Teos, jota haet on Teemu Saarisen kirjoittama Alkeisnoitumisen peruskurssi. Se on Otavan kustantama ja ilmestynyt v. 1993.
Kirjastoista sitä löytyy vielä kohtalaisesti, mm. Tampereen alueelta (PIKI-kirjastot) sekä Porvoon alueelta (Helle-kirjastot).
Wikipedian mukaan kaappaaja Jorma Takalan kuolinilmoitus olisi Helsingin Sanomien numerossa 30.8.1986 sivulla 4. HS Aikakoneessa on periaatteessa digitilaajien katsottavissa Helsingin Sanomien numerot vuosilta 1889-1997, mutta jostain syystä vuoden 1986 elokuun numerot päättyvät 20. päivään. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna Helsingin Sanomat vuodesta 1904 ja kollega lähetti ystävällisesti kuvan kyseisestä sivusta. Runo on merkitty Inkeri Karvosen kirjoittamaksi ja kuuluu näin:
En kanna suruja, en huolta huomisen,
on joka hetki ainutkertainen.
Mä olen villiminkin villi poikanen,
jos kuonoon haavan saan kun taistelen,
en pelkää, valita tai vapise:
ei sovi semmoinen villiminkille.
Saima Harmajan runo…
En oikein usko, että aloittelevia kirjailijoita pystyy löytämään keskisuomalaisuuden perusteella kovin kattavasti ja helposti. Joitakin konsteja voi kuitenkin koettaa.
Kirjasampoon osoitteeseen https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8af36fac-046a-471d-b047-c23afce032b9 on listattu pitkä lista keskisuomalaisia kirjailijoita, mutta siellä on paljon jo laajan tuotannon tehneitä ja jo kuolleitakin kirjailijoita. Lähinnä listaa voisi käydä läpi ja vaikka Googlella etsimällä katsoa, ketkä ovat tuoreempia kirjailijoita. Lista ei ole kuitenkaan välttämättä mitenkään kattava eikä ehkä sisällä kaikkia kirjailijoita.
Toinen vaihtoehto olisi etsiä esikoiskirjailijoita ja selvittää, missä he asuvat. Helmetiin on luetteloitu tieto…
Etsimäsi satu on Topeliuksen "Peikkojen joulu", jonka lukija on Ritva-Liisa Elivuo.
CD-levyn on kustantanut Finore, Kerava. Cd-levy kestää 23min ja 3 sekuntia.
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/nuotit-sua-liikaa-rakastan-anita?from=term/262394&language_content_entity=fi
Anita Hirvonen on levyttänyt kaksi ”Sua liikaa rakastan” -nimistä kappaletta. Toinen niistä alkaa: ”Muistan lauseet sanat sävytkin”. Kappaleen alkuperäinen nimi on ”When lovers say goodbye”. Sen säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Robert Benham. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Tähän en löytänyt nuottia enkä sanoja painetuista julkaisuista.
Toinen Anita Hirvosen levyttämä ”Sua liikaa rakastan” -niminen kappale alkaa: ”Sua liikaa rakastan sen yhä tunnustan”. Sen on säveltänyt Alexander…
Vainolaistarinoista näyttää olevan eri versioita eri puolilta Lappia (ja koko Suomea). Tarinoissa vainolaiset voivat olla Viha-Venäläisiä tai Venäläisiä. Tämän tarinan lappalainen voi olla Ikämieli tai Akmeeli, “suuri lovinoita”. Tarinan elementit sinänsä ovat samanlaiset.
Yhteyttä paikannimen muodostumiseen tästä tarinasta en löytänyt, mutta Appelgren mainitsee toisessa tarinassa Ikämielen Arajoen rannassa.
Läpikäymistäni lähteistä mikään ei siis taida käydä kirjaksi, jota etsit. Tarinan versioita kertovat esimerkiksi Samuli Paulaharju (Sompio), Hjalmar Appelgren (Suomen muinaisjäännöksistä) sekä T. I. Itkonen (Suomen lappalaiset II).
Kysyin asiaa KAVI:lta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) ja he vastasivat näin: "Kysymys on kinkkinen. Ylen vuosien 1957–2008 digitoimat tv-ohjelmat ovat kylläkin Ritva-tietokantamme kautta etsittävissä, esimerkiksi Pikku kakkosen jaksoja 90-luvulta löytyy paljon meidänkin tietokannastamme. Jaksoihin ei kuitenkaan yleensä ole liitetty kuin varsin vähän kuvailutietoa, esimerkiksi yksittäisiä, pikku kakkosen sisällä esitettyjä ohjelmia ei tavallisesti ole erikseen kuvailtu.Etsimäsi ohjelman pituus 15–25 minuuttia saattaisi viitata siihen, että ohjelma on voitu esittää pikku kakkosen ulkopuolella itsenäisenä lastenohjelmanaan. Jos kyseessä on ollut ulkomainen tuotanto, se tuskin löytyy meiltä, eikä tuskin Yleltäkään. Tarkempi tieto…
Sekä pihlaja että orapihlajat kuuluvat samaan ruusukasvien (Rosaceae) heimon Amydaloideae-alaheimon tribukseen (Maleae), mutta eri sukuihin. Orapihlajan lähimpiä sukulaisia ovat mispelit ja tuhkapensaat.https://luontoportti.com/t/959/pihlajahttps://luontoportti.com/t/1453/aitaorapihlajahttps://luontoportti.com/t/1312/tylppoorapihlaja Lähteet: Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja. 4, Munuaisjäkälä - siemenvalkuainen Kasvit. [1], Sanikkisia, havupuita, kukkakasveja Suuri kasvikirja. 2
Pekka Oro -nimisestä henkilöstä en löytänyt tietoja. Vera Teleniuksen lp-levyllä ”Sydämen ääni” (Polarvox, 1985, Polarvox LJLP1956) on kaksi kappaletta, joiden tekemiseen hän on osallistunut. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Miksi aina saavut uudestaan" ja säveltänyt kappaleen "Etäältä sen nään", jonka alkuperäisen sanoituksen ”På avstånd ser jag klart” on tehnyt Agnes Fallström ja suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Vera Telenius ja Pekka Oro. Pekka Oro -nimisellä henkilöllä ei ole asiakassopimusta Teoston kanssa.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 4.10.2014. https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-sohlman-on-peraisin?language_content_entity=fiVoit etsiä tietoa sukunimestä myös sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sohlman.htmlMyös Suomen sukututkimusseuran postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa. https://www.genealogia.fi/
Säkeet ovat Johan Jacob Nervanderin. Kysymyksen sitaatin mukainen suomennos vaikuttaa olevan peräisin J. V. Snellmanin Kootuista teoksista löytyvästä johdannosta teokseen Skrifter af Johan Jakob Nervander:"Nervander olikin syvimmästä sielustaan laulanut: Henkeni sä löydät aina sieltä, / missä hehkuvimmin sytyttävät mieltä / valo, vapaus, isänmaa." (Kootut teokset. 10, Elämäkertoja, puheita, esitelmiä, runoja, s. 18. – WSOY, 1930 ; Kootut teokset. 12, Heinäkuu 1849–elokuu 1855, s. 231. – Opetusministeriö, 2003)Lainatun runon Till Miss L. kokonaisuudessaan suomentanut Toivo Lyy on tulkinnut saman katkelman näin: "Henkeän' ei vangiks saa / Maiset siteet: sieltä sen sa aina / Löydät, missä loistaa voitokkaina / Vapaus, Valo, Isänmaa!" (Miss L–…
Helmet-kirjaston asiakkaalla voi olla samanaikaisesti enintään sata (100) lainaa. Varauksia voi myös olla samanaikaisesti enintään sata (100).https://helmet.finna.fi/Content/kayttosaannot
Auringonkukkaöljyä valmistetaan auringonkukan siemenistä puristamalla tai uuttamalla.Lähde:Auringonkukkaöljy. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringonkukka%C3%B6ljy
En ole asiantuntija lainopillisissa asioissa, joten kommentoin asiaa vain yleisellä tasolla löytämieni lähteiden perusteella. Yleisesti ottaen julkisella paikalla kuvaaminen on sallittua, koska se lukeutuu sananvapauden piiriin. Myös yksityishenkilön kuvaaminen ja tästä otetun kuvan julkaiseminen on lähtökohtaisesti sallittua eikä lupaa tarvita. Toki luvan kysyminen on hyvien tapojen mukaista. Kuva ei myöskään saa aiheuttaa kuvatulle henkilölle kärsimystä, haittaa tai muuta harmia. Sen sijaan kuvaaminen ilman lupaa ei ole sallittua kotirauhan turvaamissa paikoissa, kuten asunnossa, sen pihalla tai muilla yksityiseksi luokiteltavilla alueilla.Rannalla kuvaamista käsitellään esimerkiksi tässä MTV Uutisten jutussa: Saako rannalla kuvata…
