Hei!
Oregonin yliopiston professorin Jay Nollerin mukaan on mahdollista, että ruumiin sisään jäänyt siemen itää kasviksi. Tässä jutussa puhutaan ennen kaikkea viikunoista https://www.livescience.com/63667-fig-tree-grows-from-corpse. Toisaalta myös oliivin käsittelyt vaikuttavat sen itävyyteen https://www.ksml.fi/tanaan/10-niksi%C3%A4-Viherkasveja-hedelmien-siemenist%C3%A4/169456. On siis mahdollista, mutta ei todennäköistä, että säilötty oliivi itäisi ruumiin sisällä puuksi.
Epäonnistumisista on kirjoitettu paljon kirjoja. Ihan täydellisiä nämäkään kirjat eivät taida olla, mutta monelle tapaa niiden sivuilla epäonnistutaan. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
- Eteenpäin epäonnistuminen / John C. Maxwell
- Tästä alkaa elämä : epäonnistumisen ilo ja mielikuvituksen tärkeys / J. K. Rowling
- Mahtava moka : uskalla, opi ja menesty / Mikko Kuitunen ja Mika Sutinen
- Maailmassa on virhe : 101 historiallista kömmähdystä / Daniel Rydén
- Lupa mokata : improvisointi arjessa / Pia Koponen
- Kärsimysten kirja : karvaiden urheilutappioiden vuosikymmenet / Markus Ånäs
- Kantapään kautta : kirja rohkeista epäonnistumisista / Tuuti Piippo & Miika Peltola
-…
Jos ajatellaan tärkeä-sanaa merkityksessä "omahyväinen, koppava, tärkeilevä", se ei ole kovinkaan kaukana leveän kuvaannollisesta merkityksestä "mahtaileva, kerskaileva, kehuskeleva, rehentelevä, leventelevä, leuhka, mahtava". Ainakin tästä näkökulmasta tarkasteltuna tarjotuista vaihtoehdoista siis leveä on se, jota voi pitää tärkeänä.
Teoksesta Kodin satuaarteet 3: Kissa Viirusilmä: slaavilaisia satuja (1987) löytyy kroatialainen kansansatu Susiveljekset. Samoin kirjasta Slaavilaisia satuja (1974) löytyy Susiveljekset.
Kyse on sen verran vanhasta teoksesta että mistään kirjakaupoista sitä ei enää löydy. Kannattaakin kysellä antikvariaateista! Myös verkossa löytyy kootusti antikvariaattien kokoelmia, puutelistalle voi esimerkiksi lähetttää kyselyn, jos ei löydy juuri sitä mitä itse etsii.
https://www.antikka.net/
https://www.antikvaari.fi/
Myös Facebookin erilaisissa kirppis/lastentarvike/kirjaryhmissä voi kysellä, aina voi löytyä joku, jonka hyllystä kirja tarpeettomana löytyy!
Suomen kansallisfilmografia 6: vuosien 1957-1961 suomalaiset kokoillan elokuvat -teoksen mukaisesti elokuvan Minkkiturkki musiikki löytyy listattuna Kansallisen audiovisuaalisen instituutin verkkosivuilta: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117504
Elokuvassa kuullaan seuraavat kappaleet:
1.Papa aime maman / Isä tykkää äidistä, 2. En sjöman älskar havets våg / On armas mulle aallon tie, 3. Da geh' ich zu Maxim / Nyt lähden Maximiin operetista Die lustige Witwe / Iloinen leski, 4. Cornelita, 5. Guapita, 6. Auld Lang Syne / Ystävänmalja / Menneet päivät
Kysyttyjä teoksia tuskin löytyy yleisistä kirjastoista. Liitän vastaukseen PDF:nä tuon C28.
Tässä lisäksi URL-osoite, josta voi ladata noita kysyttyjä itse lisää http://m.wdfxw.net/doc74157868.htm
PIN-koodin eli tunnusluvun saa käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa.
Kirjaston kiinniolon aikana voit saada tunnuksen kirjautumista vaativien e-aineistojen käyttöön. Tunnus on väliaikainen ja se poistetaan kirjastojen avauduttua.
Lapin kirjastojen e-asiakastunnuksen saat soittamalla arkisin kello 9 – 15 numeroon 050 315 1485 tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen palaute.kirjasto@rovaniemi.fi.
https://lapinkirjasto.finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/kayttosaannot#kirjastokortti
Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa Helmetin omissa tiedoissa kirjojen eräpäivät. Niitä siirrettiin kesäkuulle ja osa jopa heinäkuulle, joten mitään kiirettä palauttamiselle ei ole.
Mikäli palauttaminen ei eräpäivien lähetessäkään vielä onnistu, kannattaa yrittää uusia lainat. Jos se ei onnistu, ota yhteyttä kirjastoosi niin katsotaan tilanne.
Kirkes-kirjastojen lainaaja voi tehdä osoitteenmuutoksen ja nimen muutoksen paikan päällä kirjastossa. Vain sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron voit vaihtaa itse verkkokirjaston Oma tiedot –osiossa.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#asiakasmuutos
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta ei valitettavasti ole kattavasti saatavilla noin vanhaa säädataa. Esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen havaintolatauksia voi tehdä tässä palvelussa, mutta 1900-luvun alun tietoja on kattavasti vain eteläisestä ja lounaisesta Suomesta.
1900-luvun alkupuolella koottiin julkaisua nimeltä Kuukausikatsaus Suomen ilmanlaatuun, sieltä voi löytyä tietoa: https://helka.finna.fi/Record/helka.1739661
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyviä teoksia voit hakea aiheeseen liittyvillä hakusanoilla. Näitä voisivat ainakin olla "sörnäinen", "karjanhoito" ja "kartanoelämää". Tässä esimerkkinä kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa teosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2228315?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2032045?lang=fin
Kaunokirjallisista teksteistä mieleeni tulee Enni Mustosen Syrjästäkatsoja-sarja.
Korvaamaton antologia on Yrjö A. Jäntin toimittama Suomen sana (WSOY 1963-1967). Tämä suurteos sisältää suuren määrän sellaisia kirjoituksia, joista voisi olla hyötyä tietokirjasi suhteen. Suosittelen varaamaan ensin teoksen hakemisto-osan (osa 24).
Uusi nainen -lehti on luettavissa…
Stieg Larssonin Millennium-trilogia jatkuu David Lagercrantzin kirjoittamana. Larssonin perikunta ja kustannusyhtiö Norstedt valitsivat Lagercrantzin kirjoittamaan jatkoa suositulle trilogialle. Osat 4-6 ovat nimeltään Se mikä ei tapa, Tyttö joka etsi varjoaan ja Tyttö joka eli kahdesti.
Pohjoismaiselle dekkarille on tyypillistä erilaisten yhteiskunnallisten aiheiden käsittely rikostutkinnan rinnalla. Kirjoittajia on paljon, tässä muutama kollegan suosittelema: Henning Mankell, Leif GW Persson, Jens Lapidus.
Jännitävää luettavaa voi etsiä lisää Suomen dekkariseuran sivuilta. Sieltä löytyy linkkejä mm. jännityskirjallisuutta käsitteleviin kirjallisuusblogeihin http://dekkariseura.fi/. Myös Dekkarinetistä voi etsiä lisää…
Tällaista tilastoa emme ikävä kyllä löytäneet. Hyvä sosiaaliturvan taso, hyvä taloustilanne ja korkea työllisyysaste vaikuttavat rikollisuustason mataluuteen. Sosiaaliturvan päätyminen rikollisiin käsiin on suhteellisen marginaalinen ilmiö verrattuna tukien rikollisuutta vähentävään vaikutukseen.
Lähteitä:
https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste42017/mitenrikolli…
https://stm.fi/suomen-sosiaaliturvajarjestelma
Koko perheen klassikoista tulee ensimmäisenä mieleen James Herriotin omaelämäkerrallinen romaanisarja, joka kertoo hänen työstään ja elämästään maalaiseläinlääkärinä Yorkshiressa lämmöllä ja huumorilla. Kirjat ovat täynnä herkullisia henkilöhahmoja ja vuoroon hauskoja ja koskettavia tapauksia. Sarjan osat ovat Kaikenkarvaiset ystäväni, Luojanluomat ystäväni, Eläinlääkäri lennossa, Eläinlääkäri vauhdissa ja Ystävistäni, hellyydellä.
Terry Pratchett oli brittiläinen fantasiakirjailija, jonka laaja tuotanto sijoittuu mielikuvitukselliseen Kiekkomaailmaan. Pratchettin fantasiassa keskeistä on huumori ja kekseliäisyys, mutta kirjoissa on myös ajattelemisen aihetta. Pratchettiin tuotantoon kuuluu sekä yksittäisiä kirjoja että kirjasarjoja -…
Ikävä kyllä emme onnistuneet selvittämään mistä lorusta on kyse. Se voi olla peräisin jostakin kansakoulun oppikirjasta. Asian selvittäminen vaatisi 40-luvun oppikirjojen aika perinpohjaista läpikäyntiä.
Yritin etsiä lorua Finnasta, Kirjasammosta ja verkon hakukoneilla. Lisäksi kyselin Suomen kirjastojen yhteisen sähköpostilistan kautta, että muistaisiko joku kyseisen lorun. Kukaan ei valitettavasti muistanut sitä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokote-infosta löytyy tämä:
mRNA-koronarokotteet pohjautuvat teknologiaan, jota on kehitetty 1990-luvulta lähtien. mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA), jonka avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta.
RNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA). Sen avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan vaikuttavaa ainetta, tässä tapauksessa koronaviruksen pintaproteiinia.
Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa tämän pintaproteiinin vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-ainetta sitä vastaan. Näin elimistöä opetetaan torjumaan varsinaista koronavirusta, jos tautia aiheuttava virus pääsee elimistöön.
Rokotteessa ei ole COVID-19…
