Täällä kirjastossa emme valitettavasti ole pystyneet löytämään vastausta kysymyykseesi, joten ehdotan että käännyt Kotimaisten kielten keskuksen puoleen https://www.kotus.fi/
Etsitty kirja on Gerald Durrellin Ihmeellinen lentoretki maapallon ympäri.
"Vastustamattoman valloittava kirja isoeno Lancelotin, Emman ja pikkuveljien Ivarin ja Conradin matkasta maailman ympäri."
Japanilaisten kasvomaskin käyttöä selittää ehkä parhaiten huomio japanilaisen kulttuurin luonteesta: toisten huomioonottamiselle ja yhteiseksi hyväksi toimimiselle pannaan paljon painoa. Hengitysteitse tarttuvia epidemioita vastaan Japanissa ollaan taisteltu kasvomaskein jo toistasataa vuotta, eikä nykyään ole tavallisen nuhanenän ollenkaan tavatonta varustautua maskilla – oli sitten influenssa-aaltoa tai ei.
Pohjoisamerikkalaisten kompleksisen alastomuussuhteen taustalle ovat kulttuurintutkijat tarjonneet selitykseksi sikäläisen kulttuurin puritanistisia juuria ja puritanismin laaja-alaista vaikutusta amerikkalaiseen yhteiskuntaan ja sen kehitykseen. Paradoksaalisen tuntuisesti alastomuuden – ja siihen liittyen seksin – …
Vuotuinen kalenteri -internetsivusto (Jahreskalender; https://calendar-yearly.com/fi/1946) kertoo, että syyskuun 3. vuonna 1946 oli tiistai.
Tämä kalenteriohjelma on alunperin Marcel Steingerin kehittämä vuonna 2004 julkaistu sovellus, jonka avulla voi luoda oman vuosikalenterin. Sivustolta voi tarkistaa myös viikonpäivät haluamanaan vuonna.
Asiaa voisi kysyä Helsingin kaupunginarkistosta, jos siirtola on kuulunut Helsingin kaupungille. Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta koordinoi ja hoiti 1960 -luvulla Helsingin kaupungin kesäsiirtolatoimintaa. Linkki Kaupunginarkistoon
Voisiko kyseessä olla TV2:ssa vuosina 1998 - 2003 esitetty sarja Huvitutti? Siitä julkaistiin Pikku kakkosen parhaat -sarjassa ainakin kaksi kasettia ja vielä erikseen Huvitutin joulukonsertti.
Huvitutti (IMDB)
Videoita ohjelmasta
Huvitutti kirjastoissa
Taskukirjaston omistanut ja sitä ylläpitänyt Espoon kaupunki vastaa, että Taskukirjasto päätettiin lakkauttaa, koska sen toiminta oli ollut epävarmaa ja kehitysnäkymät heikot. Päätös lakkauttamisen ajankohdasta oli jo tehty eikä tätä päätöstä muutettu, vaikka Helmet.finna.fi sivuston betaversion julkaisu hieman myöhästyi suunnitellusta, eikä kaikkia toivottuja ominaisuuksia ole vielä käytössä.
Vainolaistarinoista näyttää olevan eri versioita eri puolilta Lappia (ja koko Suomea). Tarinoissa vainolaiset voivat olla Viha-Venäläisiä tai Venäläisiä. Tämän tarinan lappalainen voi olla Ikämieli tai Akmeeli, “suuri lovinoita”. Tarinan elementit sinänsä ovat samanlaiset.
Yhteyttä paikannimen muodostumiseen tästä tarinasta en löytänyt, mutta Appelgren mainitsee toisessa tarinassa Ikämielen Arajoen rannassa.
Läpikäymistäni lähteistä mikään ei siis taida käydä kirjaksi, jota etsit. Tarinan versioita kertovat esimerkiksi Samuli Paulaharju (Sompio), Hjalmar Appelgren (Suomen muinaisjäännöksistä) sekä T. I. Itkonen (Suomen lappalaiset II).
Helmet-kirjastokortti ja asiakastiedot poistetaan kirjaston rekisteristä, jos kortti on ollut käyttämättä kolme vuotta, eikä asiakkaalla ole selvittämättömiä asioista (kuten maksamattomia maksuja tai palauttamatonta aineistoa).
Antamanne kirjastokortin numero ei ole Helmet-kirjaston rekisterissä.
Uuden kirjastokortin hakemisen voi aloittaa täyttämällä ennakkorekisteröitymisen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(18…;
Ennakkorekisteröityminen ei ole pakollista, kirjastokortin hakeminen onnistuu yhtä hyvin myös tulemalla suoraan kirjastoon. Mukana pitää olla voimassa oleva, kuvallinen henkilötodistus.
Kirjastossa käyvät seuraavat henkilötodistukset:
EU-maiden henkilötodistukset
passi…
Vuoteen 1941 aktiivi- ja reserviupseerit saattoi erottaa esimerkiksi arvomerkkiruusukkeen väristä. Reserviupseerien ruusukkeet olivat hopean värisiä "tinanappeja", aktiiviupseerien ruusukkeet kullan värisiä. Arvomerkit ja arvot yhtenäistettiin tasavallan presidentin asetuksella 13.6.1941. Nykyisissä sotilas- ja virkapukunormeissa ei enää esiinny reserviupseerit aktiiviupseereista erottavia arvomerkkejä.
Reserviupseerien ruusukkeiden väri vaihtui tinasta messinkiin kohta 80 vuotta sitten - Reserviläinen (reservilainen.fi)
Sotilas- ja virkapuvut - Puolustusvoimat
Suomen puolustusvoimien nykyiset virkapuvut. Suomen Sotilas, 01.06.1935, nro 12, s. 17-18
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Olisiko kyseessä Jørn Riel tai Peter Freuchen? Molemmat tanskalaisia:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175959125074
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175964988442
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Språkbruk kertoo, että "efternamn" on enemmän riikinruotsalainen termi, kun taas "släktnamn" on enemmän suomenruotsalainen termi. Joka tapauksessa "efternamn" viittaa yksiselitteisemmin nimenomaan sukunimeen, sillä "släktnamn" voi tietyissä yhteyksissä tarkoittaa myös esimerkiksi suvussa usein esiintyvää etunimeä tai eliölajin sukua tieteellisessä merkityksessä.Lähde: https://sprakbruk.fi/artiklar/slaktnamn-eller-efternamn/
Valitettavasti emme löytäneet tietoja tällaisesta laulusta. Laulun tarkka nimi auttaisi nuotin etsimisessä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen hengellisen laulun? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Maakuntatunnuksia on valittu eri tavoin ja pitkällä aikavälillä (1980-luvulta 2010-luvulle). Esimerkiksi Uudenmaan liiton sivuilla, sanotaan että Uudenmaan maakuntatunnukset on valittu äänestämällä. Myös kaikki maakuntajärvet on äänestetty vuonna 2011. Valinnan on voinut tehdä myös mm. asiantuntijaraati tai maakuntahallitus. Esimerkiksi Pirkanmaan maakuntaeläimen (valkohäntäkauris) on valinnut Maakuntahallitus. Maakuntakukat puolestaan nimesi vuonna 1982 Suomen Kotien Kukkasrahaston ja Suomalaisuuden liiton asettama maakuntakukkatoimikunta. Linnut on valinnut Lintuntieteellisten yhdistysten liitto (LYL, nykyinen BirdLife Suomi) vuonna 1985 yleisöäänestyksen perusteella. Mitään yhtenäistä tapaa tai valitsijatahoa ei siis ole ollut. …
Cappelen Damm Agencyn sivujen ja syksyn 2023 kirjaluettelon perusteella näyttäisi, että Arvolan alun perin norjankielisestä kirjasta Kniven i ilden (2022) löytyy ainoastaan lyhyt englanninkielinen näytekäännös (kirjan nimi olisi englanniksi The Knife in the Fire). Näytekäännös on ladattavissa Books from Norway-sivustolta. Kustantamon sivulla ja luettelossa listatuista ulkomaalaisista käännösoikeuksista ei myöskään löydy englanninkielisiä maita. Lisätietoja voi kysyä Cappelen Damm Agencysta.LähteetCappelen Damm Agency: Kniven i ilden https://www.cappelendammagency.no/_kniven-i-ilden-ingeborg-arvola-9788202762742Kirjaluettelo syksy 2023: https://issuu.com/cappelendamm/docs/agency_fall_2023_fiction_issuBooks from Norway: https://…
Hämeenlinnan seudulla ilmestyi ja Lamminkin uutisia julkaisi 1920-luvulla ainakin kolme sanomalehteä: kokoomuksen lehtenä pidetty Hämeen Sanomat, Kansallisen Edistyspuolueen Häme sekä sosiaalidemokraattien Hämeen Kansa. Lehtiä voi lukea digitoituina Kansalliskirjaston sivustolla: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Houre kokoelmasta Paljain jaloin (1929).Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Paljain jaloin -kokoelmasta (s. 21).https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100644/Paljain_jaloin_runoja.pdf?sequence=1&isAllowed=yRuno sisältyy myös esimerkiksi Kailaan runojen valikoimaan Runoja (1932).https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka_Purjehti.pdfUuno Kailaan Paljain jaloin (1928) HelmetissäUuno Kailaan Paljain jaloin (2005) Helmetissä
Olisikohan kyseessä Sankari-Porsaan uljas urotyö (Yrjö Ruutu 1953)? Ks. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au53ae5f88-67e8-4909-8eb7-3d26223c36e4
Voisiko kyseessä olla Windowsille ja MacOS:lle vuonna 1999 julkaistu point and click -tyylinen seikkailupeli I spy spooky mansion? Se vaikuttaa täyttävän suurimman osan kuvailluista piirteistä: pelaajaa avustaa luurankohahmo, se sijoittuu kartanoon, ja siinä edetään pulmia ratkomalla. Ehkä kommenttiosiossa muut käyttäjät osaavat ehdottaa muita pelejä.
