Victoria Benedictsson kirjoitti teoksensa Fru Marianne salanimellä Ernst Ahlgren. Teoksen Marianne-rouva suomentajaksi mainitaan Auk. Dahlberg. Suomennos ilmestyi vuonna 1890.Teosta on joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmissa, mutta useimmista sitä ei saa kotilainaan. PIKI-kirjastojen kohdalla ei ole mainintaa, että kirjaa ei saisi kotilainaan, joten voitte yrittää tilata teoksen kaukolainaa oman lähikirjastonne kautta.https://finna.fi/Record/piki.3216211?sid=4867831854
Tähän DDR:ssä laulettuun pioneerilauluun en löytänyt suomenkielistä sanoitusta.Laulun nimi on ilmeisesti "Das Lied der Pioniere". Se alkaa: "Für uns bringt jeder Monat Glück und Freude". Sen säveltäjäksi on merkitty "B. Mokroussow" ja alkuperäiseksi sanoittajaksi "Z. Ssolobar". Laulun venäjänkielistä nimeä en löytänyt. Saksankielisen sanoituksen on tehnyt Alexander Ott. Laulu sisältyy nuottiin "Seid bereit! : Liederbuch der Thälmann-Pioniere".Lähteitä:Laulun saksankieliset sanat:https://lieder-aus-der-ddr.de/das-lied-der-pioniereLaulun tiedot:http://www.deutscheslied.com/de/search.cgi?cmd=search&srch_Titel=F*&sort=melodiejahr-desc&start=2000
Täysin kuvausta vastaavaa teosta ei löytynyt. Koirat Killi ja Kiiski ovat Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä, eikä kukaan vastaajista muistanut, että jossain toisessa kirjassa olisi saman nimiset koirat. Nuorten toivekirjaston kirjoista kannessa on poikia ja vesistöä esimerkiksi Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -kirjoissa. Alla ehdotuksia kirjoista, joissa kansikuva on kuvatun tapainen. Ehkä joku näistä on etsitty kirja:Väinö Riikkilä: Lautalla yli Enonselän https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au14a8008e-0349-4bc9-87ad-e8fb6564f58eVäinö Riikkilä: Pertsa ja Kilu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3681c28-b7a9-42c4-881e-4cf6ba394759Väinö Riikkilä: Viimeiset kaanit https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud3bedb2e-…
Singer-ompelukoneiden valmistusvuodet löytyvät Ismacs-sivustolta. Annetuissa tiedoissa on kuitenkin jokin pielessä, koska sivuston mukaan Y-sarjanumerot ovat kuusinumeroisia ja annettu numero on seitsemännumeroinen. Lisäksi 29K-mallien sarjanumerot alkavat tietokannan tietojen mukaan numerolla 7. Näillä tiedoilla valmistusaika ja -paikka eivät siis selviä, mutta voit itse tarkistaa tiedot ja etsiä vastauksen Ismacsista.LinkkiIsmacs: Singer Sewing Machine Serial Number Database https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Hei
Yksi mahdollisuus on, että muistat Clarkin romaanin Lapsuuden loppu
lopun, mieleeni tulee myös Hallin romaanin Viimeisellä hetkellä lop-
pu. Edellämainitut eivät siis kuitenkaan ole novelleja.
Kokoelmasta ”Espanjalaisia satuja” , Weilin+Göös, 1973, löytyy satu nimeltä ”Tarina prinssistä ja taikuri Palermosta". Tuntuisiko tämä satu tutulta?
Sadussa kerrotaan huikentelevasta prinssistä, joka oli tuhlannut koko omaisuutensa uhkapelissä. Taikuri Palermo lupaa auttaa häntä, mutta vaatii prinssiä tulemaan linnaansa vuoden kuluttua. Säädettynä aikana prinssi lähtee etsimään Taikurin linnaa. Lopulta vanha harmaantunut kotka lennättää prinssin perille.
Prinssi saa suoritettavakseen kolme tehtävää, joiden ratkaisussa häntä auttaa Taikurin nuorin tytär. Prinssi ja nuorin tytär pakenevat linnasta ja vaikeuksien jälkeen saavat (luonnollisesti) toisensa.
Prinssi ei varsinaisesti pelasta prinsessaa ”lentämällä linnun selässä”, mutta…
Näistä kirjoista voisi olla apua:
- Vaikuttavat viestit : opas kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen arviointiin / Heikki Seppälä
- Lasten ja nuorten psykiatria / Marianne Cederblad
Tällaisia artikkeleita aiheesta löytyy:
- Kehitysvammaneuvoloiden asiakkaiden psyykkiset ongelmat ja mielenterveyspalvelujen tarve / Esa Chydenius ... (et al.)
Suomen lääkärilehti 1998, n:o 13, s. 1553-1559
- Mielenterveysprojekti muutti käsityksiä hyvästä hoidosta : apu pitää viedä kotiin / Heikki Seppälä (Ketju 1998, n:o, s. 9-10)
- Maailma viekoittelee ja kaatuu lopulta päälle : kun ote elämästä lipsuu, horjuu mieli / (Ketju 1994, n:o 6, s. 8-10)
Ketju-lehti on Kehitysvammaliiton lehti. Kehitysvammaliiton Internet-sivusto löytyy täältä:
http…
Vantaan Tikkurilan lehtialueella näyttää olevan kaksi vuoden 2003 Viidakkorumpua. Jos haluat tarkistaa saatavuuden soita Tikkurilan lehtialueelle. Puh.nro on 8392 3977. Vanhoja lehtiä voit lukea myös netissä osoitteessa http://www.dafry.net/vrumpu/vrumpu.html
Vaasan kirjastoissa ei ole kyseistä teosta, mutta saat sen käsiisi kaukolainaamalla joltain muulta paikkakunnalta. Kaukolainapyynnön voit käydä tekemässä lähimmässä kirjastossa joko yleisessä kirjastossa tai oman oppilaitoksesi kirjastossa. Vaasan kaupunginkirjastossa kaukolainan maksu on yksi euro, jos laina tulee toisesta maakuntakirjastosta. Muissa kirjastoissa maksut voivat vaihdella.
Jos olet www.helmet.fi sivulla kirjautunut omiin tietoihin ja haluat muuttaa varauksen noutopaikkaa, valitse uusi noutopaikka pudotusvalikosta ja napsauta painiketta Vaihda noutokirjasto. Huom! Älä merkitse rastia varauksen vasemmalla puolella olevaan ruutuun! Et voi muuttaa noutopaikkaa enää, kun varauksesi kohdalla lukee Matkalla tai Noudettava viimeistään.
Olen vaihtanut kyseisen varauksen noutopaikan ja nyt sen noutopaikka on Martinlaakso.
Hei!
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ei löydy teosta esteettömästä matkailusta, mutta lähiseudulta, Janakkalan pääkirjastosta löytyy teos Majoittuminen ja matkailu liikuntaesteisille Suomessa 2003. Jos kirjaa ei pääse Janakkalasta hakemaan, siihen voi tehdä seutuvarauksen (2,50 €), ja noutopaikaksi voi valita minkä tahansa Hämeenlinnan kirjastoista.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Helmetissä ei valitettavasti ole sitä mahdollisuutta, että sieltä pystyisi etsimään kaiken tietystä kielestä toiseen käännetyn tietyntyyppisen kirjallisuuden.
Sen sijaan voit käyttää apuna joko SKS:n käännöstietokantaa ( http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/esittely.php?lang=FIN ) tai Suomen kansallisbibliografiaa Fennicaa ( https://finna.fi ). Tosin näissäkin aineiston rajaaminen pelkkään kaunokirjallisuuteen on hankalaa.
Tässä parin haun tulokset:
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN&…
Voit itse kokeilla lisää erilaisia hakutapoja molemmissa tietokannoissa.
Kerttu Saalastin runo Valkea lakeus löytyy ainakin kirjasta Isohookana-Asunmaa, Tytti : Thteinen hyvä - paras hyvä : Kerttu Saalastin elämäkerta (2008) s. 10.
Ikävä kyllä tälle runolle ei ole löytynyt tekijää. Laitoin kysymyksen eteenpäin, mutta en ole saanut tähän mennessä vastauksia. Jos runolle löytyy tekijä, niin ilmoittelen siitä myöhemmin.
Olisiko lukijoiden joukossa joku, joka tunnistaa runon ja tietää tekijän?
Myöhässä olevan lainan sakkomaksun suuruus riippuu siitä, milloin se lopullisesti palautetaan. Siksi sitä ei voi "kesken prosessin" maksaa, koska loppusumma ei ole tiedossa. Palauta laina ensin, sen jälkeen summa tiedetään ja sen voi maksaa. Sen jälkeen voit lainata kirjan uudelleen, jos siitä ei ole muilla varauksia.
Heikki Poroila
Nelinumeroinen tunnusluku eli PIN-koodi on vain asiakkaan itsensä tiedossa, kirjaston henkilökunta ei sitä tiedä eikä myöskään voi siksi sitä sähköpostitse lähettää. Asiaan on kuitenkin rakennettu sähköinen vaihtotapa, jos kirjastolla on sähköpostiosoitteesi, joten seuraa seuraavia ohjeita:
1. Mene sivulle https://luettelo.helmet.fi/
2. Napsauta kohtaa KIRJAUDU oikeassa ylänurkassa
3. Napsauta kohtaa UNOHDITKO TUNNUSLUKUSI?
4. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja napsauta JATKA
5. Saat kirjastolle antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin " Viesti on lähetetty asiakastiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen. Vaihda tunnuslukusi viestissä olevien ohjeiden mukaan. Jos et saa sähköpostiviestiä, ota yhteyttä kirjastoon."
6.…
Internetistä löytyvät hakukoneilla kaikki ne sanat, joita joku on käyttänyt jossain internetissä olevassa kirjallisessa dokumentissa. Kieliä ja niiden sanoja on maailmassa niin paljon, että hyvin todennäköisesti on paljonkin sanoja, joita kukaan ei ole verkkodokumenteissa käyttänyt. Internet ei ole mikään "sanojen varasto", siellä on juuri se sisältö mitä sinne on joku sattunut syöttämään. Esimerkiksi minkään yleisesti tunnetun kielen kaikkia mahdolillisia sanoja käsittäviä sanastoja ei tietääkseni ole verkkoon naputellut, eikä missään tapauksessa sinne ole naputeltu kaikkien kielten ja murteiden kaikkia sanoja. Maailmassa on edelleen paljon kulttuureja, jotka eivät sen kummemmin ole verkkomaailmassa mukana.
Heikki Poroila
Väinö Perälän kirjan Vehmaan historia (1951) voi varata HelMet-kirjastosta. Tällä hetkellä ainota kappaletta jonottaa kaksi ihmistä, joten ihan nopeasti sitä ei lainaksi saa.
Heikki Poroila
Hei!
Joel Lehtosen "Novelleja Decameronesta" - suomennos on ilmestynyt vasta vuonna 1914.
Pekka Tarkan kirjoittaman elämäkerran "Joel Lehtonen I: vuodet 1881 - 1917" mukaan Lehtonen halusi kääntää Decameronen kokonaan mutta Suomalaisuuden kirjallisuuden edistämisrahasto tahtoi kirjasta karsitun version - kansalle sopimattomat kertomukset tuli suomennoksesta poistaa. (Tarkka 2009, sivu 165)
Samassa Tarkan kirjassa kerrotaan myös varhaisemmasta anonyymistä suomennoksesta (Ei Lehtosen tekemä!), joka julkaistiin kolmessa osassa vuosina 1908 - 1910. Sen on julkaissut tamperelainen Luukkonen ja Kumpp. Kyseinen käännös on ilmeisesti tehty ruotsinnoksen pohjalta. (Tarkka 2009, sivu 165)
