Suomen Sukututkimusseuran sivustolla asiasta kerrotaan seuraavasti: ”Evankelis-luterilainen kirkkohallitus antoi suosituksen vuonna 2011, jonka mukaan sukututkijoita ei pitäisi päästää henkilökohtaisesti tutkimaan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja tai niiden mikrojäljenteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin vuosien 1910–1960 kirkonkirjoja. Useimmat seurakunnat toimivat Kirkkohallituksen suosituksen mukaisesti. Tietojen saaminen alle 100 vuotta vanhoista kirjoista vaatii yleensä virkatodistuksen tilaamisen seurakunnasta.” Sivustolla on myös video, jossa opastetaan virkatodistuksen tilaamisessa. Tässä linkki sivustolle:
https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat/
Tietojen tilaaminen suoraan kansallisarkistosta ei siis onnistu, vaan tietoja…
Uuden verkkokirjaston lainaushistoria toimii hieman eri lailla kuin entinen.
Oletkin jo tallentanut lainaushistoriasi.
Nyt kannattaa lisätä koko lainaushistoria suosikkeihin. Voit luoda erilaisia suosikkilistoja tai käyttää sivun tarjoamaa suosikit-listaa.
Kun sitten haet aineistoa sisään kirjautuneena, näet jo lainaamasi/lukemasi kirjat vihreällä.
Luettujen kirjojen tarkistaminen käy helpommin, kun ei tarvitse vertailla kahta listaa.
Pieni kauneusvirhe toiminnossa on se, että vihreällä on merkitty vain se painos, jonka olet lainannut. Uusintapainokset ja pokkarit täytyy tarkistaa hakutulosta vierittämällä.
Valitettavasti satua ei löytynyt. Sellainen satu löytyi, jossa karhu oli maanviljelypuuhissa löytyi Iivo Härkösen Suomen kansan eläinsatuja -kirjasta, Karhu miehen kera maanviljelijänä (s. 23), mutta sutta ei, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/145146/Suomen_kansan_elainsatuja_ensimmainen_sarja_suomalaisia_satu.pdf;jsessionid=55081F07CE3E872150BC6561EAD3302E?sequence=1
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sadun?
Kirjasampo on mitä mainioin paikka löytää suomenkielista ja suomennettua kaunokirjallisuutta ympäri maailmaa. Kirjasammon hakuun voi syöttää erilaisia asiasanoja ja löytää niiden avulla yksittäisiä teoksia. Palvelussa on myös runsaasti erilaisia temaattisia kirjahyllyjä, joista voi löytää sopivaa luettavaa. Seuraavista kirjahyllyistä löytyy useita naiskirjailijoiden teoksia Suomesta ja ulkomailta.Käännöskirjallisuutta englannin kielialueen ulkopuolelta https://www.kirjasampo.fi/fi/node/14225Suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1742?language=fi1970-luvun feministinen kirjallisuus Pohjoismaissa https://www.kirjasampo.fi/fi/node/12723Lukemalla maailman ympärihttps://www.kirjasampo.fi/fi/node…
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voit selailla nimiä vuosikymmenittäin. Linkki palveluun: nimipalvelu.dvv.fiValitse valikosta vasemmalta Suosituimmat etunimet ja sitten pudotusvalikosta vuosikymmen. Palvelu näyttää 100 suosituinta nimeä. Etunimihaulla voi hakea nimeä ja palvelu näyttää kuinka monelle henkilölle kyseistä nimeä on annettu ja millä vuosikymmennellä. Palvelusta löytyvät myös sukunimet.
Runo löytyy kokoelmasta Mitä näenkään (1979). Se sisältyy myös kokoelmiin Pohjakosketus (1998) ja Runoja 1965-1982 (1983).LinkitKirjasampo: Mitä näenkään https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_56985Kirjasampo: Pohjakosketus https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49737
Lähetin kysymyksesi Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalveluun, josta amanuenssi ystävällisesti vastasi näin: "Rosetit tunnetaan ruotsiksi nimellä struvor, joka Suomessa tarkoittaa myös tippaleipää (tippaleipä puolestaan on finska struvor). Varsinkin rosettien vanhemman historian tutkiminen on siis hankalaa, koska struvor voi tarkoittaa kumpaa tahansa, tippaleipää tai rosettia. Tippaleipä on tunnettu pohjoismaisena herkkuna jo keskiajalta saakka ja erilaisiin muotteihin ja rautoihin on leivottu 1600-1700-luvulta saakka, joten oletan, että myös rosetinkaltaisia leivonnaisia on tarjoiltu jo vuosisatoja. En kuitenkaan kyennyt löytämään varmennettavissa olevaa tietoa, koska rosetit on "keksitty". Uppopaistaminen on vaatinut kalliita raaka…
50 000 mk vuodelta 1936 on tämän vuoden euroissa 22668,72 e. Rahan arvon vaihtelua voi laskea Rahamuseon sivuilta löytyvällä laskurilla: https://app.rahamuseo.fi/?calculator=true
Varhaisimmat tiedot joita löysin, olivat Mannelin-nimisten syntymäpaikat vuosina1888–1920 (1). Syntymäpaikat sijaitsevat pääasiassa Satakunnan ja Pirkanmaan alueella (Pori, Laitila, Kokemäki, Pöytyä, Lavia, Urjala ja Tampere). Myös Vaasassa ja Helsingissä syntyi Mannelineja tuona ajanjaksona.Alla linkki myös Digi- ja väestötietoviraston sukunimihakuun (2).https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/mannelin.htmlhttps://nimipalvelu.dvv.fi/sukunimihaku?nimi=Mannelin
Joe-poika Singaporessa -tarina (alk. Singapore Joe) on ilmestynyt Suomessa ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehdessä 2/1954. Sen jälkeen se on julkaistu useissa eri lehdissä ja albumeissa, joista tuoreimmat ovat seuraavat: Aku Ankka ja kumppanit: näköispainos vuosikerrasta 1954, osa 1 (2013)Carl Barksin parhaat sarjat 8: Koralliluolan kummitus (2017) Carl Barksin Aku Ankka 10 (2024) Lähde: I.N.D.U.C.K.S.-tietokanta, https://inducks.org/story.php?c=W+WDC++65-02
Kaija Saariahon säveltämän laulun taustalla oleva Gunnar Björlingin runo "Du gick, flög" ei valitettavasti löytynyt kaupunginkirjaston kokoelmista.
Svenska litteratursällskapetilla ei myöskään ollut tietoa tämä runon alkuperästä, mutta sieltä ehdotettiin yhteydenottoa turkulaiseen Björling-asiantuntijaan,
Fredrik Hertzbergiin(fredik.hertzberg@abo.fi).
(Fredrik Hertzberg on mm. kirjoittanut artikkelin
"Poesi är det som kan översättas : Björling på engelska"
Artikkeli löytyy julkaisusta Sidor av samma sak? : sex uppsatser om översättning. - [Åbo] : Åbo akademi, 1999. ISBN 952-12-0482-6, s. 81-92)
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksesta asiaa luvattiin tiedustella Kaija Saariaholta. Otan yhteyttä sinuun uudelleen, jos säveltäjä vielä muistaa…
Tuon ajan sanoma- ja aiakauslehdet ovat vapaasti luettavissa netissä, aikakauslehdet ositteessa
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/search
Kysymäsi kuva on sivulla
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877697?page=19
Hei,
kysymäsi Merja Jalon kirja, Ratsukallion uhka, on ilmestynyt vasta tänä vuonna eli 2018.
Kirjaa on tilattu Raahen kirjastoon mutta se ei ole vielä lainauksessa. Sama tilanne on muissa OUTI-kirjastoissa. Kirjaa pystyy jo varaamaan. Tällä hetkellä siihen kohdistuu 15 varausta. Voit varata kirjan joko itse OUTI-kirjastojen nettikirjastossa (tarvitset salanumeron), soittamalla numeroon 040-1356 799 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto(at)raahe.fi. Niin ja tietenkin olet tervetullut paikanpäälle kirjastoon tekemään varausta.
http://www.outikirjastot.fi/
Raahen kirjastojen aukioloajat.
Arja
Perinteisesti näitä tallennemuotoja on yleisellä tasolla kuvattu termillä audiovisuaalinen. Kuvat ja videot ovat visuaalisia, videot (lähes aina) ja äänitteet audiota. Termi ei ole oikein suomea, mutta kyllä se varsin vakiintunut on.
Heikki Poroila
Ääni johtuu siitä, ettei levy ole ihan tasapainoinen. Tällaista hurinaa ja värinää esiintyy tietokoneitten asemissa usein myös ihan näteiltä näyttävien levyjen kohdalla, koska asemat pyörittävät levyä hirmuista vauhtia. Voit vähentää ongelmaa valitsemalla polttovaiheessa hitaammin tallennusnopeuden. Se on muutenkin suositeltavaa, jälki on parempaa.
Suojatut levyt tuskin CD-asemaa rikkovat. Se on mahdollista lähinnä siinä tapauksessa, että CD hajoaa asemassa ja sinkoaa muovinkimpaleita herkkiin kohtiin. En tekisi tästä ongelmaa. Kokemukseni CD-soittimista on 1980-luvun alkupuolelta ja CD-asemista heti kun niitä tuli markkinoille.
Heikki Poroila
Helmet-kirjastoissa Vauhdin maailmaa valitettavasti säilytetään vasta vuodesta 1980 alkaen. Sen sijaan se löytyy Kuopion varastokirjastosta vuodesta 1965 alkaen, ja myös vuosikerta 1975 näyttää sieltä löytyvän. Voit tilata sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta, esimerkiksi käyttäen lomaketta, joka löytyy täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Myös Kansalliskirjaston kokoelmista lehti löytynee, mutta sieltä sitä ei saa kotilainaan.
Myyrmäen kirjastossa voi kopioida maksutta maksimissaan 20 mustavalkoista tai 2 värillistä sivua. Kopioimista varten on tilattava henkilökohtaiset käyttäjätunnukset lähettämällä tyhjän sähköpostin osoitteeseen print@vantaa.fi. Muutaman minuutin kulutta saat paluuviestinä käyttäjätunnukset, joilla pääset kirjautumaan kopiokoneelle.
Uuden pinkoodin unohtuneen tilalle saa vain käymällä paikanpäällä kirjastossa. Muista ottaa mukaan kuvallinen henkilötodistus!
Lisätietoa Vaski-kirjastojen sivuilta osoitteesta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
