Helmetistä löydän ohjeita kotimaisen kirjallisuuden osalta Ellibsin sivulta, eli siellä on tällainen ohje, https://www.ellibslibrary.com/fi/readerhelp/win ja vieraskielisen kirjallisuuden osalta OverDrivestä, https://www.microsoft.com/en-us/p/libby-by-overdrive/9p6g3tcr4hzr?activetab=pivot:overviewtab . Tarkempia ohjeita Helmetin sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin
Gaesatae-kelttisoturit ainakin ajattelivat alasti taistelemisesta olevan hyötyä: ensinnäkin, sen oli tarkoitus olla osoitus taistelijan lujasta itseluottamuksesta; toiseksi, vaatteiden pelättiin voivan tarttua hankalasti kasvillisuuteen ja täten vaikeuttaa liikkumista taistelun tuoksinassa; kolmanneksi, alastomien soturien rivistön ajateltiin olevan pelottava ja vihollista lannistava näky. Käytännössä ilman minkäänlaisten pukineiden tuomaa suojaa alastomuudesta oli lähinnä haittaa: pelkkä kilpi jätti suuren osan kehosta suojattomaksi taistelussa keihäin varustettuja joukkoja vastaan - ja mitä suurempikokoinen soturi oli kyseessä, sitä helpompi häneen oli osua.
Lähde:
Wu Mingren, Fighting in the buff : did Celtic warriors really…
Hei,
Minulla ei ole riittävästi asiakastietojasi tiedossa jotta voin uusia lainasi. Voit tarvittaessa soittaa Ison Omenan kirjaston palvelunumeroon ja pyytää uusimaan lainat, numero on (09) 8165 7723
Pidä kirjastokortti lähellä kun soitat, virkailija kysyy siinä olevaa nimerosarjaa!
Lainat voidaan uusia, jos teoksiin ei kohdistu varausta.
Ylen verkkouutisen mukaan kasteen suosio on ollut pitkään laskussa, perinne ei ole enää itsestään selvä. Helsinkiläisistä lapsista kasteen saa runsaat 40 prosenttia. Pienemmillä paikkakunnilla kastetraditio on selvästi yleisempi.
https://yle.fi/uutiset/3-10742711
Äitisi voi hakea varauksen kortillasi, jos luotat hänelle kirjastokorttisi pin-koodin. Hänen täytyy lainata silloin varaus automaatilla.
Tiskillä asiointi onnistuu äidin omalla kortilla. Lainaamme varauksen sille.
Hei!
Oregonin yliopiston professorin Jay Nollerin mukaan on mahdollista, että ruumiin sisään jäänyt siemen itää kasviksi. Tässä jutussa puhutaan ennen kaikkea viikunoista https://www.livescience.com/63667-fig-tree-grows-from-corpse. Toisaalta myös oliivin käsittelyt vaikuttavat sen itävyyteen https://www.ksml.fi/tanaan/10-niksi%C3%A4-Viherkasveja-hedelmien-siemenist%C3%A4/169456. On siis mahdollista, mutta ei todennäköistä, että säilötty oliivi itäisi ruumiin sisällä puuksi.
Tällaista tietoa emme onnistuneet löytämään. Minäkertojaa eli ensimmäisessä persoonassa esiintyvää kertojaa on tutkittu jonkin verran. Alla linkki Finna-hakupalvelun kautta saatuun aineistoon, joissa käsitellään minäkertojaa. Tuloksen voi halutessaan rajata sivun vasemmasta reunasta esim. opinnäytteisiin tai artikkeleihin:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=min%C3%A4kertoja&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Keanu Reevesin ja Alexandra Grantin teoksia Ode to happiness (Steidl Publishers, 2011) tai Shadows (Steidl, 2014) ei ole minkään suomalaisen kirjaston kokoelmissa.
https://www.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kanadalaisen Mazo de la Rochen (1879-1961) Jalna-sarja kertoo Whiteoakin suvun vaiheista noin vuodesta 1854 vuoteen 1954. Adeline ja Philip Whiteoak muuttavat sarjan alussa Kanadaan ja ostavat sieltä suuren maatilan. Jo ensimmäisessä kirjassa mainitaan Viuluniekan mökki, joka sijaitsee Whiteoakien ostamalla maalla. Nimetön viuluniekka on paikallinen soittaja, jonka Whiteoakit antavat jäädä asumaan mökkiinsä. Adeline sanoo, että viuluniekka voisi soittaa heidänkin juhlissaan, mutta naapuri toteaa, että Whiteoakien tasoisissa juhlissa viuluniekka ei voi soittaa, hän kuuluu rahvaan juhliin.
Myöhemmissä kirjoissa Viuluniekka mainitaan kerrottaessa suvun ja maatilan historiaa. Adelinen vanhin poika, Nick-setä, oli lapsena ollut…
Mielenkiintoinen kysymys. Aika ikävää, jos sinulle on välittynyt ammattikunnastamme tuollainen kuva. Jos tarkkaan seuraat, huomaat että kirjastolaiset eivät aina istu tuijottamassa ruutuaan vaan liikkuvat myös hyllyjen välissä, istuvat isojen ja pienten asiakkaiden kanssa yhdessä lukemasssa satuja tai keskustelemassa tai vaikka puhumassa lukemisesta tai digitaidoista.
Mutta siis. Jos kirjaston työntekijä istuu tiskin ääressä yhdessä asiakkaan kanssa ja näyttää tuijottavan ruutua, hän ilmeisesti palvelee asiakastaan. Silloin hän saattaa keskustella asiakkaan lainoista, auttaa asiakasta tiedonhaussa tai vaikka erilaisten nettipalveluiden käytössä. Vaikka asiakas ei olisikaan paikalla saatamme siitä huolimatta palvella asiakasta.…
Helmet-kirjastojen lainattavasta aineistosta voi tehdä kaukopalvelutilauksen Turun alueen kirjastoissa. Tämä pätee myös kyseiseen äänilevyyn. Kaukolaina on maksullinen.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Molemmat Beauvoirin tekstikatkelmat ovat peräisin kirjoituksesta Pour une morale de l'ambiguité, joka on ilmestynyt suomeksi Tutkijaliiton Paradigma-sarjassa nimellä Moniselitteisyyden etiikka Erika Ruonakosken kääntämänä.
"Eksistentialismia pidetään tosin myös absurdiuden filosofiana. Se sulkee ihmisen hedelmättömään ahdistukseen, tyhjään subjektiivisuuteen. Se ei kykene antamaan ihmiselle ainuttakaan ohjenuoraa valintoihinsa - " (Moniselitteisyyden etiikka, 1. luku, s. 34)
"Jos ihminen tahtoo tavoittaa totuuden itsestään, hänen ei pidä pyrkiä häivyttämään olemisensa moniselitteisyyttä vaan päinvastoin myöntyä toteuttamaan sitä." (Moniselitteisyyden etiikka, 1. luku, s. 37)
Philosophical writings on englanninkieliselle…
Maailmassa on vain vähän maita, joissa asevelvollisuus on pakollista sekä miehille että naisille. Tällaisia ovat esimerkiksi Eritrea, Israel, Pohjois-Korea ja Tunisia. Israelin puolustusvoimista näyttäisi löytyvän eniten tutkimuksia. Tässä joitakin löytämiäni tutkimuksia ja artikkeleita:
https://www.researchgate.net/publication/259884413_Sexual_Harassment_in_the_University_and_in_Army
https://www.jpost.com/israel-news/dramatic-rise-in-number-of-idf-soldiers-reporting-sexual-assault-572369
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0743558410384731
https://www.finna.fi/Record/taisto.147587 (osia kyseisestä kirjasta voi lukea Google Books -palvelussa: https://books.google.fi/books/about/…
Jos puhutaan maakunnista, tarkoitat varmaan Uplantia (Uppland), et Uppsalaa. Siitä, kumpaanko maakuntaan Tukholman Södermalm kuuluu, näyttää olevan hieman eri tulkintoja. Löysin kuitenkin netistä kommentteja, joiden mukaan se kuuluisi Uplantiin, ja raja olisi joissain kartoissa merkitty väärään kohtaan. Ohessa tarkemmin:
Tukholman lääni (ruots. Stockholms län) on yksi Ruotsin 21 läänistä. Se sijaitsee Ruotsin itärannikolla Itämeren rannalla. Läänin länsiosan jakaa kahtia Mälarenin vesistö. Läänin pohjoisosa kuuluu Uplannin ja eteläosa Södermanlandin historialliseen maakuntaan.
(Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholman_l%C3%A4%C3%A4ni )
Aihetta käsitteleviltä ruotsalaisilta keskustelupalstoilta lainattua:
“Före…
Antikvariaatti Sivullisesta alkaa Ropposen kolmas yksityisetsivä Marlon Turmasesta kertova kirja Jäljet pimeään. Turmanen on siirtynyt kirja-alalle, jonka on havainnut taloudellisesti yksityisetsiväalaa kannattavammaksi. Sivullisen tiskille ilmaantuva nainen, jonka mies on kadonnut, saa Turmasen kuitenkin palaamaan vanhaan ammattiinsa yksityisetsiväksi.
Luulen, ettei asia ole ainakaan Suomessa yltänyt etusivun uutiseksi tai lööpiksi, mutta esimerkiksi Helsingin Sanomissa asiasta on uutisoitu useaan otteeseen. Esimerkiksi osoitteesta https://www.hs.fi/tiede/art-2000005901613.html löytyvässä vuoden 2018 artikkelissa asiaa käsitellään laajasti. Kilogramman uuden määritelmän astuminen voimaan uutisoitiin lyhyemmin vuonna 2019 osoitteesta https://www.hs.fi/tiede/art-2000006112834.html löytyvässä artikkelissa.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole oikein mahdollista ryhtyä käymään systemaattisestyi läpi tuon ajankohdan suomalaisia tai ulkomaalaisia lehtiä.
Ohjeita ruoanlaittoon mikroaaltouunilla löydät esimerkiksi seuraavista teoksista
Mikrouunin käyttökirja (Sinikka Koskinen..et al., 1987, useita lisäpainoksia)
Mikrouunikeittokirja (Gunnel Friblad, Anita Bertilsson ja Birgitta Rasmusson, suomeksi toim. Eija Stenqvist, 1988)
Monipuoliset mikroherkut ( toimituksen asiantuntija Sarah Brown, suomeksi toimittanut Auli Hurme-Keränen, 1990)
Herkkuja helposti arkeen ja juhlaan : lieden ja mikron vuoropuhelu (Pirjo Muurinen, 1991)
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
Mikroaaltouunin käytöstä ei ole julkaistu kovinkaan paljon keittokirjoja. Muutaman muun löydät Helmet-haulla hakusanalla mikroaaltouunit.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Marina Tsvetajevan essee "Minun Puskinini" on suomennettu ainakin osittain. Katkelma esseestä löytyy Nuori voima -lehdestä vuodelta 1998 (nro 4, s. 12-13). Suomentaja on Hanna Ruutu. Vuoden 1998 Nuori voima -lehti löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sitä ei lainata kotiin, mutta sen saa luettavakseen kirjastossa kirjaston aukioloaikoina (omatoimiaikaa lukuunottamatta):
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Muita käännöksiä suomeksi tai englanniksi emme löytäneet.
ISMACS International -sivuston mukaan ED-sarjan Singerit, joiden valmistusnumero on välillä 325752-328751 on valmistettu Kilbowien tehtaalla Skotlannissa vuonna 1945.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-ed-series-serial-numbers.html
