Suomen Työväen Teatteri mainitaan Pentti Paavolaisen Suomen teatterihistoriassa, Teatterikorkealoulun julkaisusarjassa 53, luvussa 5.5 1950-luvun teatterin eriytyneet henkiset piirit. Paavolaisen mukaan mainittu teatteri näytteli Koiton talossa ja toimi vuoteen 1958. https://disco.teak.fi/teatteri/5-5-1950-luvun-teatterin-eriytyneet-henk…
Yhteisluettelo Finna:fi:stä löytyy Hanna Korsbergin artikkeli Uuden kulttuuripolitiikan haasteet ja Valtion teatterikomitea 1945-46, jonka sisällöstä mainitaan Suomen Työväen Teatterin (1945-1957) perustaminen. Finnassa myös kaksi kuvaa Suomen Työväen Teatterin esityksistä. Aineistot ovat Kansalliskirjaston ja Kansan Arkiston kokoelmissa. https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=%22suomen+…
Koirien eleistä ja käyttäytymisestä löytyy tietoa mm. täältä:
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-kayttaytyminen/koiran-elei…
https://www.purina.fi/kaikki-koirista/k%C3%A4ytt%C3%A4ytyminen-ja-koulu…
https://www.mustijamirri.fi/vinkit-ja-artikkelit/koiran-elekieli
https://seura.fi/ilmiot/lemmikit/koiran-elekieli/
Tässä myös linkki muutamaan mielenkiintoiseen Helmet-kirjaston kokoelmista löytyvään kirjaan, joissa käsitellään nimenomaan koirien elekieltä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skoira%20eleet__Orightresul…
Mieleen tulee kaksi vaihtoehtoa. Vuonna 1987 on julkaistu Paul Gambaccinin "Paul Gambaccini presents the Top 100 Albums" (GRR, 1987). Kirjassa on isoja kuvia levyjen kansista ja se on suhteellisen ohut (96 sivua). Listalla ei tosin ole Frank Sinatran albumeita:
https://www.finna.fi/Record/helle.127795
Toinen todennäköisempi vaihtoehto on Colin Larkinin "All time top 1000 albums" (Guinness, 1994). Kirja listaa tosiaan kaikkien aikojen 1000 parasta albumia. Listalla on mukana on useita Sinatran konseptilevyjä 1950-luvulta. Listalla oleva musiikki on valittu laaja-alaisesti eri genreistä, ja mukana on myös jatsia.
Kirjasta on useita eri painoksia:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=colin+larkin+1000&type=AllF…
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Lars von Trierin vuonna 2003 ohjaama elokuva "Dogville".
Elokuva on kuvattu kokonaisuudessaan studiossa ja katuja sekä taloja markkeeraavat vain valkoiset viivat lattiassa.
Elonet-tietokannan mukaan Dogville on saanut Suomen ensi-iltansa 26.9.2003 ja se on esitetty tähän mennessä kolmesti kotimaisilla televisiokanavilla.
Päätalo-instituutin sivuilta löytyy teosten lyhyet juonikuvaukset. Kalle Päätalon haavoittuminen tapahtuu teoksessa Liekkejä laulumailla (Gummerus 1980), ISBN 951-20-2030-0. Kohtaus on kyseisessä painoksessa sivulla 274:
"Pysähdyn, lasken kiväärin viereeni ja kaivan käsikranaatin pusakkani etutaskusta. Samalla kun otan kranaatin, taskustani tipahtaa kaksi eilen saamaani kirjettä. En ehdi kopeloida niitä takaisin taskuun. Huomaan pysähtyneeni aivan tasaiselle kankaalle, ja koska vasemmalla puolellani on maassa painanne, käännyn ja alan vetää itseäni sitä kohti. En ehdi tehdä montaakaan vetoa, kun tunnen iskun hieman ristiselän yläpuolella. Isku on niin kova, että tuntuu kuin minua olisi isketty makkarahalolla selkään. Lähes samalla…
Lainat voi palauttaa mihin tahansa toimipisteeseen, täällä on tietoa palauttamisesta, https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/asioi-kirjastossa#Palauttaminen
Kirjastoautossa asioimisesta on ohjeita auton sivulla, https://vaasankirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86141. Lainat voi palauttaa palautuslaatikkoon jonottamatta autoon, jos ei ole aikeissa lainata.
Suomessa Miraa pidetään Mirjan kutsumamuotona, Saksassa Mira on Mirabellan ja Mirandan lyhentymä. Mirabella tulee latinasta ja tarkoittaa ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.
Marianne on yhdistelmä Mariasta ja Annasta. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät enemmän tietoa näistä nimistä. Kirjoita hakuruutuun esim. etunimet Maria tai etunimet Anna ja tee haku. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokanta on vapaasti verkossa käytettävissä. Selmaan pääset esim. Eduskunnan kirjaston pääsivulta www.eduskunta.fi/kirjasto, klikkaa Selma-tietokanta. Oikeudellista aineistoa etsiessä voit valita haun Kotimaisen oikeuskirjallisuuden haku 1982-, jolloin tuloksesta rajautuvat pois ei-juridiset aineistot.
Voit tehdä rajauksen myös niin, että klikkaat Selman violetin hakulaatikon oikeasta alareunasta kohtaa "Haun rajaus", kohdasta aineistotyyppi voi valita artikkelin ja kohdasta kokoelma Kotimainen oikeudellinen aineisto. Kannattaa kokeilla myös ilman artikkelirajausta, myös kirjoja voi saada kaukolainaksi. Esim. haulla tekijänoi? ja kirjas? saa Heikki Poroilan v. 2006 julkaistun kirjan Tekijänoikeus ja kirjastot…
Anu Suorannan väitöskirjaa ”Halvennettu työ” on hankittu neljä kappaletta Pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjojen sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi Täältä voit myös tehdä varauksen.
Kaukolainapyynnön voi tehdä HelMet-sivuston kautta seuraavassa osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Myös käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista pyynnön voi tehdä virkailijan avustamana.
Matti Rossin käännös, Wsoy 2010, kuuluu näin: "Mistä tuo musiikki voi tulla? Ilmasta vai maasta?"
Eeva-Liisa Mannerin kännös, Tammi 1986, kuuluu näin: "Mistä tulevat nuo kummat äänet? Ilmasta vai maasta?
Yrjö Kilpinen sävelsi varsin monen runoilijan tekstejä. Tarja Taurulan vuonna 1998 valmistuneessa teosluettelossa "Yrjö Kilpinen - Sävellykset" (Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus) ei kuitenkaan ole mainittu Kaino Hirsjärvi -nimistä tekstintekijää. En myöskään saanut Googlella yhtään osumaa hakusanalla "Kaino Hirsjärvi". Olisiko nimessä mahdollisesti jokin kirjain väärin? Tai sitten muistikuva on joltain muulta osin väärä. Näillä tiedoilla ei valitettavasti ainakaan asia selkiinny.
Heikki Poroila
Kirjaasi on tällä hetkellä helmet-järjestelmässä 18 kappaletta. Yksi niistä on valittu uuteen pääkirjastoon Oodiin, sitä ei näe muualta kuin virkailijakoneelta. Lainattavia on siis tällä hetkellä 17 kappaletta, jotka kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Varauksia näyttää tällä hetkellä olevan 43 kappaletta. Kun laskemme nämä tiedot yhteen saamme luvuksi 60, joka kertoo montako ihmistä tällä hetkellä lukee tai odottaa pääsevänsä lukemaan teostasi. Varauksia teokseesi on tehty tasaisesti elokuusta lähtien.
Teoksen niteitä on ilmestymisen jälkeen lainattu Helmetissä n. 50 kertaa ja että niteitä todennäköisesti tullaan hankkimaan vielä lisää.
Hesarin juttu kertoo vain sen, mistä kirjoista on laitettu eniten…
Charlies-yhtyeen esittämä laulu Tumma tukka on Charles Plogmanin säveltämä ja Keijo Laitisen sanoittama. Näyttäisi siltä, että sitä ei ole käännetty ruotsin kielelle.
Suomessa julkaistua musiikkia voi etsiä Kansalliskirjaston Viola-tietokannasta https://finna.fi .
Puhtahaksi-runo on merkitty suomennokseksi Olavi Ingmanin kirjassa Lasten laulu- ja leikkikirja (WSOY 1952). Alkuperäisen tekstin kirjoittajaa tai suomentajaa ei mainita. Hengellisiä lauluja ja virsiä: nuottipainos (Suomen lähetysseura 1964) -kirjan mukaan (s. 321) sanoittaja on Tuntemattoman saksalainen, 1888.
