Herkuleen urotyöt -kirjan johdannossa Poirotin ystävä tohtori Burton pohtii, mistä Hercule Poirot on saanut etunimensä. Burton sanoo: ”Voisi kuvitella mielessään miten sinun äitisi ja edesmennyt rouva Holmes istuvat ompelemassa pieniä vaatekappaleita ja keskustelevat: - Achille, Hercule, Sherlock, Mycroft…”
Englanniksi: "Thinking of an imaginary conversation. Your Mother and the Late Mrs Holmes, sitting sewing little garments or knitting: Achille, Hercule, Sherlock, Mycroft."
Tekstistä ei kuitenkaan käy ilmi, onko paitsi keskustelu, myös äitien tapaaminen pelkkää kuvitelmaa, joten Agatha Christien ajatusta emme tiedä.
Muut kirjoittajat ovat kuitenkin laittaneet Poirotin ja Holmesin tiet risteämään. Esim. Brad Mengelin artikkelissa ”The…
Hei
Kysyt J:llä alkavan kartanon elämästä kertovaa kirjailijaa, mutta olisiko kyse sittenkin Hovimäen kartanosta?
Hovimäestä on kirjoittanut tällainen kirjailijaporukka: Anna-Lisa ja Carl Mesterton, Kirsti Manninen, Jussi-Pekka Aukia.
Jos tämä on vastaus kysymykseesi, niin teosten saatavuuden löydät Helmet kirjastojen sivuilta https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Tiedonhaku tai Kirjastot.fi:n monihausta.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
(lisätty 9.7.21) Kyseessä voi myös olla Tarja Jussilan Torpparin tytär Anjalan Junkkarilta ja sen jatko-osa Paluu Junkkarille.
Mikäli tämä on hakemasi, voit tarkistaa saatavuuden kirjastosi verkkosivuilta.
Lauri Pohjanpään runo Itkevä kannel (sarjasta Karjala murheessa) sisältyy Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (toim. Helena Anhava, 1989 ja 2002). Runo löytyy myös Pohjanpään Valittuihin runoihin (1943, s. 362 - 366, useita lisäpainoksia).
Teosten saatavuuden kirjastoverkkoalueesi kokoelmissa voit tarkistaa täältä:
https://outi.finna.fi/
Runon voi lukea digitoituna Itä-Karjala-lehden numerosta 2/1935 (s. 18)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502276?term=ITKEV%C…
Veikko Virmajoen samanniminen runo on myös luettavissa digitoituna
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1359887?term=Itkev%…
Suomentajasta ei valitettavasti ole tietoa Suomen kansallisbibliografia Fennicassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi). Tutkin myös kirjan vanhoja lehtimainoksia, mutta niissäkään ei mainita suomentajaa. Koska teos on Sosialistin kirjapaino-osuuskunnan julkaisema, suomentaja saattaa olla hyvinkin joku työväenliikkeen toimija. Usein teoksia ilmestyi myös jatkokertomuksina lehdissä, mutta tuo teos ei näytä ilmestyneen sellaisenakaan.
Teoksesta on myöhempiä suomennoksia, joiden suomentajat tiedetään, mutta ne ovat aivan ilmeisesti eri käännöksiä. Suomentajasta voisi lähinnä koettaa löytää tietoja tutkimalla työväenliikkeen kirjallisesta toiminnasta kertovia kirjoja, mutta niihin ei ole mahdollista tutustua tämän vastauksen puitteissa.
Brandeja käsittelevistä kirjoista voit löytää listan suoraan esim. Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll?
Asiasanat, joilla hakemasi aineisto löytyy ovat:
tuotteet-- mielikuvat (voit yhdistää ja sanalla); tavaramerkit ; merkkitavara;( brandit, joka ei ole virallinen asiasana)
Voit rajata haun englanninkieliseen aineistoon valitsemalla kielivalikosta englannin kielen. Lahden kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy vain yksi englanninkielinen teos tästä aiheesta, joten kannattaa katsoa myös Lahden korkeakoulukirjaston Salpaus-tietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/salpaus/riimi.dll?
Siinä toimivat samat asiasanat (paitsi brandit)
Jos haluat vielä laajemman haun, niin silloin voisit hakea…
Hei!
Ilmeisesti olit saanut uusittua lainasi, luin viestisi vasta nyt. Ainahan sitä voi selitellä, mutta meitä on kaksi vastaajaa, ja satuimme molemmat olemaan ulkomailla, joten vastauksesi viipyi.
Jos uusinta netin kautta ei onnistu, on syy tosiaan joku näistä:
1) Teos on jo uusittu 3 kertaa. Silloin edellytämme, että materiaali käytetään täällä kirjastossa.
2) Jos sinulla on sakkoja tai olet lainauskiellossa.
3) Jos materiaalin on varauksia.
Kiitoksia kyselystäsi ja hyvää jatkoa:
Olli Mäkinen
informaatikko
Vaasan kaupunginkirjasto
Final Fantasy-pelin lukuisiin osiin on saatavana erilaisia ohjekirjoja paikallisista hyvin varustetuista kirjakaupoista tai pelikaupoista, mutta valitettavasti kirjaston hankintamäärärahat eivät riitä kaikkien yksittäisten fantasia-, playstation- ja pc-pelien ohjekirjojen hankkimiseen.
Voit toki kysyä tarkemmin kaukolainaamismahdollisuutta kirjastosta. Täällä Turussa kaukolaina maksaa 4€.
Voit myös vierailla pelin suomenkielisillä kotisivuilla
http://www.fffin.com/
Kirjastoauto pysähtyy Myllypurossa tiistaisin 17-17.40. Pysäkin osoite on Myllypurontie/Orpaanporras, mutta se on kuulemma Siwan edessä. Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoauton aikataulu ja pysäkit löytyvät seuraavasta osoitteesta, http://www.lib.hel.fi/File/de11042c-7dba-46bc-ac1b-f5e2c144e626/kirjast… .
Suomenkielistä kirjallisuutta ei löydy, mutta seuraavat lehtiartikkelit löytyvät:
Soundgardenista Audioslaveen, Seattlesta Pariisiin: "musiikki ei ole koskaan tuntunut työltä" / Petri Silas
Soundi 2006:9, s. 58-62
Menneisyyden vangit / Tomi Palsa
Rumba 2006:17, s.32-33
Rage Against The Machine on haudattu, Soundgardenia ei enää ole, tulevaisuus kuuluu Audioslavelle! / Esa Koivio
Soundi 2003:2, s. 18-20
Raivon puutarhassa / Semira Ben-Amor
Rumba 2002:23, s. 19
Lehdet löytyvät Oulun kaupunginkirjastosta
Viisi viikkoa ilmapallossa ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1903 Samuli Suomalaisen kääntämänä ja Otavan kustantamana. Seuraavan suomennoksen teki lyhentäen vuonna 1965 Matti Karjalainen. Tästä Valistuksen kustantamasta teoksesta otettiin 1966 2. lisäpainos.
Inkeri Tuomikosken suomennos ilmestyi jälleen Otavan kustantamana vuonna 1980, 3. painos otettiin vuonna 1995.
Teoksen Maasta kuuhun : matkustus 97:ssä tunnissa suomensi P. J. Hannikainen vuonna 1904, kustantaja oli Edlund. Edwin Hagforsin suomennos ilmestyi vuonna 1929 Kariston nuoristonkirjoja -sarjassa. 2. korjattu painos tästä ilmestyi vuonna 1958. 3. painos ilmestyi Kariston Näkökulma -sarjassa vuonna 1969. Edelleen Edwin Hagforsin suomentamana ilmestyi erikoispainos "…
Mankellin alkukieliset teokset saa samaan hakuun kätevimmin käyttämällä PERINTEISESSÄ HAUSSA (löytyy sen uudemman haun alareunasta linkkinä) tekijäkenttään syötettyä hakusanariviä "Mankell Henning författare". Tällä haulla kaikki osumat viittaavat Mankellin ruotsinkielisiin julkaisuihin. Suunnilleen samaan tulokseen pääsee myös vapaalla sanahulla "Mankell Henning författare", mutta osumat eivät tule kätevästi aakkosjärjestyksessä, kuten perinteisellä hakutavalla.
HelMet-tilaus kohdistuu aina kaikkiin hyllyssä vapaana oleviin kappaleisiin, eikä varaajan tarvitse pohtia sitä, mistä kirjastosta se tulee. Kaikki vapaana olevat niteet ovat käytettävissä.
Heikki Poroila
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavia kirjoja:
Lepistö, Irma: Työpaikkakouluttajan käsikirja. 2000
Lepistö, Irma: Työpaikan aikuiskoulutus : perehdytäminen ja työnopastus, 1996. Kangas, Pirkko: Perehdyttäminen palvelualoilla. 2000
Kannattaa tulla tekemään hakuja Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta. Tietopalvelusta voi kysyä neuvoa. Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy myös Internetistä osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=form.html
Sieltä voi hakea mm. seuraavilla asiasanoilla: työpaikkakoulutus, työnopetus, perehdyttäminen. Yksi sana kerrallaan hakukenttään ja hakuehdoksi valitaan pudotusvalikosta kohta asiasana.…
Näin spesifiä tutkimusta ei löytynyt Finna.fi:n kautta (yliopistojen kirjastot, osa yleisistä kirjastoista), suurimpien kaupunginkirjastojen luettelosta eikä Liikenneviraston usein kysyttyjen joukosta. Ehdotan, että tiedustelette asiaa Liikennevirastosta https://www.liikennevirasto.fi/yhteystiedot tai Helsingin kaupungilta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuun… tämän sivun yhteydessä mainitaan Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu tahoksi, johon kannattaa olla yhteydessä. Hsl:n julkaisut-luettelosta ei myöskään löydy tällaista, https://www.hsl.fi/julkaisut , mutta ehkä sieltäkin kannattaisi tiedustella. Hsl:n sivulta ei löydy tutkimus- tai julkaisut-osasta yhteystietoja erikseen, mutta…
Hei,
uusi kirjastojärjestelmämme vaatii "uusimaan" kirjastokortin joka kolmas vuosi. Käytännössä se tarkoittaa, että kortilla olevat yhteystiedot ym. tarkistetaan ja ajantasaistetaan tarvittaessa. Kortin voi uusia seuraavan kirjastokäynnin yhteydessä palvelutiskillä tai neuvonnassa.
Ystävällisin terveisin,
Valitettavasti kattavaa kaukolainahinnastoa ei ole, vaan tiedot löytyvät kirjastojen omilta sivuilta. Tietoja ei ylläpidetä keskitetysti, vaan jokainen kunta vastaavat itse omien tietojensa päivittämisestä.
Ikävä kyllä ei löytynyt tietoa, että novelli olisi suomennettu.
Kirjasammosta www.kirjasampo.fi löytyi tietoa, että Stig Dagermanilta on suomennettu romaanit Käärme ja Äidin varjossa. Lisäksi novellikokoelma 27 pohjoismaista kertojaa sisältää Dagermanin novellin Bon soir.
Kannattaa tutustua Wikipedian sivuihin:
Wikipedia irtisanominen https://fi.wikipedia.org/wiki/Irtisanominen
Wikipedia työttömyys https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6tt%C3%B6myys
Ylen sivuilla on aihetta käsitelty laajasti:
Yle irtisanominen https://haku.yle.fi/?q=irtisanominen&language=fi
Noin laajaan kysymysryppääseen en itse pysty vastaamaan kohtuuajassa, mutta osittain pystynen kyllä.Muita kysymyksiä voisi kysyä vaikka uudelleen tällä palstalla. Mutta liekö sellaista tietokantaa joka kattaisi koko maan yleisten kirjastojen lainaustilanteen tietyltä kokoelmanosalta? Hain Helmet -kirjaston tietokannasta elämäntaito- ja elämäntaito-oppaat - asiasanoilla asiasanoitettuja tietokirjoja, jotka on lainattu tämän tai viime vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana ja sain vastaukseksi 9217 kirjaa. Kuluvana vuonna eniten lainatuimpia näyttivät olevan:
Peterson, Jordan B., kirjoittaja.
12 elämänohjetta : käsikirja kaaosta vastaan / Jordan B. Peterson alkusanat Norman Doidge …
Ava Dellairan teoksia ei ole suomennettu, Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi ei löydy yhtään Dellairan teosta. Englanninkielisenä Love Letters löytyy useammastakin kirjastosta, niitä voi katsella monihaku Frankista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi, ja tilaamme sen sinulle muualta Suomesta. Kaukolaina maksaa Lappeenrannan kaupunginkirjastossa 5 euroa.
Hei!
Liisa-Maria Lilja-Viherlampi kuvaa äänen, kehon ja persoonan yhteyttä näin:
"Äänessä heijastuu koko persoona, fyysinen olomuksemme, vireystilat ja tunnetilat.
Äänemme on osa ruumiinkieltämme. Ääntä voidaan pitää sisäisen ihmisemme
ulospäin suuntautuvana ilmaisuna."
Lähde: Ihmisääni musiikkiterapian työvälineenä, Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 86. Turku 2013
