Edustajat saavat palkkiota koko vuoden eli myös istuntotaukojen ajalta. Kyseessä on palkkio, ei palkka. Lisätietoja: Kansanedustajien palkkiot ja kulukorvaukset
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/…;
Eduskunnan kirjastossa on tehty Kansanedustajien palkkioiden kehitys -tietopaketti:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhte…
Carolyn Keene on nimimerkki, ei oikea ihminen. Ainakin 13 ihmistä on kirjoittanut nimimerkillä Carolyn Keene.
Löydät aiempia Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelusta kysyttyjä kysymyksiä Carolyn Keenestä tästä linkistä.
Tukeuduin tässä kysymyksessä kollegoidenkin tietämykseen. Tässä olisi ehdotuksia kauhukirjallisuudesta:
Jonathan Stroud: The screaming staircase https://outi.finna.fi/Record/outi.1364686
Catriona Ward: The last house on Needless Street https://outi.finna.fi/Record/outi.2219126
Lafcadio Hearn: Intohimon karma : Japanin kummitustarinoita https://outi.finna.fi/Record/outi.587977
Mangasarjakuvista löytyy myös kauhugenreä esimerkiksi Junji Iton teoksista. Näistä suositeltiin etenkin teoksia Tomie, Uzumaki ja Shiver. Myös H. P. Lovecraftin teoksia voi suositella, jos kuitenkin haluat tutustua klassikoihin.
Japaniin sijoittuvia teoksia kirjoittaa esimerkiksi Hideo Yokoyama, mutta ne ovat…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
ilmeisesti jokin uusi kaasuvarasto on täydennetty venäläisellä maakaasulla. Tässä Ylen uutinen asiasta. Sen mukaan maakaasun tuonti on sallittua Venäjältä.
https://yle.fi/uutiset/3-12629564
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa runoa tai runoilijaa. Ehkä joku palstan lukija tunnistaa runon.
Oletimme että kyseessä on ehkä sotaa käsittelevä runo. Yrjö Jylhällä ja Helvi Hämäläisellä on samantyylisiä tai samaa aihetta käsitteleviä runoja. Emme kuitenkaan löytäneet juuri tätä runoa heidän teoksistaan.
Yrjö Jylhä: Kiirastuli : Runoja rauhan ja sodan ajoilta (Otava 1941)
Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta : runoja (WSOY 1987)
Wikipedian listauksen https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali
mukaan näyttäisi siltä, että mitali jaetaan yhdelle henkilölle vain kerran. Mitalia ei ole jaettu enää vuoden 2007 jälkeen.
Hei,
Katsoin Yliopiston Almanakkatoimiston sivuilta, niin viikonpäivä oli lauantai 28.10.2006. Simon nimipäivä.
Osoite verkossa:
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…;
Siskan tunnussävelmän sävelsi saksalainen nykysäveltäjä Eberhard Schoener. Teemalla ei näytä olevan muuta nimeä. Se on kuultavissa muun muassa YouTubessa.
Schoener sävelsi myös musiikin Siskan kaikkiin jaksoihin ja esimerkiksi Kettu-sarjan tunnussävelmän.
http://krimiserien.heimat.eu/s/siska_eberhard_schoener.htm
Olisikohan kyseessä ehkä Mark Twainin kirjaan perustuva Matkakirjeitä Maasta, jossa "itse Saatana lähetetään ekskursiolle luojan luoman ihmiskunnan pariin"? Radioteatterin tulkintaa Twainin postuumisti julkaistusta satiirista esitettiin torstaiaamuisin 15.7.–5.8.1976.
Tällä hetkellä ohjelma ei valitettavasti ole kuunneltavissa Yle Areenassa.
Matkakirjeitä Maasta | Yle Areena – podcastit
Kyseessä lienee Milja Kauniston historiallinen romaanitrilogia Synnintekijä (Gummerus 2013); Kalmantanssi (2014) ja Piispansormus (2015).
Kirjassa Synnintekijä Olavi Maununpoika (Turun piispan Maunu Tavastin ottopoika) lähtee 1425 Sorbonnen yliopistoon opiskelemaan. Siellä hän kohtaa Miracle de Servieresin, mieheksi pukeutuneen naispuolisen opiskelijan. Trilogia seuraa heidän elämäänsä ja seikkailujaan.
Kirjastoilla voi olla erilaisia käytäntöjä esille laitettavien julisteiden ja esitteiden suhteen. Kulttuuritapahtumiin suhtaudutaan myönteisesti. Usein esitetilat ovat vähäiset eikä kaikille riitä tilaa. Esitetilat voi olla siitä syystä rajoitettu vaikka vain kaupungin omien toimijoiden esitteille tai aivan lähistöllä oleville tapahtumille. Sen vuoksi on parasta kysyä asiaa jokaisesta kirjaston toimipisteestä, jonne esitteitä haluaisi esille.
En löytänyt kuin yhden opinnäytteen, jossa on värit-asiasana. Se löytyi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjastosta ja on ranskankielinen
Shadows in paradise de Aki Kaurismäki : un film, un style
Tekijä: Kyösola, Satu
Julkaisuvuosi: 1993
Kieli: Ranska
Aineistolaji: Kirja
Kirjaston kaikki Aki Kaurismäkeä koskevat teokset, teokset, joita on kuvattu sanalla estetiikka.
Kavin kirjastosta voisi saada ehkä tarkempia tietoja, mutta he ovat valitettavasti suljettuna muuton vuoksi ensi vuoden alkuun asti, https://kavi.fi/erikoiskirjasto-sornaisissa/. Yleisten kirjastojen kokolemista en löytänyt tällaista tutkimusta. Aki Kaurismäki -aiheiset teokset Finna.fi:ssä.
Rauno Lahtisen kirjassa Savun lumo kerrotaan tupakoinnin kulttuurihistoriasta. 1900-luvun alkuvuosina savukkeista tuli vähitellen tavallisten työmiestenkin tupakointitapa, varsinkin savukkeiden hinnan halventuessa. Purutupakkaa ja nuuskaa käytettiin, vaikka piipun poltto olikin 1900-luvun alussa pääasiallinen tupakoimisen muoto. Nuuskan ja mällin suosiota säilytti, että useilla työpaikoilla tupakan polttaminen oli vaarallista tai selkeästi kielletty. Näitä työpaikkoja olivat esimerkiksi sahat, kaivokset ja jotkin tehtaat. Siis jo näin kauan sitten oli polttaminen vaarallista tai kiellettyä kaivoksissa.
Nykyisissä kaivosturvallisuusoppaissa tupakointi mainitaan paloturvallisuusriskinä ja "tupakointi on sallittu vain siihen merkityillä…
Kirjastoissa on myös omaa digitukea, johon voit varata tunnin opastusajan. Voit valita sopivan kirjaston sijainnin tai sopivien aikojen perusteella. Linkki ajanvaraukseen :
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Digituki/Digitukea_ajanvarauksella_Helsingin_kirj(243100)
Myös tietotekniikkayhdistys Enter ry järjestää maksutonta vertaisopastusta kirjastoissa. Tietoa opastuksista löydät Enterin omalta sivulta : https://www.entersenior.fi/opastus/lahiopastus/helsinki/
Osaan opastuksista on ajanvaraus. Sivun alussa on listattu paikat, joissa opastukseen pääsee ilman ajanvarausta.
Kaarlo Wirilanderin Savon historia kertoo, että vuoden 1743 Turun rauhassa Mäntyharjun seurakunnasta Venäjän puolelle jäi kolmannes. Mäntyharjun Venäjän-puoleinen osa palasi Suomen yhteyteen 1812, jolloin nk. Vanha Suomi liitettiin Suomeen. Maanmittaushallituksen Suomen vanhat kartat -sivulla on ohjeita historiallisten karttojen paikantamiseen. Esimerkiksi lupaavan näköisiä digitoituja Maanmittaushallituksen pitäjänkarttoja vuosilta 1749-1917 löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta. Rajankulkua Mäntyharjun seudulla voi hahmottaa myös Carl Jean Thunebergin Charta öfver Stor-Furstendömet Finland -kartasta vuodelta 1811.
Kyseessä lienee Heikki Asunnan runon Metsämökin joulu. Runo on julkaistu vuonna 1933.
https://www.finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Suuressa tarukirjassa Ingjald Pahaneuvon kohdalla mainitaan, että kuningas Algot Jöötanmaalta saapui Ingjaldin isän hautajaisiin, mutta muuten Göötanmaan Algotista ei tosiaan kerrota. Suomeksi netistä en onnistunut löytämään tietoja, mutta englanniksi Wikipediassa kerrotaan niukasti Algaut/Algöt nimisestä Göötanmaan kuninkaasta, joka mainitaan Heimskringlassa. Tarkempia tietoja kuningas Algotista en kuitenkaan onnistunut verkosta löytämään, koska sama tieto toistuu useilla sivustoilla. Heimskringlan teksti löytyy kuitenkin verkosta ruotsiksi ja norjaksi, mikäli haluat tutustua siihen tarkemmin.
Lähteet
Henrikson, Törngren & Hansson: Suuri tarukirja (1984)
Wikipedia: Algaut https://en.wikipedia.org/wiki/Algaut
Heimskringla: …
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
