Yleisissä kirjastoissa orkesteriteosten nuotinnokset ovat yleensä pienoispartituureja eikä niissä ole erillisiä stemmoja. Joitakin yksittäisiä poikkeuksia saattaa olla. Jokainen kirjasto päättää omista hankinnoistaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastoon ei hankita orkesterimateriaaleja. Nuotit, joihin kuuluu kymmeniä stemmoja, ovat hankalia kirjastokäytössä. Jos esim. jokin stemma jää palautumatta tai tuhoutuu, kokonaisuus on sen jälkeen vaillinainen. Kymmeniä stemmoja sisältävät paketit vievät paljon tilaa hyllyssä, mutta niiden kysyntä yleisessä kirjastossa on vähäistä. Lisäksi ne ovat kalliita myös kirjastoille. Finna.fi-hakupalvelun (https://finna.fi/) kautta löytyy orkesterimateriaaleja lähinnä oppilaitosten kirjastoista, mutta…
Jonas Carlstedt nimitettiin Loviisan pormestariksi 16.11.1789 ja hän astui virkaan vuoden 1790 alussa. Carlstedt hoiti tehtävää kuolemaansa (22.2.1809) saakka.
Lähteet:
Gabriel Nikander, Lovisa stads historia. I, 1745-1808
Gabriel Nikander, Lovisa stads historia. II, 1808-1855
Hei,
Helpoin, mikä löytyi on:
Kuuluisia yksinlauluja koulukäyttöön : Schubert, Schumann, Brahms, Wolf / toimittaneet Rakel Suominen ja Mirjam Uusisaari ; tekstit suomentanut Kyllikki Solanterä. (WSOY, 1964).
sisältää suomenkieliset sanat ja melodian.
Matti Kannoston suomennoksessa kyseinen kohta ilmaistaan näin:
"Salissa oli varmaan pidetty myös tansseja ja musiikki viipyili siellä yhä, monien toistensa alta erottuvien kuulumattomien äänten sekamelska, tyylit tyylien päällä, rumpujen pohjavirta, saksofonien apea valitus, silkkipaperikukkasista punotut köynnökset, pahvipaholaiset, pyörivä peilipallo, joka tuprutti tanssijoiden yli valolunta."
Tukeuduin tässä kysymyksessä kollegoidenkin tietämykseen. Tässä olisi ehdotuksia kauhukirjallisuudesta:
Jonathan Stroud: The screaming staircase https://outi.finna.fi/Record/outi.1364686
Catriona Ward: The last house on Needless Street https://outi.finna.fi/Record/outi.2219126
Lafcadio Hearn: Intohimon karma : Japanin kummitustarinoita https://outi.finna.fi/Record/outi.587977
Mangasarjakuvista löytyy myös kauhugenreä esimerkiksi Junji Iton teoksista. Näistä suositeltiin etenkin teoksia Tomie, Uzumaki ja Shiver. Myös H. P. Lovecraftin teoksia voi suositella, jos kuitenkin haluat tutustua klassikoihin.
Japaniin sijoittuvia teoksia kirjoittaa esimerkiksi Hideo Yokoyama, mutta ne ovat…
Hei!
Kappaleen eri tekstityksistä löytyy molempia sanamuotoja ja myös lauletuissa versioissa voi kuulla, että lopputulos on usein jotain siltä väliltä. Rivi on tosiaan ehkä joskus kuultu väärin ja vakiintunut paremmin suomalaisten suuhun sopivaksi.
1) чёрт (tšort) tarkoittaa venäjäksi pirua. ”Tshjort vozmi” mukailee venäjänkielistä kirosanaa tai lausahdusta, jonka voisi suomentaa tässä yhteydessä esim. "piru vie!" tai "piru vieköön!".
2) Alkuperäinen versio kappaleesta ja sanoituksesta on musiikkitieteilijä Pekka Gronowin mukaan ilmeisesti Suomen puolustusvoimien tilauksesta tehty 7.2.1940 ilmestyneeseen Suomi-Filmin lyhytelokuvaan "Sotilaspiloja". Kyseisessä versiossa tuota ”Katsos tshjort vozmi”/”…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Yleisradion ääniteknikko Thor Damen äänitti salaa Hitlerin ja Mannerheimin keskustelua Mannerheimin syntymäpäivillä 4.6.1942. Äänite on säilössä Yleisradiolla. Saksaksi käydyn keskustelun voi kuunnella alkuperäisenä ja lukea suomeksi litteroituna tästä Ilta-Sanomien 10.12.2015 julkaistusta jutusta: Suomessa salaa äänitetty Hitlerin ja Mannerheimin keskustelu huomattiin maailmalla – kuuntele ja lue sanasta sanaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat (is.fi)
Voisit verrata hyönteistäsi Luontoportin hyönteiskuviin. Muistuttaisiko joku niistä sinun toukkaasi?
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/?c=hyonteiset&pg=14
Voit tehdä tunnistusta myös Helsingin kaupungin Sisätilojen tuholaiset -sivuston avulla. Sivulla on myös ohjeet tuholaisten hävittämiseksi.
Voit lähettää kysymyksen myös Ylen luontoiltaan https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Wikipedian listauksen https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali
mukaan näyttäisi siltä, että mitali jaetaan yhdelle henkilölle vain kerran. Mitalia ei ole jaettu enää vuoden 2007 jälkeen.
Hei,
Katsoin Yliopiston Almanakkatoimiston sivuilta, niin viikonpäivä oli lauantai 28.10.2006. Simon nimipäivä.
Osoite verkossa:
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…;
Seikkaperäisin yleistajuinen suomenkielinen tietokirja, joka käsittelee Yhdysvaltain perustuslain historiaa, lienee Ari Helon Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys. Sekään ei kovin monisanaisesti toiseen lisäykseen puutu; kaiketikin takuuta jokamiehen oikeudesta aseenkantoon on perusteltu miliisin eli kansalliskaartin säännöllisen harjoittamisen tarpeella.
Ensimmäiset kymmenen lisäystä muodostavat kokonaisuuden, joka tunnetaan Yhdysvaltain kansalaisoikeuksien nimellä (the American Bill of Rights). Ne kaikki ratifioitiin samanaikaisesti ja ne tulivat voimaan 15.12.1791.
Kyseessä on runo Rafael Hertzbergin satunäytelmästä Noita-akka.
Satunäytelmän voi lukea teoksesta Lukutoveri. II : lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle (Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari ja Pirkko Varjo, 1954, s. 77 - 83).
Teosta on Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastossa, joten voit tilata sen sieltä omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/Record/helmet.1055290
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voi lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Joulutervehdys-lehdestä vuodelta 1987. Runo löytyy tästä linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354819?term=Kunink…
Saksalaisten osalta netissä viitataan Gordon Williamsonin ja Darko Pavlovicin teokseen Grey Wolf: U-Boat Crewman of World War II. Teos ei ollut enää vapaasti saatavilla, mutta sitä oli referoitu sivustoilla seuraavasti: Toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa sallittiin yleensä vain siistit viikset, mutta kenttäoloissa tästä sallittiin poikkeuksia. Sukellusveneiden miehistöt kasvattivat yleensä parrat palveluksen aikana, mutta heidän odotettiin ajelevan ne pois heti kun tultiin satamaan. Riippuu siis varmaan kuvanottohetkestä, minkälainen miehistön partatilanne on ollut.
Yhdysvaltain laivastossa palvelleiden odotettiin 1800-luvun lopulta 1960-luvun lopulle pitävän hiukset, parrat ja viikset lyhyinä ja siisteinä, mutta tähän oli…
En löytänyt kuin yhden opinnäytteen, jossa on värit-asiasana. Se löytyi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjastosta ja on ranskankielinen
Shadows in paradise de Aki Kaurismäki : un film, un style
Tekijä: Kyösola, Satu
Julkaisuvuosi: 1993
Kieli: Ranska
Aineistolaji: Kirja
Kirjaston kaikki Aki Kaurismäkeä koskevat teokset, teokset, joita on kuvattu sanalla estetiikka.
Kavin kirjastosta voisi saada ehkä tarkempia tietoja, mutta he ovat valitettavasti suljettuna muuton vuoksi ensi vuoden alkuun asti, https://kavi.fi/erikoiskirjasto-sornaisissa/. Yleisten kirjastojen kokolemista en löytänyt tällaista tutkimusta. Aki Kaurismäki -aiheiset teokset Finna.fi:ssä.
Rauno Lahtisen kirjassa Savun lumo kerrotaan tupakoinnin kulttuurihistoriasta. 1900-luvun alkuvuosina savukkeista tuli vähitellen tavallisten työmiestenkin tupakointitapa, varsinkin savukkeiden hinnan halventuessa. Purutupakkaa ja nuuskaa käytettiin, vaikka piipun poltto olikin 1900-luvun alussa pääasiallinen tupakoimisen muoto. Nuuskan ja mällin suosiota säilytti, että useilla työpaikoilla tupakan polttaminen oli vaarallista tai selkeästi kielletty. Näitä työpaikkoja olivat esimerkiksi sahat, kaivokset ja jotkin tehtaat. Siis jo näin kauan sitten oli polttaminen vaarallista tai kiellettyä kaivoksissa.
Nykyisissä kaivosturvallisuusoppaissa tupakointi mainitaan paloturvallisuusriskinä ja "tupakointi on sallittu vain siihen merkityillä…
Kaarlo Wirilanderin Savon historia kertoo, että vuoden 1743 Turun rauhassa Mäntyharjun seurakunnasta Venäjän puolelle jäi kolmannes. Mäntyharjun Venäjän-puoleinen osa palasi Suomen yhteyteen 1812, jolloin nk. Vanha Suomi liitettiin Suomeen. Maanmittaushallituksen Suomen vanhat kartat -sivulla on ohjeita historiallisten karttojen paikantamiseen. Esimerkiksi lupaavan näköisiä digitoituja Maanmittaushallituksen pitäjänkarttoja vuosilta 1749-1917 löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta. Rajankulkua Mäntyharjun seudulla voi hahmottaa myös Carl Jean Thunebergin Charta öfver Stor-Furstendömet Finland -kartasta vuodelta 1811.
Olisiko kirja Aslak Norenin Meren hautausmaa? Kirjasta kerrotaan Helmetissä: ”Syksyllä 1940 uppoaa Hurtigruten-alus Pohjois-Norjassa. Onnettomuudesta selviävät kirjailija Vera Lind ja hänen vastasyntynyt poikansa, mutta Veran laivanvarustajamies ja sadat muut matkustajat menehtyvät." Linkki Helmet-hakuun
Sama tarkennettu haku aihesanoilla Norja ja laiva löytää myös mm. Monica Kristerssenin kirjan Amundsenin viimeinen matka.
