Alan perustajana pidetään skotlantilaista Walter Scottia.
Alexandre Dumas on ranskassa kirjallisuuslajin perustaja (Kolme muskettisoturia, jne).
Henryk Sieniewicz on kolmas tärkeä lajin edustaja, hän sai myös Nobelin palkinnon. Hänen kirjansa sijoittuvat Puolan historiaan, paitsi tunnetuin niistä, eli Quo Vadis, joka tapahtuu antiikin Roomassa.
Suomessa historiallisen romaani aloittajia oli esimerkiksi Topelius. Myös Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla luetaan historialliseksi romaaniksi. Uudempia historiallisen romaanin kirjoittajia ovat esimerkiksi Mika Waltari, Kaari Utrio ja Raija Oranen.
Ulkomaisia historiallisen romaanin nykytekijöitä on esimerkiksi Ken Follett tai Conn Iggulden. Historiallisen romaanin kenttä on valtavan laaja…
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville kirjan nimeä. Kirjasammon kautta voit tehdä hakuja kirjan aiheiden ja jopa kansikuvan yksityiskohtien pohjalta. Kannattaa käydä kokeilemassa. Vastaan saattaa tulla vaikkapa tutunnäköinen kansikuva:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
Kolmas maailma -antologian ilmestymisen aikoihin "tellu" oli yksi television kutsumanimistä, joka sittemmin on jäänyt vähemmälle käytölle. Tellukeskus tarkoittaa siis televisiokeskusta. Guadalupe Amorin kertomuskokoelmassa Galería de tîteres (1959) ilmestyneen tarinan alkuperäinen nimi on Televicentro.
Leimallisesti savolainen sana "tellu" ei millään muotoa ole ("töllö" taitaisi osua lähemmäs), mutta puhekielisenä se on kaiketi ollut riittävän epämuodollinen Matti Rossin suomennokseensa tavoittelemaa murteellista sävyä ajatellen. Murresanakirjoista "tellun" voi löytää ainakin Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjasta Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii.
Rohingyat ovat perinteisesti eläneet Myanmarissa, lähellä Bangladeshin rajaa sijaitsevassa Rakhinen osavaltiossa. Jatkuvien etnisten vainojen takia rohingyoita on kuitenkin pakolaisina monissa Myanmarin naapurimaissa. Kirkon ulkomaanavun kotisivuilla todetaan, että KUA tukee Myanmarissa maan sisäisissä konflikteissa kärsineiden tai maan sisäisiksi pakolaisiksi joutuneiden nuorten työllistämistä.
https://www.kirkonulkomaanapu.fi/missa-tyoskentelemme/myanmar/
Vapo on avannut aktiivihiilitehtaan Ilomantsiin https://yle.fi/uutiset/3-11538206
Kannattaakin kääntyä Vapon puoleen https://www.vapo.fi/yhteystiedot/
Asiasta tietävä taho voisi olla myös Bioenergia ry https://www.bioenergia.fi/
Päätalo-instituutin sivuilta löytyy teosten lyhyet juonikuvaukset. Kalle Päätalon haavoittuminen tapahtuu teoksessa Liekkejä laulumailla (Gummerus 1980), ISBN 951-20-2030-0. Kohtaus on kyseisessä painoksessa sivulla 274:
"Pysähdyn, lasken kiväärin viereeni ja kaivan käsikranaatin pusakkani etutaskusta. Samalla kun otan kranaatin, taskustani tipahtaa kaksi eilen saamaani kirjettä. En ehdi kopeloida niitä takaisin taskuun. Huomaan pysähtyneeni aivan tasaiselle kankaalle, ja koska vasemmalla puolellani on maassa painanne, käännyn ja alan vetää itseäni sitä kohti. En ehdi tehdä montaakaan vetoa, kun tunnen iskun hieman ristiselän yläpuolella. Isku on niin kova, että tuntuu kuin minua olisi isketty makkarahalolla selkään. Lähes samalla…
Nuotti Charles Foxin säveltämään lauluun My fair share löytyy muutamasta nuottijulkaisusta, jotka kuuluvat joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Nämä julkaisut ovat
Warner Bros. 75th anniversary : a tribute in music from the 20s through the 90s. Vol. 3, 60s & 70s
https://finna.fi/Record/piki.349648
The great rock fake book over 250 songs
https://finna.fi/Record/sotkamo.27195
Rock fake book
https://finna.fi/Record/lumme.1301083
Oman verkkokirjastoalueesi kokoelmissa yllämainittuja teoksia ei ole, mutta voit tilata aineistoa kaukolainaan muualta Suomesta lähikirjastosi kautta.
Hei!
Löysin kaksi Pariisia esittelevää videota:
"Pariisi"; juontajana Folke West
"Romantiikan Ranska : Pariisi ja Loiren laakso"
Toivottavasti näistä olisi apua.
Ivar Veldren Kilohaili on ilmestynyt suomeksi 1990 Valtion painatuskeskuksen ja Ammattikasvatushallituksen julkaisemana (Helsinki: Valtion painatuskeskus 1990). Sen alkupeäinen nimi on viroksi Kilu (1986), suomentaja on Markku Lehtonen.
Tyhjän tien paratiisit Tapani Ritamäen ruotsintamana (Paradis ultra light Wahlström & Widstrand, 1992) näyttää olevan ainoa käännös ruotsiksi. Boklaget on kyllä kustantanut toisen Liksomin teoksen, niinikään Tapani Ritamäen kääntämänä, Väliasema Gagarin (Station Gagarin, Boklaget 1988).
Lähteet:
Fennica http://finna.fi
Fili: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Kungliga biblioteket (ks. tietokannat) http://www.kb.se/
Internetistä löytyy yksi suomenkielinen dokumentti, jossa käsitellään aihetta http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/mielenterveyshankkeet/lapsi_nuor…
Yritin googlata internetistä englanninkielisillä hakusanoilla, mutta käsitteen englanninkielinen vastine ei oikein selvinnyt. Andolfi Maurizion nimellä ei myöskään löytynyt mitään mainittavaa. Voit yrittää vielä itse googlata esimerkiksi hakusanoilla family therapy generations. Kirjastoissa on mahdollista käyttää Ebsco-tietokantaa, josta löytyy myös kokotekstiartikkeleita. Ebscosta löytyy mm. artikkeli "Family Approach with Grandchildren of Holocaust Survivors" (American Journal of Psychotherapy; 2003, Vol. 57 Issue 4, p519-527, 9p) Artikkeli on siis suoraan luettavissa ja tulostettavissa…
Valitettavasti kysymäsi kirjoja ei vaikuta löytyvän kirjastoista Suomessa, ei ainakaan vielä, mutta kirjakaupasta niitä voi tilata.
Jonny Steinbergin kirja "The Number" löytyy tilattavana Akateemisesta kirjakaupasta. Tilattavissa on myöskin muita hänen kirjoja paitsi "Midland" joka todennäköisesti voi tilata Akateemisesta erikseen pyytämällä.
The Diary of Iris Vaughan on myöskin tilattavissa Akateemisesta kirjakaupasta. Akateemisessa olevien kirjojen toimitusaika on noin 2-3 viikkoa.
Akateemisen kirjakaupan nimeke- tai tarkennetulla haulla voi selailla tilattavia kirjoja. (Hakukenttä vasemassa yläkulmassa kirjakaupan sivulla).
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/TopCate…
Barack Obaman kirjaa Rohkeus toivoa : ajatuksia amerikkalaisen unelman pelastamisesta on tilattu HelMet-kirjastoon, seuraa tilannetta www.helmet.fi -sivulta.
Lainaan aikaisempaa vastausta samaan kysymykseen:
Kirjastokortin katoamisesta kannattaa ilmoittaa välittömästi johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty. Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uuden kirjastokortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen. Kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin uusiminen maksaa 3 € / aikuiset ja 2 € / alle 15-vuotiaat. Tässä vielä Helsingin kaupunginkirjastojen yhteystiedot: http://www.lib.hel.fi/fi-FI…
Vastausta en valitettavasti löytänyt. Kysymyksen voisi lähettää Piippolan kirjastoon, joka oli Haanpään kotikunta ja jossa on koottuna kirjailijaa koskeva aineisto. Myös Pentti Haanpään nimikkoseura voisi neuvoa asiassa.
https://hakemisto.kirjastot.fi/piippola
https://www.nimikot.fi/yhteys/
Helmet-järjestelmässä ei valitettavasti ole mahdollista tehdä lehtien numeroista ennakkovarauksia, vaan kukin numero on varattavissa vasta, kun se on tallennettu järjestelmään, siis ilmestymisen jälkeen.
Otavan Oppimisen Palveluista vastattiin, että Otavalla oli aikoinaan alakoulun opettajille tarkoitettu Otso-klubi, yläkoulun opettajille Into-klubi ja lukion opettajille Lumo-klubi. Klubit korvattiin noin viisi vuotta sitten nykyisellä Otavan opepalvelulla, joka on peruskoulun ja lukion opettajille tarkoitettu palvelu.Otso-karhua käytettiin aikanaan paljonkin luetteloissa, lehtimainonnassa ym. mainosmateriaaleissa.
Se, että sarja ei ole aikoinaan hankittu, johtuu todennäköisesti siitä, että sitä ei ole tarjottu tai myyty kirjastoille. Kirjastot voivat asettaa lainaan vain sellaisia elokuvia ja ohjelmia, joille on myönnetty lainausoikeudet. Lainausoikeuden elokuvalle hankkii sen myyjä. . Elokuvan tai ohjelman tuottaja tai maahantuoja voi päättää, myydäänkö elokuvaa kirjastoille vai ei. Lainausoikeudet maksavat melkoisesti, kirjastojen hankkimat sarjat ja elokuvat ovat siksi huomattavan paljon kalliimpia kuin ne, joita yksityisille kuluttajille myydään.
