Uhrilampaiden Buffalo Billiksi kutsuttu sarjamurhaaja laittoi uhriensa kurkkuun pääkallokiitäjän (Acherontia styx) kotelon. Sellainen löydetään ruumiinavauksessa kirjan luvussa 12, ja kohtaus nähdään myös elokuvassa.
Ks. esim. https://screenrant.com/silence-lambs-buffalo-bill-moths-symbolism-expla…
Manja voi olla hellittelymuoto venäläisestä nimestä Maria. Se on myös muunnos Suomessakin käytetystä nimestä Amanda.
Runar Schildtin Lihamylly-teoksen Manja on puolalaissyntyinen. Nimen puolalainen kirjoitusasu olisi Mania ja se on hellittelymuoto nimestä Maria.
https://www.doria.fi/handle/10024/146139
https://www.babynamespedia.com/meaning/Manja
https://nimikirja.fi/Amanda
https://sjp.pl/Mania
Sirpa Tabetin romaanista Ovi (1989) tehtiin tv-sarja Kadonnut veli vuonna 1995. Sarjan ohjasi Hannu Seikkula MTV3-kanavalle.
Sarjasta ei olet tehty tallennetta lainattavaksi. Se ei myöskään ole nähtävissä Radio ja tv-arkiston katselupisteillä.
Sinun kannattaa esittää sarjasta MTV3:lle uusintatoive.
http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
http://www.eliaskirjailijat.fi/kirjailija.asp?kentta=kaikki&id_henkilo=…
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Taulun kuva kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle, esim. netin sivustojen kautta ja tiedustella sieltä,
mm. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi, teostiedustelut näillä sivuilla ovat maksuttomia.
Esimerkiksi näistä:
https://www.bukowskis.com/calendar
https://hagelstam.fi/
Antiikki & Design- lehdestä löytyy palsta, jonne voi lähettää tiedusteluja:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jossa voi kysyä:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Vuoden 2006 Kodin kuvalehteä ei valitettavasti enää löydy VASKI-kirjastojen valikoimasta. Lehdestä voi tehdä kaukolainapyynnön osoitteessa https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans .Kaukolainat ovat maksullisia. Lehteä voi tiedustella myös Turun yliopiston kirjastosta: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto .
Juuri vastaavaa vetoketjullista kylpytakkia en löytänyt. Useiden käsityölehtien kaavoja ei voi hakea verkossa, joten se vaatisi lehtien läpikäymistä yksitellen. Suuri Käsityö- lehdellä on mallihaku: https://www.kodinkuvalehti.fi/mallit jossa voi hakea malleja nimellä vuodesta 2013 alkaen.
Lapin miinanraivauksesta on kirjoitettu paljon, mutta henkilömatrikkelia raivaajista ei ole nähdäkseni laadittu.
Maavoimien verkkosivuilla kerrotaan, että 3. Divisioonan alaisuudessa toiminut miinanraivausorganisaatio aloitti toimintansa heinäkuun puolivälissä 1945, ja oli suurimmillaan elokuussa 1945 noin 1550 henkilöä. Miinanraivaamisorganisaatiossa oli tuolloin kantahenkilökuntaa (194), varusmiehiä (622), palkattuja raivaajia (646), autonkuljettajia (39) ja lääkintämiehiä (53). Miinanraivaamisorganisaatio lopetti toimintansa 14.9.1952, jonka jälkeen raivaamista jatkettiin puolustusvoimien omilla resursseilla. Sotaveteraanit.fi -sivustolla kerrotaan että raivaushenkilöstöstä kuoli 72 ja haavoittui 141. Noin 600 varusmiesraivaajasta…
Hellaakosken Runot on tosiaan kirjastoissa useampana eri painoksena. Runojen määrä on vaihdellut eri painoksissa, koska osa kokoelmista on julkaistu vasta vanhimman Runot painoksen jälkeen.
Helmet kirjastojen vanhin versio on vuodelta 1940. Sen esipuheen on kirjoittanut Anna-Maria Tallgren ja sen ulkoasutiedot kertovat: XXI, 171 sivua : kuvitettu.
Painos näyttäisi pysyneen samanlaisena vuoteen 1953, jolloin Eino S. Repo on lisännyt mukaan oman esipuheensa. Teoksen ulkoasu on hieman muuttunut: XXXI, 578 sivua, 1 kuval. : kuvitettu
Seuraava muutos näyttää tapahtuneen 1993, jolloin esipuheet jäivät pois. Ulkoasu lyheni:578, [1] sivua ; 19 cm. Kaikki uusimman painoksen runot lienevät jo tässäkin painoksessa.
Uusin…
Rauno Lahtisen kirja Saippuaa! : puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa (Atena, 2006) kertoo, että deodorantti keksittiin Amerikassa 1800-luvun lopulla. "Mum-deodorantin alkuperäistä kehittäjää ei tunneta, mutta tiettävästi hän oli philadelphialainen ja keksintö tehtiin vuonna 1888", Lahtinen jatkaa. Suomessa deodorantti yleistyi hitaasti 1920-luvun lopulta lähtien.
Varhaiset hikoilua vastaan tarkoitetut aineet olivat epäkäytännöllisiä voiteita tai jauheita. Aerosolitölkkien muodossa olevia deodorantteja ei sotien välisenä aikana vielä tunnettu. Ponnekaasut otettiin käyttöön toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa. Heti sodan jälkeen aerosolitölkkejä saatiin Amerikassa myös siviilikäyttöön hyönteismyrkkyjen, ilmanraikastimien ja…
Lähdeaineistoa on helmet-kirjastoissa niukasti. Kai Åbergin ja Risto Blomsterin toimittama teos Suomen romanimusiikki (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006) mainitsee ääniteluettelossaan romanimusiikin esittäjät Vilho Keväänranta, Aune Keväänranta ja Alinta Keväänranta.
Pikaisella selauksella tutkien kirjassa ei heistä kerrota kuitenkaan sen enempää. Finna-hakupalvelu antaa Keväänranta-nimellä runsaasti tuloksia eri äänitteillä. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kev%C3%A4%C3%A4nranta&type=…
Alla on lista omista ehdotuksistani hyvän mielen kalenteriisi. Mukana on myös yksi lastenkirja, iki-ihana klassikko Salainen puutarha, joka mielestäni kaikkien pitäisi lukea, sekä tietokirja Hyvän historia.
Keskiyön kirjasto / The Midnight Library / Matt Haig
Salainen puutarha / The Secret Garden / Frances Hodgson Burnett
Hyvän historia : ihmiskunta uudessa valossa / Humankind : a hopeful history / Rutger Bregman
Etta ja Otto ja Russell ja James / Etta and Otto and Russell and James / Emma Hooper
Kaikki on mahdollista / Anything is possible/ Elizabeth Strout
Linkit vievät kyseisen kirjan tietoihin Helmet-verkkokirjastossa.
Lisää hyvän mielen kirjoja voi etsiä esimerkiksi Kirjasampo-sivustolta.
Kyseessä voisi olla Victoria Poolen Torstain lapsi (WSOY, 1981), "Äidin kertoma dramaattinen tositarina vaikeaa sydänsairautta potevan 17-vuotiaan Samin ihmeenkaltaisesta pelastumisesta."
"Miksi romaanien alkuja siteerataan, mutta edes suurimpien klassikkojen viimeisistä virkkeistä harva muistaa mitään?" kysytään Sinikka Vuolan ja Tommi Melenderin Maailmojen loput -kirjan esittelytekstissä. Kirjojen lopetukset ovat eittämättä jääneet aloitusten varjoon. Melkoisen liudan "maailman ja Suomen kirjallisuuden väkevimpiä alkuja" esittelevä kirja kyllä löytyy (Kaisa Neimala & Jarmo Papinniemi, Aloittamisen taito), mutta lopetuksista kiinnostunut saa tyytyä edellä mainittuun Vuolan ja Melenderin teokseen, joka yleisluontoisen romaanin loppuja koskevan pohdinnan ohella sisältää pienoisesseidensä yhteydessä kolmekymmentä valikoitua lopetusta.
Peruna on kotoisin Etelä-Amerikasta. Paikalliset asukkaat viljelivät erilaisia perunalajikkeita, joista osa oli hyvin erilaisia kuin nykyään kaupallisessa viljelyssä olevat lajikkeet. Osa perunalajikkeista esim. oli myrkyllisiä, ja ne piti käsitellä myrkyn poistamiseksi ennen kuin niitä pystyi syömään.Andien asukkaat valmistivat perunoita ruoaksi mm. keitttämällä ja paistamalla, kuten teemme nykyäänkin. Lisäksi perunoita valmistettiin mm. kuivaamalla sekä pakastamalla ja sulattamalla toistuvasti. Perunan käyttö oli sen alkuperäisillä käyttäjillä moniopuolisempaa kuin nykyajan ihmisillä.Lisää tietoa:https://www.smithsonianmag.com/history/how-the-potato-changed-the-world-108470605/Mann, Charles C.: 1493: Uncovering the New World Columbus…
22.5.1862 syntynyt Karl Ferdinand Ahlqvist oli Uudenkirkon (T.l.) nimismiehenä vuosina 1921–26. Hän aloitti virassa toukokuussa 1921, kun maaherra "tehdystä anomuksesta" siirsi hänet Köyliöstä Uudenkirkon nimismiehen virkaan ja "viimeksimainitun piirin nimismiehen Jesiel Abram Aunion nimismieheksi Köyliön piiriin". Hänen seuraajakseen nimitettiin elokuussa 1926 Uno Waldemar Spoof. Spoofin lisäksi virkaa hakivat nimismies A. K. Karppinen Kauhavalta, varatuomari Santeri Pimentola Raippaluodosta, Tyko Havas Leppävirroilta, Berndt Stenberg Taivassalosta, Lenni Pirjola Virolahdelta, varatuomari N. J. Luukkala ja hovioikeuden auskultantti U. M. Lehmus sekä "kaksi henkilöä, jotka eivät halua nimeään sanomalehtiin". Kunnallisneuvosmiehenä Ahlqvist…
