"Valtatie n:o 5 työntyy Selkoseen" Iijoki-sarjan neljännessä kirjassa Täysi tuntiraha. Tiemestari ei kelpuuta "noin pientä poikaa", kun Herkko ja Kalle käyvät pyrkimässä töihin kirjan toisessa luvussa. Myöhemmin yhdeksännen luvun jaksossa Keisarin hevosmies Kalle sitten pääsee maantietyömaalle ajamaan Ahoniemen isännän ("Itäpään Keisarin") hevosta.
Suomessa on n. 3500 tunnistettua kärpäslajia, joiden koko vaihtelee muutamasta millimetristä kolmeen senttiin.
Niitä yhdistää täydellinen muodonvaihdos: muna toukka, kotelo, aikuinen.
Kärpästen anatomiaa ei ole esitelty kovin tarkasti hyönteiskirjoissa. Kukkakärpäsiä on tutkittu Suomessa perusteellisimmin
ja uroskärpäsen genitaaleista löytyi jopa kaaviokuva. Kukkakärpäsuroksella on siitin.
Lähteet:
Suomen eläimet 4 (Weilin+Göös, 1985)
Antti Haarto ja Sakari Kerppola: Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja (Keuruu, 2007)
Suomen kirjailijaliiton sivuilla on aiheesta tietoa otsikon Kirjailijoiden toimeentulo alla:
Tilastoja ja tutkimuksia - Suomen Kirjailijaliitto
Journalismin opiskelijoiden verkkojulkaisun tutka.pro-sivulla on artikkeleita, joista löytyy myös tietoa:
Suomalainen menestyskirja voi myydä myös vähän – Tutka
Kirjailijat kärsivät, kun äänikirjapalvelut kasvavat nopeasti – Tutka
En ole kyseisen kirjailijan tuotantoa lukenut, joten en pysty varmistamaan muistoasi. Muistaisiko joku palstan lukijoista törmänneensä Couplandin kirjassa GG Allinin hahmoon?
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi Douglas Coupland on julkaissut ainakin seuraavat alla olevat teokset. Kirjassa Tuntematon sukupolvi voisi hyvinkin vilahtaa GG Allinin groteski ja provosoiva persoona:
Tuntematon sukupolvi: Tarinoita kiihtyvästä kulttuurista. (Generation X: Tales for an accelerated culture, 1991.) Suom. Marja-Liisa Tirkkonen. Art House, 1992. ISBN 951-884-079-2.
Shampoo Planet (1992)
Jumalan jälkeen. (Life after God, 1994.) Suom. Riku Korhonen. Sammakko, 2008. ISBN 978-952-483-058-4.
Micro-orjat (Microserfs, 1995)
Girlfriend in a Coma (1998)…
Stadin AO:n sivuilla kerrotaan, että opiskelijaksi voi hakea joustavasti ympäri vuoden. Jatkuvan haun kulloinkin haussa olevat koulutukset ilmoitetaan kuukausittain ammattiopiston sivuilla. Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaku järjestetään 22.2.–22.3.2022. Hakukohteisiin ei ole pääsy- ja soveltuvuuskokeita.
Elintarvikealan perustutkinto https://stadinao.fi/perustutkinnot/elintarvikealan-perustutkinto/
Tutkinnon sisällöstä ja vaatimuksista https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/kooste/6749302
Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen https://stadinao.fi/hae-opiskelijaksi/yhteishaku/
Jatkuvan haun sivut https://stadinao.fi/hae-opiskelijaksi/jatkuva-haku/
Valitettavasti tähän kysymykseen ei nyt löytynyt vastausta. Kyselin asiaa Tieto-listalla, jota seuraa satoja kirjastoammattilaisia ympäri Suomea, mutta kukaan ei tunnistanut kirjaa.
Liitän tähän vielä listan kirjoista, jotka kuulostivat lupaavilta, mutta lähemmin tarkasteltuina eivät osoittautuneet sopiviksi.
Thomas Arvidsson: Varas varkaalta
Saul Bellow: Varkaus
Clive Cussler: Varas
Sari Kaarniranta: Rakas varas
Anton Tšehovin novelli Varkaita
Göran Tunström: Varas
Sari Hautamäki kertoo tämän vuotisessa opinnäytetyössään "Istuminen ei tapa, mutta liikkumattomuus vie ennenaikaiseen hautaan" seuraavaa:"10 000 askeleen suositusta on käytetty monessa yhteydessä helposti mieleen jäävänä, terveydelle riittävänä aktiivisuustasona. (UKK-instituutti 2019) Sen terveydellisen vaikutuksen perustaa ei ole kuitenkaan tieteellisesti todistettu (Lee ym. 2019) ja alkuperää pidetään kaupallisena, japanilaisen askelmittarin nimestä ”Manpokei” ("10 000 askelmetriä” japaniksi) alkunsa saaneena oivalluksena (Tudor-Locke & Bassett 2004). Käytössä olevien mittauslaitteiden lisäännyttyä on entistä enemmän kiinnitetty huomiota myös askelten intensiteettiin. On löydetty selviä viitteitä siitä, että rauhallisia askelia…
Sissipataljoona 4:sta löytyy tietoa esimerkiksi WSOY:n 1970-luvun lopulla julkaisemasta Talvisodan historia 1-4 -sarjasta . Osan 4 lopussa on lista suomalaisista joukko-osastoissa ja merkintä, mistä kirjasarjan osasta ja miltä sivuilta löytyy tiedot kustakin osastosta. Sissipataljoona 4:sta tieto näyttää löytyvän kirjasarjan osasta 3 ja sieltä löytyy myös osaston komentaja-tiedot.
Disneyn Tuhkimo-elokuvat sijoittuvat niin kuin kaikki sadut aikaan "kauan, kauan sitten" ja "olipa kerran". Tapahtumapaikka on "seitsemän meren takana" ja "kaukana täältä, kaukaisessa maassa".
Katkelmat viittaavat kovasti runoon Munter J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden toisessa osassa. Muotoilu on tosin toinen. Suomen mullat mainitaan runossa myöhemmin ja runo päättyy Cajanderin suomennoksessa sanoihin ”Hän oli suomalainen”. Mannisella toteamukseen ”Olit suomalainen!”.
Paavo Cajanderin suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1918 /1889) Gutenberg-Projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12688/12688-8.txt
Otto Mannisen suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1922) Gutenberg-projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12757/12757-8.txt
Vänrikki Stoolin tarinoista on myös uudemmat käännökset Teivas Oksalalta ja Juhani Lindholmilta, mutta niiden sanamuoto on varsin toinen.
http://runotietokanta.…
Voisikohan kyseessä olla K. M. Peytonin kirja Tähdenlento ja sen jatko-osa Yli esteitten? Kirjat ovat tosin ilmestyneet suomeksi jo vuonna 1979. Päähenkilö Ruth Hollisin perhe muuttaa kirjan alussa maalle, ja Ruth saa luvan ostaa omilla säästöillään kauan haaveilemansa ponin. Poni on kouluttamaton eikä Ruthilla ole hevosista kuin kirjatietoa, joten edessä on monenlaisia hankaluuksia. Ruth tutustuu ensin rikkaan perheen Helmi-nimiseen tyttöön, jolla myös on oma hevonen, ja sittemmin Peter McNairiin, jonka isällä on kalliita kilpaponeja kouluttava ja myyvä talli, ja joka saa ensimmäisen kirjan loppupuolella myös italialaisen, pastaa tarjoilevan oopperalaulajaäitipuolen.
Oulun yliopistossa ei voi opiskella liikuntatiedettä. Suomen yliopistoista ainoastaan Jyväskylän yliopistossa on liikuntatieteellinen tiedekunta. Liikunnanohjaajaksi (AMK) voi opiskella useammallakin paikkakunnalla. Tietoja näistä opinnoista löytyy mm. Opintopolun sivuilta.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyi yksi arvio: ajanlaskumme alussa väkiluku olisi ollut jo 252 miljoonaa. Nämä laskelmat perustuvat muutamien väestötieteilijöiden ja historioitsijoiden (Biraben, Coale, Sauvy ja Bourgeois-Pichat) tekemiin arvioihin.
Lähde: https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&cours…
Edustajat saavat palkkiota koko vuoden eli myös istuntotaukojen ajalta. Kyseessä on palkkio, ei palkka. Lisätietoja: Kansanedustajien palkkiot ja kulukorvaukset
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/…;
Eduskunnan kirjastossa on tehty Kansanedustajien palkkioiden kehitys -tietopaketti:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhte…
Sihtailin kuvaa Seek-aplikaation lläpi ja se tunnisti lajin Kimalaiskuoriaiseksi.
Samaa mieltä olivat myös Ötökkätieto ja Suomen luonto. Suomen luonto lehden sivustolle voi myös ladata omia havaintokuviaan lähiluonnosta.
Kirjoja ötököiden tunnistamiseen löytyy Helmet-haulla ötökät, sekä rajauksella kirja, suomi ja aikuisten kokoelma. Helmet
tai Heili-kirjastojen haulla Heili
Silva Lehtinen on kirjoittanut lastenkirjan Kimalaiskuoriainen löytää vastauksen. Helmet
Tukeuduin tässä kysymyksessä kollegoidenkin tietämykseen. Tässä olisi ehdotuksia kauhukirjallisuudesta:
Jonathan Stroud: The screaming staircase https://outi.finna.fi/Record/outi.1364686
Catriona Ward: The last house on Needless Street https://outi.finna.fi/Record/outi.2219126
Lafcadio Hearn: Intohimon karma : Japanin kummitustarinoita https://outi.finna.fi/Record/outi.587977
Mangasarjakuvista löytyy myös kauhugenreä esimerkiksi Junji Iton teoksista. Näistä suositeltiin etenkin teoksia Tomie, Uzumaki ja Shiver. Myös H. P. Lovecraftin teoksia voi suositella, jos kuitenkin haluat tutustua klassikoihin.
Japaniin sijoittuvia teoksia kirjoittaa esimerkiksi Hideo Yokoyama, mutta ne ovat…
Toukokuussa 2010 julkaistiin Science-lehdessä Svante Pääbon johtaman tutkimusryhmän selvittämä neandertalinihmisen genomi (Green, R.E., Krause, J., Briggs, A.W. ym. (2010). A draft sequence of the Neanderthal genome, Science 328: 710–722.).
Tutkimuksen tulos osoitti, että neandertalinihmisen ja nykyihmisen välillä on tapahtunut risteytymistä noin 70 000 vuotta sitten.
Lisätietoa:
Pääbo, Svante, Neandertalilainen : kadonnutta perimää etsimässä, Art House, 2015. Keski-kirjastoissa pääbo | Hakutulokset | Keski-Finna
Tuija Välipakan runokokoelman Klovnin pelko näyttämönä on sirkus.
Kirjaa on saatavilla Helmet-kirjastoissa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Verkkohakujen perusteella näitä säkeitä käytetään saksankielisillä alueilla usein muistokirjoituksissa ja kuolinilmoituksissa. Tekijää ei mainita, toisinaan taas tekijästä todetaan, kuten tässä: https://www.bestattungen-berner.de/de/trauer/zitate-und-sprueche/ "Unbekannter Verfasser", tuntematon kirjoittaja.
Suomenkielistä jokseenkin vastaavaa käännöstä ei näyttäisi löytyvän.
