Niitä voi ostaa Ejes Chokladfabrik ABn liikkeestä osoitteesta Erik Dahlbergsgatan 25, 115 32 STOCKHOLM.
Liikkeessä on huomioitu heidän saamansa mainos ja ilmeisesti kirjan hahmon Mariannen lempisuklaa on erikseen merkitty.
Tätä kirjaa on odotettu. Meillä kirjaston hankinnassa näkyy, että kirjaa on luvattu 15.4.2016, 15.3.2018, 15.3.2019. Soitin tänään (28.11.2023)
kustantamo Teokseen ja keskustelin tämän kirjan kohtalosta. Käännöstyö ei ole niitä helpoimpia. Kustannusvirkailija lupasi varovasti kirjan ilmestyvän ehkä tänä vuonna. Mutta kaikki on epävarmaa.
Pasilan kirjastossa on Monikielinen kirjasto, jonka kokoelmissa on yli kaksisataa hollanninkielistä teosta.
Voit itse tutkia Helmetistä, mitä hollanninkielisiä teoksia Monikielisen kirjaston kokoelmissa on. Voit tehdä sen esimerkiksi seuraavasti. Kirjoita hakulaatikkoon sana kaunokirjallisuus ja rajoita sitten hakutulosta tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla aineiston, kielen, kokoelman ja vaikkapa genren mukaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://helmet.finna.fi/
Etsimäsi kirja taitaa olla Dorothy Hearstin Suden lupaus , joka kertoo kiellettyyn sekaveriseen pentueeseen syntyneestä susinaaras Kaalasta, jonka annetaan jäädä henkiin mutta jonka asema susilaumassa on jatkuvasti uhattuna. Kirjassa esiintyy myös susiemo nimeltään Rissa.
Kirjastojen sivuilla ei ole luetteloa kaikista Helsingin kirjastoihin tulevista lehdistä. Luettelo olisi varsin pitkä. Kirjastoihin tulevat lehdet voi hakea Helmet-hausta ihan kuten kaikki muutkin lehdet. Käytäntönä on, että ainakin uusin aikakauslehtinumero on aina kirjastossa luettavissa, uudempia lehtiä lainataan. Poikkeuksena on Pasilan kirjasto, jossa on luettavana kokonaisia vuosikertoja. Sanomalehtiä ei lainata, niitä säilytetään kirjastoissa luettavana muutamia viikkoja tai kuukausia.
Lehtilistat voi hakea helmet.finna.fi -haun hakuruudusta. Kun haet aikakauslehtiä, kirjoita hakusanaksi aikakauslehdet. Tässä tapauksessa olennaista on rajata hakua AINEISTOTYYPPI -rajauksella. Valitse LEHTI/ARTIKKELI. Lisäksi…
Suomen sodissa taistelleista on ilmestynyt useita matrikkeleita. Tunnetuin lienee Olavi Antilan toimittama Suomen rintamamiehet 1939-1945 -sarja, joka ilmestyi vuosien 1972 ja 1980 välillä. Sarjan osat oli jaoteltu divisioonittain, ja eri osiin julkaistiin myöhemmin täydennysosia. Moniin koteihin hankittiin ne osat, joista löytyi oman suvun sotilaita.
Sankarivainajista on erikseen ilmestynyt Suomen sankarivainajat 1939-1945, josta löytyy kuitenkin vain osat Kymen lääni, sekä Turun ja Porin lääni, osat I ja II.
Finnasta (https://www.finna.fi/) löytyy myös sarjaan kuulumaton yksittäinen teos Parkanon sankarivainajat 1939-1945 (toim. Jorma Riutta, 1991).
Toivottavasti joku yllä mainituista on etsimäsi teos.
Kirjastoissa ei ole standardivalikoimaa, vaan jokaisella kirjastolla on oma kokoelmapolitiikkansa, joka määrittää raamit, mitä kokoelmiin otetaan. Yleisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmapolitiikat esimerkiksi ovat myös hyvin erilaiset. Sen lisäksi on eri alueisiin ja/tai tehtäviin erikoistuneita kirjastoja, esimerkiksi Saamelaiskirjasto ja Kansalliskirjasto.
Korkealla tasolla yleisten kirjastojen toimintaa ja kokoelmaa ohjaa laki yleisistä kirjastoista, jossa sanellaan muun muassa näin:
Yleisen kirjaston tehtävät
Yleisen kirjaston tehtävänä on:
1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;
2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;
3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;
4) tarjota…
Helmet-sivustolla esitellään uutuuksia ja varatuimpia kirjoja. Löydät utuuslistan täältä: https://helmet.finna.fi/Content/kirjallisuus#uutuudet
Perinteisen Helmet-aineistohaun kautta voi myös etsiä kirjastoon tilattuja kirjaan kirjoittamalla hakukenttään aihepiirin (tai pelkkä *-merkki, jos haluat nähdä kaikki tilatut teokset) ja rajaamalla hakua "Tulossa kirjastoon" hakuehdolla. Näistä kirjoista on jo tehty tilaus kirjastoon, joten ne näkyvät tietokannassa ja ovat myös varattavissa. Perinteinen Helmet-aineistohaku löytyy täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/
Kulttuurilinnulla tarkoitetaan sellaista lintulajia, joka viihtyy ihmisasutuksen eli ns. ihmiskulttuurin keskellä. Kulttuurilajeihin kuuluvat eläimet voivat olla täysin sopeutuneita kaupunkiympäristöön, mutta osa niistä elää myös luonnossa. Esimerkkejä kulttuurilinnuista ovat vaikkapa juuri tikli, tervapääsky, fasaani ja kesykyyhky eli tuttavallisemmin pulu. Kulttuurilajeiksi kutsutaan siis sellaisia eläin- ja muita eliölajeja, jotka ovat sopeutuneet kaupunkielämään. Toinen nimi kulttuurilajille on synantrooppi, joka on kaupunkiekologian keskeisiä käsitteitä. Lähteitä: Kaupunkiekologia – WikipediaKuopiolaista rakentajaa piinaavat varikset ovat arvoitus myös asiantuntijalle – ”Linnut tekevät asioita myös huvikseen” | Kotimaa…
Tenniskenttätyypeistä massakentässä on päällysteenä murskattua tiiltä, savikiveä tai kiveä. Juoksuradoillakin on käytetty ennen hiili- tai tiilimurskaa, mutta nykyään yleensä käytetään tartan-pinnoitetta.LähteetTenniskenttien erilaiset alustat: http://fintennisopen.com/2018/06/04/erilaiset-tenniskentat/Tenniskenttien tyypit ja ominaisuudet: https://www.tennisleo.fi/tenniksen-eri-kenttatyypit/#massakentat-clay
Peter Sandström, Olli Jalonen ja Leena Parkkinen voisivat olla sopivia kirjailijoita. Tommi Kinnusen sukuromaanit Neljäntienristeys ja Lopotti, Laura Lähteenmäen Korkea, ulkomaisista Alice Munro ja John Williams, erityisesti Stoner. Lisäksi löysin tällaisen listan suosituksia aiemmasta vastauksesta, niissä on metsä keskeisessä osassa:
Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas
Robert Holdstock: Alkumetsä
Essi Kummu: Karhun kuolema
Peter Handke: Intohimoisesta sienestäjästä
Siri Kolu: Metsänpimeä
Katja Törmänen: Karhun morsian
Helena Waris: Uniin piirretty polku
Veikko Huovinen: Puukansan tarina
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voit selailla nimiä vuosikymmenittäin. Linkki palveluun: nimipalvelu.dvv.fiValitse valikosta vasemmalta Suosituimmat etunimet ja sitten pudotusvalikosta vuosikymmen. Palvelu näyttää 100 suosituinta nimeä. Etunimihaulla voi hakea nimeä ja palvelu näyttää kuinka monelle henkilölle kyseistä nimeä on annettu ja millä vuosikymmennellä. Palvelusta löytyvät myös sukunimet.
Tarkoitatkohan alkuperäistä Robin Williamsin tähdittämää Jumanji-elokuvaa vuodelta 1995, jossa pelattiin lautapeliä, vai mahdollisesti sen jatko-osia Jumanji: Welcome to the Jungle (2017) tai Jumanji: The Next Level (2019), joissa pelaajat imeytyvät pelikonsolin ja avatariensa sisään? Ainakin jälkimmäisissä elokuvissa tosiaankin pudotaan hyvin korkealta maahan, kuten lentokoneesta ja niin edelleen. Missään vaiheessa elokuvissa en muista nähneeni mainintaa kuinka korkealta voi oikeastaan turvallisesti pudota. Täytynee ottaa huomioon että jälkimmäiset elokuvat perustuvat pelikonsolimaailmaan, joissa avatarit seikkailevat pelimaailmassa kun taas aivan ensimmäisessä Jumanji-elokuvassa pelilaudan tapahtumat tunkeutuvat ulos pelilaudalta…
Kyseessä lienee Miina Supisen romaani Kultainen peura (2024).https://otava.fi/kirjat/kultainen-peura/https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1717312?sid=4843240528
Vuosien 2020-2024 aikana ainakin seuraavat suomeksi ilmestyneet kaunokirjalliset teokset käsittelevät puutarhureita joko suoraan päähenkilön ammattina tai sitten puutarhanhoito on olennainen osa teoksen maailmaa muulla tavoin:Isaac, Catherine: Maailma on sinunFforde, Katie: Salainen puutarhaGråsjö, Frida: Täyden hääpalvelun majataloVargas, Fred: Ei takkaa, ei tupaaPanteleimon, metropoliitta: Jussi Rannan tapausMikkonen, Minna: Amelian luutMyllymäki, Mia: HuomistarhuriOnnepalu, Tonu: Valheiden katalogi/Englantilainen puutarhaBayliss, Jenny: Talvipuutarha Verkkokirjastosta samantyyppistä kirjallisuutta voi hakea esimerkiksi asiasanoilla "puutarhuri" ja "puutarhanhoito", tämän lisäksi aineisto kannattaa rajata vain…
Onnistunut tai ei, ainakaan julkaistua versiota Rauhalan yrityksestä ei vastaani tullut. Valmiskin suomennostyö on voinut jäädä pöytälaatikkoon – syystä tai toisesta.Runebergin Joutsen-runoa käsittelevässä kirjoituksessaan Jyrki Nummi viittaa sen sanoin "Halk' illan ruskon auermaan" alkavaan laulutekstinä käytettyyn suomenkieliseen tulkintaan "Yrjö Weijolan suosittuna käännösversiona", mistä päätellen tuntemattomat sanat eivät suuremmin ole vastaanottajia häirinneet. Tottumus on vahva tekijä, jonka merkitystä ei sovi unohtaa: onnistuneellakaan uudisversiolla ei ole helppo korvata suosittua vanhaa, jolla mahdollisine puutteineenkin on tottumus puolellaan.Yrjö Veijolan versio ei suinkaan ole ainoa Joutsen-suomennos – niitä on jo entuudestaan…
Kanervakasvien, Ericaceae, nimi tulee alun perin kreikan kielen sanasta ereíkē.Merriam-Webster Dictionary -verkkosanakirja selittää, että erica on peräisin latinasta, joka puolestaan on lainannut sanan kreikan ereíkē:stä. Sana tarkoittaa kanervaa tai pensaikkoa.Erik-nimen etymologia juontuu puolestaan muinaisnorjasta. Erik on miehen nimi ja muunnos nimestä Eiríkr, joka tulee sanoista ”ei” ja ”ríkr” eli ”yksi” ja ”valtakunta”. Myös ”aina” ja ”hallitsija” ovat mahdollisia tulkintoja. Eerika on nimen feminiininen muoto. Eerikin ja Eerikan nimipäivää vietetään 18.5.Lisää tietoa kanervista: https://en.wikipedia.org/wiki/Ericaceaehttps://www.merriam-webster.com/dictionary/ericaLisää tietoa nimistä:https://kotus.fi/ajankohtaista/kysymyksia-…
Nuotissa "Oi jouluyö : kauneimmat joululaulut" (WSOY, 1996) laulu on suomenkielisin sanoin nimellä "Hyvä kuningas Wenceslas". Laulu alkaa: "Pidoissa on Tapanin". Säkeistöjä on kaksi. Tämän sanoituksen on tehnyt Paavo Alanne.Liisa Tenkun suomenkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Seimen äärellä : joulukuvaelmia ja -legendoja" (Fazerin musiikkikauppa, [19-?]) nimellä "Legenda" ja nuottiin Tenkku, Liisa: "Punainen posetiivi. Oppilaan kirja" (Gummerus, 1997) nimellä "Joululegenda". Tämä sanoitus alkaa: "Wenceslas on kuningas".Teosofi-lehden numerossa 4 sivulla 122 (01.04.1927) on suomenkielinen teksti "Hyvä kuningas Wenceslas", joka alkaa: "Katsoi hyvä Wenceslas". Kirjoittajan nimeä ei mainita.Monissa julkaisuissa laululla on suomenkielinen…
Kuvan perusteella ötökkä on enemmänkin ruskea kuin musta ja aika tavalla riisihärön näköinen. Riisihäröä on vaikea erottaa sukulaisestaan pähkinähäröstä, mutta ensin mainittu on meillä Suomessa tavallisempi härölaji.Riisihärö on elintarviketuholainen. Ne elävät ja lisääntyvät vain kuivatuotteissa (kaurahiutaleet, riisi, jauhot, kuivatut hedelmät). Ne eivät leviä elintarvikkeista esimerkiksi vaatteisiin, huonekaluihin tai eristeisiin. Jos tuholaisia on paljon, ne voivat kuitenkin levitä kaappien ulkopuolelle etsimään uusia ravinnonlähteitä.Riisihärö voi olla todella hankalasti torjuttavissa. Se edellyttää jatkuvaa tilojen ja tuotteiden tarkkailua sekä puhdistusta – mahdollisesti jopa tuholaistorjunnan ammattilaisen apua. Ensimmäisenä tulee…
