Most read answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Muistan kuulleeni koppakuoriaislajista, joka puolustautuu vihollisia vastaan muodostamalla omasta ulosteestaan ison nuijan. Onko tällainen eläin oikeasti… 247 Kysyin tästä asiasta suoraan luontoasiantuntijoilta Luontoakateemin sivuilta: https://www.luontoakateemi.fi/etusivu Ja todellakin löytyy toukkia, jotka puolustautuvat vihollista vastaan omalla ulosteellaan; kilpikuoriaisen toukilla on pitkä peräsuoli jota taivuttamalla ylöspäin ne kykenevät keräämään omia ulosteitaan selkäänsä torniksi (nuijaksi) tai kuoreksi. Näin ne muistuttavat enemmänkin kuivunutta kasvin osaa kuin hyönteistoukkaa ja saalistajat jättävät ne rauhaan. Lyömäaseena ne eivät ulosterakennelmaa kuitenkaan osaa käyttää. Googlettamalla 'kilpikuoriaisen toukka' löytyy internetistä kuvia ja lisätietoa.
Voitteko kertoa nimeltä kirjoja, joissa olisi reseptejä tee-se-itse kosmetiikkaan (yrteistä yms. luonnon raaka-aineista), lähinnä nyt kasvojen… 247 Hakusanalla luonnonkosmetiikka löytyivät mm. seuraavat teokset: Elävä iho : luonnon kosmetiikka Villiyrttikosmetiikka Lisää pystyy hakemaan esimerkiksi teostiedoista löytyvillä asiasanoilla, kuten kosmeettiset tuotteet tai ihonhoito, ja niiden yhdistelmillä.
Tove Jansson vietti kesiä ja maalasi Ranskan Bretagnessa, mutta missä siellä tarkemmin ottaen? 247 Hei, Kirjeitä Tove Janssonilta (Schildts & Söderströms, 2014) mainitsee, että keväällä 1948 Tove matkusti Ranskaan, ensin Pariisiin, sitten lähistöllä sijaitsevaan pieneen ja idylliseen Chevreuseen ja jatkoi sieltä Bretagneen St. Pierren kalastajakylään. Tovelta on Bretagne-aiheisia maalauksia ainakin jo vuodelta 1945, mutta mainintaa siitä, oliko kyseessä sama paikkakunta, en silmäillessäni huomannut.
Mihin Helsingin kaupungin kirjastoon tulee lukusaliin/paikanpäällä luettavaksi (ei välttämättä lainattavaksi) Kauppalehti ja Talouselämä? 247 Kauppalehden lukusalikappaleita löytyy seuraavista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä: Arabianranta, Etelä-Haaga, Herttoniemi, Itäkeskus, Kallio, Kannelmäki, Kontula, Käpylä, Laajasalo, Lauttasaari, Malmi, Munkkiniemi, Oodi, Oulunkylä, Paloheinä, Pasila, Pohjois-Haaga, Pukinmäki, Rikhardinkatu, Roihuvuori, Töölö, Viikki, ja Vuosaari. Kauppalehden vanhempia numeroita löytyy Pasilan kirjastosta mikrofilmillä.  Tarkemmat sijainti- ja säilytystiedot löytyvät täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1046317 Talouselämän lukusali- sekä lainakappaleita löytyy seuraavista Helsingin kirjastoista: Itäkeskus, Lauttasaari, Malmi, Munkkiniemi, Oodi, Pasila, Rikhardinkatu, Töölö, ja Vuosaari.…
Onkohan englantilaista virttä "Guide Me O Thou Great Redeemer" suomennettu? 247 Suomenkielinen versio on nimeltään "Kansasi on vaeltava". Suomenkielisen version ovat sanoittaneet Pekka Turunen ja Niilo Rauhala. Laulu sisältyy nuottiin "Messulauluja" (Kirjapaja, 1997) ja  "Ruotsin kirkon virsikirjaan" (Verbum, [2003]). Laulun on säveltänyt John Hughes. "Messulauluja"-nuotin mukaan alkuperäinen sanoittaja on W. Williams (eli William Williams).
Etsin sitaattia Benedictus de Spinozan Etiikka-teoksesta erääseen käännökseen. Vapaasti käännettynä lause kuuluu näin: "Kutsun moraaliksi elämänasennetta,… 247 Kyseinen virke on Benedictus de Spinozan Etiikka-teoksen IV luvusta. Vesa Oittinen on suomentanut sen näin: "Siitä syntyvää hyväntekemisen halua taas, että elämme järjen ohjaamina, kutsun oikeudentunnoksi."   Benedictus de Spinoza: Etiikka (suom. Vesa Oittinen Gaudeamus, s. 232)
Kenen runo ja onko tästä suomennosta Was bleibt Ein Mensch, der uns verlässt, Ist wie eine Sonne, die versinkt. Aber etwas von ihrem Licht bleibt Immer in… 247 Verkkohakujen perusteella näitä säkeitä käytetään saksankielisillä alueilla usein muistokirjoituksissa ja kuolinilmoituksissa. Tekijää ei mainita, toisinaan taas tekijästä todetaan, kuten tässä: https://www.bestattungen-berner.de/de/trauer/zitate-und-sprueche/ "Unbekannter Verfasser", tuntematon kirjoittaja. Suomenkielistä jokseenkin vastaavaa käännöstä ei näyttäisi löytyvän.
Peikkopoika Hyppelis Pyppelis 507 seikkailee? Mikä kirja on kysymyksessä? 247 Kyseessä on varmaan Toini vuoriston kirjoittama Pyppelis-Pyppelis 507:s: Satu kiiltomatokokardista vuodelta 1958. Löytyy myös Piki-verkkokirjastosta: https://piki.finna.fi/Record/piki.7259  
Kuka voisi olla see graafikko? 247 Kyseessä on varmaankin Ritva Salmi: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/ritva-salmi
Moikka! Osaako kukaan kertoa Kaj Frankin Nuutajärvi pullosta montako on tehty? Itsellä kyseinen pullo ilmeisesti mutta signeeraus puuttuu. 247 Lasiesineistä on erilaisissa tuoteluetteloissa mainittu yleensä vain tuotteen valmistusvuosi/valmistusvuodet, ei määrää. Emme siis valitettavasti pysty vastaamaan kysymykseesi tässä. Voit kuitenkin koittaa tiedustella pullon valmistusmäärää esimerkiksi seuraavista paikoista: Suomen lasimuseo (yhteystiedot löydät osoitteesta: https://www.suomenlasimuseo.fi/otayhteys) Designmuseo Nuutajärvi (yhteystiedot löydät osoitteesta: https://www.designmuseum.fi/fi/museot/#nuutajarvi) Kaj Franck on tuottanut Nuutajärven lasille useita erilaisia lasiesineitä. Voit koittaa halutessasi etsiä hallussasi olevan pullon tarkkaa mallia verkosta tai painetuista tuoteluetteloista. Kirjastoissa on lainattavissa erilaisia tuoteluetteloita.…
Onko 21 vrk. rajaa nykyään laissa määriteltynä, vaikka nykyään olemmekin tottuneet, että raha liikkuu sekunneissa? 247 Lakia kaupallisten sopimusten maksuehdoista sovelletaan maksuihin, jotka elinkeinonharjoittajan tai hankintayksikön on suoritettava elinkeinonharjoittajalle vastikkeena tavarasta tai palvelusta. Maksuajan enmimmäiskesto velallisen ollessa hankintayksikkö saa olla enintään 30 päivää ja velallisen ollessa elinkeinonharjoittaja maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130030 Kuluttajankaupassa maksuaikaa ei ole määritelty laissa, mutta yleensä kuluttajan kohdalla sovelletaan 14 vuorokauden maksuehtoa. Tällöin kuluttajan on maksettava lasku viimeistään 14 päivän kuluessa ostohetkestä tai laskutushetkestä, jos lasku toimitetaan jälkikäteen. Jos maksamisen…
Tyttäreni puolesta kyselen, kun hän haluaisi tietää mistähän satukirjasta oli kyse. Kirjassa on selvä tarina ja ihmisiäkin päähenkilöinä, mutta isossa osassa… 247 Saimme tällaisen lukijan kommentin:Tulee mieleen ehdottaa Annina Holmbergin Matka makuniaan, joka on ilmestynyt 1995. Päähenkilöinä on kaksi sisarusta Veera ja Valdemar, jotka Lipstikkalähetti vie mausteiden maahan, jota hallitsee Kyrtti. Kyrtillä on alaisenaan rikkaruohoja, jotka tuhoavat Maustemaata. Kyrtillä on alaisenaan mm. ovela Suokorte.
Voiko kirjan varata ja saada lähetettyä omaa lähikirjastoon? Esim. haluamani kirja on varattavissa Turun kirjastossa, mutta minulla ei ole mahdollisuutta mennä… 247 Kyllä, pystyt varata kirjan mistä tahansa Vaski-kirjastosta ja valita noutopaikaksi haluamasi Vaski-kirjaston, kuten Perniön kirjaston. Kuljetus on maksutonta. Mene sivulle https://vaski.finna.fi, kirjaudu sisään, ja valitse haluamasi kirja. Saatavuustietojen yläpuolella oikealla on "Varaa teos" nappi, ja sitä painaessasi pystyt valita noutokirjaston.
Lukion äidinkielen tunnilla 90-luvun alussa luettiin novelli miehestä, jonka pakkomielteenä oli jäihin tippuminen. 247 Kyseessä lienee Pentti Haanpään novelli Päntän äijän vajoaminen. Se on julkaistu useissa eri kokoelmissa, joista tuorein on Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018).
Mikä toukka, krassini niitä täynnä.? 247 Toukista löytyy kuvia ja tietoa Ötökkätiedon sivuilta: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50Ainakin kaaliperhosen ja kaalikoin toukkien mainitaan sivuston artikkeleissa käyttävän ravintokasvinaan koristekrassia.
Mahtaisiko tätä kautta löytyä laulu, jossa on sanat: ’Unissani istuin minä Sortavalan kirkolla…" Sitä lauleskeli lapsilleen 1900-luvun alussa syntynyt, sodan… 247 Eino Kettusen sanoittamassa "Sortavalan laulussa" toinen säkeistö alkaa: "Unissani istui[n?] Sortavalan kirkossa akkojen parvella". Laulun melodia on kansansävelmä. Laulun ensimmäinen säkeistö alkaa: "Tänäkin iltana olen minä aikonut pistää lauluksi." Laulu sisältyy nuottiin Kettunen, Eino: "Eino Kettusen ikkuna maailmaan : humoristi sanoittaja, esittäjä ja säveltäjä" (koonnut: Kauko Ratilainen; [Kauko Ratilainen], 1996). Nuotin nimiösivulla lukee: "Eino Kettusen savo-karjalaisia y.m. humoristisia lauluja". Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Eino Kettusesta ja hänen tuotannostaan on kirjoittanut Jaakko Kotimäki Suomen historian Pro gradu -tutkielmassaan (2008).Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKotimäki, Jaakko: "Terve…
Mikähän kirja kyseessä? Sijoittuu menneisyyteen, köyhempään valtioon, mahdollisesti Venäjä. Kertoo köyhästä taitelijasta (kirjailija?), joka asuu lähes… 247 Kuvaus muistuttaa kovasti Fjodor Dostojevskin romaania Rikos ja rangaistus.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Rikos_ja_rangaistushttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9570 
Onko Suomessa kirjoitettu Lotta Svärd- järjestöstä ja lotista kertovaa kaunokirjallisuutta, naisnäkökulmasta? Tietokirjoja ja muistelmia toki on, mutta… 247 Lotta Svärd -haulla Kirjasammosta seitsemän romaania ja runoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Lotta%20Sv%C3%A4rdHaulla lotat saa seuraavat teokset, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lotat
Drumsö tarkoittaa nimenä Kulosaarta.Mitä tämän saaren nimi suomenkielellä itse asiassa oikeasti tarkoittaa? 247 Suomalaisen paikannimikirjan mukaan useimmat tutkijat arvelevat Drumsön nimen olevan peräisin liikanimestä Drumber, joka merkitsee kömpelö, paksu. On siis esitetty, että saaren nimi merkitsisi  Drummenin omistama tai asuma saari. Lisää lisänimestä kerrotaan kohdassa Drombom:   Drumber esiintyy 1400-luvulla Ahvenanmaalla ja muodossa Drom 1500-luvulla Uudellamaalla. Vastaava muinaisruotsin sana drumber on merkinnyt ’pätkää, kokkaretta, möykkyä’. https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja 
Ken on sanoittanut Olavi Pesosen laulukirjan Syksylaulun (Illan taivas tummenee...) Sivu 80, laulu 97. Kirjassa vain mainittu H.L. 247 Saimme apua lukijoiltamme. H. L. nimimerkin takaa löytyy Hilja Liinamaa ja runokin on luettavissa Digi.kansalliskirjasto.fi:n kautta, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354744?page=12Syksylaulu on vanha kansansävelmä. Sanoittajasta ei löytynyt tietoja Viola-tietokannasta (Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia) ja Fono-tietokannasta.Viola: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/viola-suomen-kansallisdiskografiaFono (ei enää päivitetä): http://www.fono.fi/