TV2:n aloitettua lähetystoimintansa 1965 ensimmäinen vuosi kanavalla ilman minkäänlaista lähetystaukoa oli vasta 1979. Lähetystoiminta oli kokonaan keskeytettynä kesän ajan vuosina 1965-72 ja 1978, vuosina 1973-77 ohjelmataukoa pidettiin kesälauantaisin.
28.6.-21.8.1965
26.6.-31.7.1966
18.6.-19.8.1967
2.6-31.8.1968
15.6.-16.8.1969
14.6.-15.8.1970
31.5.-11.9.1971
24.6.-26.8.1972
lauantaisin 2.6.-18.8.1973
lauantaisin 8.6.-17.8.1974
lauantaisin 7.6.-16.8.1975
lauantaisin 26.6.-14.8.1976
lauantaisin 18.6.-13.8.1977
25.6.-30.7.1978
Kirjastossakaan ei tiedetä tunnuslukuasi, joten se joudutaan aina uusimaan kirjastossa. Tässä ei auta kuin lähteä käymään jossain HelMet-kirjastossa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Siellä tiskillä asia hoituu.
Tässä yhteydessä voisi olla hyvä muistuttaa siitä, että nelinumeroinen tunnusluku (PIN-koodi) on tosiaan vain lainaajan itsensä tiedossa. Ehkä on hyvä idea kirjata tämä koodi yhdessä kirjastokortin numeron kanssa jollekin paperille sitä hetkeä varten, jolloin kännykkä hajoaa tai se ei ole ulottuvilla.
Heikki Poroila
Kyseessä saattaisi olla Toimintaterapeuttiliiton julkaisema Elämäni kirja, joka löytyy pdf-muodossa osoitteesta http://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/site/assets/files/2411/elamani_kirja.pdf. Siihen voi täyttää tietoja esimerkiksi elämästään, mieltymyksistään, harrastuksistaan ja toiveistaan tiedoksi läheisille ja hoitoalan ammattilaisille.
Wikipedian mukaan Hallava yhdistää epätavallisia kirjallisuudenlajeja toisiinsa. Hän kirjoittaa fantasiaa chick lit -tyylillä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Hallava
Anna Hallavalla on hienot kotisivut. Kenties voisit kysyä häneltä itseltää, miten hän katsoo erottuvansa muista nuortenkirjailijoista. http://annahallava.com/?page_id=287
Augusto Monterroso on kirjoittanut faabelin Kärpänen joka uneksi olevansa kotka. Faabeli sisältyy Monterroson teokseen Musta lammas ja muita eläinsatuja (La Oveja negra y demas fabulas, suom. Tarja Roinila, 1996).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden oman kirjastoverkkosi kokoelmissa.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Jos ajatellaan tärkeä-sanaa merkityksessä "omahyväinen, koppava, tärkeilevä", se ei ole kovinkaan kaukana leveän kuvaannollisesta merkityksestä "mahtaileva, kerskaileva, kehuskeleva, rehentelevä, leventelevä, leuhka, mahtava". Ainakin tästä näkökulmasta tarkasteltuna tarjotuista vaihtoehdoista siis leveä on se, jota voi pitää tärkeänä.
Suomen kansallisfilmografia 6: vuosien 1957-1961 suomalaiset kokoillan elokuvat -teoksen mukaisesti elokuvan Minkkiturkki musiikki löytyy listattuna Kansallisen audiovisuaalisen instituutin verkkosivuilta: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117504
Elokuvassa kuullaan seuraavat kappaleet:
1.Papa aime maman / Isä tykkää äidistä, 2. En sjöman älskar havets våg / On armas mulle aallon tie, 3. Da geh' ich zu Maxim / Nyt lähden Maximiin operetista Die lustige Witwe / Iloinen leski, 4. Cornelita, 5. Guapita, 6. Auld Lang Syne / Ystävänmalja / Menneet päivät
Minttu-kirjoista tällaista tarinaa ei löytynyt, mutta kyseessä taitaa olla Maikki Harjanteen toinen hahmo Vanttu ja kirja Vanttu ja pässi. Pässi keritään ja Vantulle ollaan tekemässä villoista paitaa. Vanttu ei pidä ajatuksesta, koska villa haisee ja hän yrittää hävittää kerityt villat. Muutaman mutkan kautta Vanttu hyväksyykin villapaidan.
Lisätietoja kirjasta Vanttu ja pässi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au19d37dee-d74b-40a9-a462-bc8ed50faaf8
Thl:n eli Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen alta löytyvistä linkeistä löytyy ajankohtainen tieto koronaviruksesta, ja myös varmistetut tapaukset. Sivuilta löytyy tietoa myös tautiin kuolleista, mutta ei kuitenkaan päivä- tai kuukausikohtaista.
https://experience.arcgis.com/experience/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta
Darwinin esittämässä ajatuksessa ei ollut kyse ystävyydestä, vaan synnynnäisestä kyvystä tuntea voimakkaita tunteita. Pappissukulaiselleen William Darwin Foxille vuonna 1843 lähettämässään kirjeessä Darwin muotoili asian näin: “Strong affections have always appeared to me, the most noble part of a man's character & the absence of them an irreparable failure; you ought to console yourself with thinking that your grief is the necessary price for having been born with (for I am convinced they are not to be acquired) such feelings -” [kursiivi lisätty] (The correspondence of Charles Darwin. Volume 2, 1837-1843, s. 352)
Kyseessä on nuorten seikkailukirjallisuuden karavaani-sarjan teos: Scott, Robert. Kapteeni Scottin viimeinen matka: otteita päiväkirjasta : Helsinki,1958. Kirja on lyhennelmä Scottin etelänavan päiväkirjasta ja tarkoitettu nuorille lukijoille. Teos löytyy muun muassa Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston kokoelmasta.
Stieg Larssonin Millennium-trilogia jatkuu David Lagercrantzin kirjoittamana. Larssonin perikunta ja kustannusyhtiö Norstedt valitsivat Lagercrantzin kirjoittamaan jatkoa suositulle trilogialle. Osat 4-6 ovat nimeltään Se mikä ei tapa, Tyttö joka etsi varjoaan ja Tyttö joka eli kahdesti.
Pohjoismaiselle dekkarille on tyypillistä erilaisten yhteiskunnallisten aiheiden käsittely rikostutkinnan rinnalla. Kirjoittajia on paljon, tässä muutama kollegan suosittelema: Henning Mankell, Leif GW Persson, Jens Lapidus.
Jännitävää luettavaa voi etsiä lisää Suomen dekkariseuran sivuilta. Sieltä löytyy linkkejä mm. jännityskirjallisuutta käsitteleviin kirjallisuusblogeihin http://dekkariseura.fi/. Myös Dekkarinetistä voi etsiä lisää…
Valitettava tilanne, todellakin. Tällaista tapahtuu aina silloin tällöin ja on aika mahdotonta tietää miksi kirja ei ole päätynyt oikeaan paikkaan. Kannattaa aina kääntyä henkilökunnan puoleen jos varausta ei löydy. Sekään ei välttämättä auta kirjan löytymiseen heti, mutta ainakin voimme tehdä asiakkaalle uuden varauksen ja sijoittaa sen mahdollisessa varausjonossa kärkeen.
Tällaista tilastoa emme ikävä kyllä löytäneet. Hyvä sosiaaliturvan taso, hyvä taloustilanne ja korkea työllisyysaste vaikuttavat rikollisuustason mataluuteen. Sosiaaliturvan päätyminen rikollisiin käsiin on suhteellisen marginaalinen ilmiö verrattuna tukien rikollisuutta vähentävään vaikutukseen.
Lähteitä:
https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste42017/mitenrikolli…
https://stm.fi/suomen-sosiaaliturvajarjestelma
Tämän palvelun kautta ei kirjastojen aineistoa voi varata. Jämsän kirjasto kuuluu Keski-kirjastoihin, ja aineistoa voi varata Keski-kirjastojen verkkokirjaston kautta, puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Verkkokirjasto löytyy täältä:
https://keski.finna.fi/
Lisää tietoa varaamisesta kirjaston sivuilta:
https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Voima-lehteä on Keski-kirjastoista enää Jyväskylän kirjastossa:
https://keski.finna.fi/Record/keski.458555
Lehti on vapaasti luettavissa myös verkossa:
https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/voima/
Kaikenkattavaa vastausta ei ole. Määrät vaihtelevat riippuen käytetyistä amalgaamis- ja suodatusprosesseista. Mittaustekniikat ja -mahdollisuudet vaihtelevat myös, joten kaikki arviot eivät ole yhteismitallisia. Pienimpien arvioiden mukaan jokaisen kultagramman tuottaminen vapauttaisi reilun gramman elohopeaa. Suurimmissa mittauksissa määrä on ollut seitsemänkertainen ja joissakin arvioissa puhutaan jopa kymmenkertaisesta.
https://www.unenvironment.org/explore-topics/chemicals-waste/what-we-do…
https://theconversation.com/gold-rush-mercury-legacy-small-scale-mining…
https://www.responsiblemines.org/wp-content/uploads/2018/05/Case_Study_…
https://www.nationalgeographic.com/magazine/2009/01/gold/
https://wwflac.awsassets.panda.org/…
Koululaitoksen vaikutus yleiskieleen on verrannollinen koulutuksen yleisyyteen väestössä. Yleinen oppivelvollisuus säädettiin Suomessa vasta 1921
Vaikka oppivelvollsuus säädettiin Ranskassa jo 1882, väittäisin, että kummassakin maassa medialla, myös kirjoitetulla, on yhtä lailla vaikutusta yleiskieleen kuin koululla.
Suomen ja Ranskan "yleiskielestä" ('yleiskieli'-sanaa alettiin Suomessa käyttää vasta 1800-luvun lopulla) kirjoittaminen samassa yhteydessä on perusteltavissa sillä, että molemmissa maissa ponnisteltiin kielen standardoimiseksi esimerkiksi normittamalla, Ranskassa 1500-luvulta alkaen ja Suomessa etenkin 1800-luvulla.
Koululaitoksen roolia yleiskielen levittäjänä voi tietysti erikseen tutkia, mutta tällöin on syytä…
Peter J. d'Adamon teosta Syö oikein oman tyyppisi mukaan ei ole tällä hetkellä lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Teoksesta on muutamia varauksia. Voit tehdä teoksesta varauksen joko Helmetissä tai vaikka soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
Viikin kampuskirjastossa teosta on yksi kappale, mutta kirjasto on tällä hetkellä suljettu koronatilanteen vuoksi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSy%C3%B6%20oikein%20oman%2…
