Näyttää siltä, ettei kappaleesta ole julkaistu virallista nuotinnosta.
Netistä löytyy jonkintasoisia sointukaavioita kappaleeseen:
https://chordu.com/chords-tabs-eloon-j%C3%A4%C3%A4n-marita-taavitsainen…
Katkelmat viittaavat kovasti runoon Munter J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden toisessa osassa. Muotoilu on tosin toinen. Suomen mullat mainitaan runossa myöhemmin ja runo päättyy Cajanderin suomennoksessa sanoihin ”Hän oli suomalainen”. Mannisella toteamukseen ”Olit suomalainen!”.
Paavo Cajanderin suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1918 /1889) Gutenberg-Projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12688/12688-8.txt
Otto Mannisen suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1922) Gutenberg-projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12757/12757-8.txt
Vänrikki Stoolin tarinoista on myös uudemmat käännökset Teivas Oksalalta ja Juhani Lindholmilta, mutta niiden sanamuoto on varsin toinen.
http://runotietokanta.…
Kysäisin asiaa viisaammilta ja Tampereelta löytyikin ehdotus.
Olisiko kyseessä J. I. Billowin Sininen naamio? Siinä on sekä kioskimurto että poika, jolla on ”emaljisilmä”. Kirja on erillinen jatko saman tekijän Aaveprikaatiin.
Helmet.hakutulos tai Jokken kirjanurkka tai Finlandia kirja
Runo Tyyntä julkaistiin ensimmäisen kerran Eila Kivikk'ahon vuonna 1952 ilmestyneessä kokoelmassa Venelaulu (WSOY).
https://finna.fi/
Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, Otava, 1997)
Wagnerin Ringissä päähenkilöiden nimet ja hahmot seuraavat 1200-luvun tienoilla syntyneen Nibelungenlied'in kerrontaa. Senkin tarinat pohjaavat vanhempiin kertomuksiin. Nibelungenlied'in kirjoittajaa ei tunneta (Rothmann Kurt, Kleine Geschichte der deutschen Literatur).
Nibelungenlied
Englanninkielinen käännös teoksesta
Taideyliopiston Muhi (Musiikin historiaa verkossa), Wagnerin Nibelungin sormus, erityisesti Ringin synty
Voisikohan kyseessä olla K. M. Peytonin kirja Tähdenlento ja sen jatko-osa Yli esteitten? Kirjat ovat tosin ilmestyneet suomeksi jo vuonna 1979. Päähenkilö Ruth Hollisin perhe muuttaa kirjan alussa maalle, ja Ruth saa luvan ostaa omilla säästöillään kauan haaveilemansa ponin. Poni on kouluttamaton eikä Ruthilla ole hevosista kuin kirjatietoa, joten edessä on monenlaisia hankaluuksia. Ruth tutustuu ensin rikkaan perheen Helmi-nimiseen tyttöön, jolla myös on oma hevonen, ja sittemmin Peter McNairiin, jonka isällä on kalliita kilpaponeja kouluttava ja myyvä talli, ja joka saa ensimmäisen kirjan loppupuolella myös italialaisen, pastaa tarjoilevan oopperalaulajaäitipuolen.
Hakusanalla luonnonkosmetiikka löytyivät mm. seuraavat teokset:
Elävä iho : luonnon kosmetiikka
Villiyrttikosmetiikka
Lisää pystyy hakemaan esimerkiksi teostiedoista löytyvillä asiasanoilla, kuten kosmeettiset tuotteet tai ihonhoito, ja niiden yhdistelmillä.
Sihtailin kuvaa Seek-aplikaation lläpi ja se tunnisti lajin Kimalaiskuoriaiseksi.
Samaa mieltä olivat myös Ötökkätieto ja Suomen luonto. Suomen luonto lehden sivustolle voi myös ladata omia havaintokuviaan lähiluonnosta.
Kirjoja ötököiden tunnistamiseen löytyy Helmet-haulla ötökät, sekä rajauksella kirja, suomi ja aikuisten kokoelma. Helmet
tai Heili-kirjastojen haulla Heili
Silva Lehtinen on kirjoittanut lastenkirjan Kimalaiskuoriainen löytää vastauksen. Helmet
Hakusanoilla ”ei kyyneleitä” löytyy useita kappaleita.
Antti Holopainen ja Kyösti Hartikainen ovat julkaisseet kappaleen Ei kyyneleitä voi selittää samannimisellä levyllään. Sitä ei valitettavasti löydy kirjastosta, mutta sen voi kuunnella YouTube-palvelussa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=t1PkZ7kCLAA. Videossa on myös sanat.
Tulipunaruusut on julkaissut kappaleen Ei kyyneleitä välttää voi levyllään Rakkauden kuvakirja. Sitäkään ei löydy kirjastosta, mutta sen voi kuunnella tämän linkin takaa. http://www.themusichutch.com/listen-song/tulipunaruusut-69105321071211211101011081011051162283211822810811611622822832118111105/131157/
Aarni Varjonen on julkaissut kappaleen Ei kyyneleitä levyllään Hyvä elämä.…
Kaivattu kirja on Hannu Hirvosen Karvat ja kaikki (Tammi, 2002).
Kirjan yhtä lailla absurdissa itsenäisessä jatko-osassa Kynnet ja päivät (2003) seurataan laulavan koiran ja hänen naisensa Ville-pojan aikamatkailua 2020-luvulla.
Wäinö Solan sanat Jean Sibeliuksen lauluun Siltavahti (1928) löytyvät esimerkiksi nuottijulkaisusta Jean Sibelius: Mieskuorolaulut a cappella (toim. Uolevi Lassander, YL 2000)
Sanat löytyvät myös Kansallisarkiston digitoimasta Suomen viesti –lehden numerosta 3/1928 (s. 5).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1511052__Ssiltavahti%20sola__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
https://www.musiikkikirjastot.fi/app/uploads/2019/12/Sibelius.pdf
Digitaalisessa Helsingin Sanomissa on lehdet vain vuoteen 2013 asti. Kaukolainaamalla voisi vanhempaa lehtiaineistoa saada mm. mikrofilmattuna käyttöön Helmet-kirjastoista. Kaukolainatilauksen voi jättää lähimmän kirjaston kaukopalveluun. Kauklainaus on valitettavasti maksullinen palvelu.
Esimerkiksi Pasilan kirjaston toisen kerroksen lehtialueella on Helsingin kaupunginkirjaston laajin lehtikokoelma sekä suuri määrä asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja tietokoneita. Lehtialueelle on tilattu noin 500 aikakauslehteä ja noin 70 sanomalehteä, jotka ovat aina paikalla ja luettavissa. Mikrofilmeinä tai kansiin sidottuina on saatavilla valtava määrä vanhempia lehtiä, esim. Helsingin Sanomat vuodesta 1904 alkaen.
Tiedustelut tietopalvelu.pasila@…
Matti Rossi on suomentanut kyseisen kohdan "Raskas ehto!". Rossin suomennos Shakespearen näytelmästä Henry V eli Henrik V on vuodelta 2009.
Paavo Cajander kääntää lausahduksen ilmaisulla "tukala sääty". Cajanderin suomennos Kuningas Henrik viides on vuodelta 1905
https://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939.html
Lasiesineistä on erilaisissa tuoteluetteloissa mainittu yleensä vain tuotteen valmistusvuosi/valmistusvuodet, ei määrää. Emme siis valitettavasti pysty vastaamaan kysymykseesi tässä. Voit kuitenkin koittaa tiedustella pullon valmistusmäärää esimerkiksi seuraavista paikoista:
Suomen lasimuseo (yhteystiedot löydät osoitteesta: https://www.suomenlasimuseo.fi/otayhteys)
Designmuseo Nuutajärvi (yhteystiedot löydät osoitteesta: https://www.designmuseum.fi/fi/museot/#nuutajarvi)
Kaj Franck on tuottanut Nuutajärven lasille useita erilaisia lasiesineitä. Voit koittaa halutessasi etsiä hallussasi olevan pullon tarkkaa mallia verkosta tai painetuista tuoteluetteloista. Kirjastoissa on lainattavissa erilaisia tuoteluetteloita.…
Kyseessä on varmaankin Salla Simukan romaani Sisarla (Tammi, 2016).
Kuvaus löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Niitä voi ostaa Ejes Chokladfabrik ABn liikkeestä osoitteesta Erik Dahlbergsgatan 25, 115 32 STOCKHOLM.
Liikkeessä on huomioitu heidän saamansa mainos ja ilmeisesti kirjan hahmon Mariannen lempisuklaa on erikseen merkitty.
Tätä kirjaa on odotettu. Meillä kirjaston hankinnassa näkyy, että kirjaa on luvattu 15.4.2016, 15.3.2018, 15.3.2019. Soitin tänään (28.11.2023)
kustantamo Teokseen ja keskustelin tämän kirjan kohtalosta. Käännöstyö ei ole niitä helpoimpia. Kustannusvirkailija lupasi varovasti kirjan ilmestyvän ehkä tänä vuonna. Mutta kaikki on epävarmaa.
Pasilan kirjastossa on Monikielinen kirjasto, jonka kokoelmissa on yli kaksisataa hollanninkielistä teosta.
Voit itse tutkia Helmetistä, mitä hollanninkielisiä teoksia Monikielisen kirjaston kokoelmissa on. Voit tehdä sen esimerkiksi seuraavasti. Kirjoita hakulaatikkoon sana kaunokirjallisuus ja rajoita sitten hakutulosta tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla aineiston, kielen, kokoelman ja vaikkapa genren mukaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://helmet.finna.fi/
Etsimäsi kirja taitaa olla Dorothy Hearstin Suden lupaus , joka kertoo kiellettyyn sekaveriseen pentueeseen syntyneestä susinaaras Kaalasta, jonka annetaan jäädä henkiin mutta jonka asema susilaumassa on jatkuvasti uhattuna. Kirjassa esiintyy myös susiemo nimeltään Rissa.
Kirjastojen sivuilla ei ole luetteloa kaikista Helsingin kirjastoihin tulevista lehdistä. Luettelo olisi varsin pitkä. Kirjastoihin tulevat lehdet voi hakea Helmet-hausta ihan kuten kaikki muutkin lehdet. Käytäntönä on, että ainakin uusin aikakauslehtinumero on aina kirjastossa luettavissa, uudempia lehtiä lainataan. Poikkeuksena on Pasilan kirjasto, jossa on luettavana kokonaisia vuosikertoja. Sanomalehtiä ei lainata, niitä säilytetään kirjastoissa luettavana muutamia viikkoja tai kuukausia.
Lehtilistat voi hakea helmet.finna.fi -haun hakuruudusta. Kun haet aikakauslehtiä, kirjoita hakusanaksi aikakauslehdet. Tässä tapauksessa olennaista on rajata hakua AINEISTOTYYPPI -rajauksella. Valitse LEHTI/ARTIKKELI. Lisäksi…
