Tarkoitat varmaan lehteä nimeltä Maria -suuri viihdelukemisto. Sen ilmestymisaika oli 1980-1982 ja sen edeltäjä oli nimeltään Novelli. Lehdet ilmestyivät kerran kuussa.
Molemmat lehdet olivat Oululaisen Kolmiokirjan kustantamia. https://www.finna.fi/Record/volter.1497814
Jyväskylän yliopisto säilyttää lehtien vapaakappalepainoksia.
"Kalastajanlasten jouluyö" -niminen kertomus sisältyy K. A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E. A. Saarimaan toimittamaan "Kansakoulun lukukirjaan", sen toiseen osaan. Kertomuksessa kalastajan lapset pelastavat jäihin pudonneen merimiehen. Kirjan on kustantanut WSOY ja siitä on ilmestynyt useita painoksia. 18. painoksessa (1950) kertomus on sivuilla 115-120. Kirjoittajan nimeä ei mainita. Sisällysluettelossa (s. 276) kirjoittajan nimen sijasta lukee: "Koitto" lehdestä.
Jos kirjaan ei ole varauksia, sen laina-aikaa voi jatkaa netissä Keski-kirjastojen sivulla (www.keskikirjastot.fi) kirjautumalla kirjastokortilla ja pin-koodilla. Kirjastoon voi myös soittaa (+358 14 266 4123) tai lähettää sähköpostia kaupunginkirjasto.lainaukset@jyvaskyla.fi.
Seitsemän veljeksen pojissa on kaksi kaksosparia : Tuomas ja Aapo, Timo ja Lauri. Tämä selittää sen, että pojat ovat syntyneet kahdeksan vuoden sisään. Romaanin alkaessa Juhani on täyttänyt kaksikymmentäviisi vuotta, Eero ei ole vielä ihan kahdeksantoistavuotias. Poikien ryöstäessä Männistön muorin kanan pesät ja paetessaan metsän kohtuun heillä täytyy olla jo vähän ikiä, sillä he hallitsevat riistanmetsästyksen ja tulenteon ja havumajakin syntyy pojilta. Eero pyörii vielä äitinsä jaloissa, ja häntä ei isommat pojat ottaisi edes mukaan vaivakseen.Eero voisi olla 5-vuotias.Jos Juhani on 13-vuotias, ovat Tuomas ja Aapo 11 vuotiaita, Simenon 9-vuotias ja Timo ja Lauri 8-vuotiaita. Lauri tekee saviotuksia, tämä homma sopii hyvin tuon ikäiselle…
Näissä kahdessa opinnäytetyössä on käytetty "pyhä minimalismi" -vastinetta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/130526
https://www.theseus.fi/handle/10024/149514
Laulun nimi on Miksen saisi ja sen esittää Brita Koivunen. Laulu on julkaistu singlellä Miksen saisi? / Neiti Sievänen ja minä (Scandia, 1961) sekä samana vuonna EP-levyllä Neiti Sievänen ja minä. Levyjä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta ne voi tilata kuunneltaviksi Kansalliskirjaston kuunteluhuoneeseen, kun äänitepalvelu on jälleen käytössä. Verkossa kappaleen voi kuunnella esim. Spotifyssa.
Kansalliskirjaston Finna: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22miksen+saisi%22&type=AllFields&dfApplied=1&hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29&limit=20…
Suomen Siipikarjaliiton julkaisema Suomen Siipikarja -lehti on luettavissa Helsingin Yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/search?vid=358UOH_IN…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat/vi…
Kirjoja, joihin on koottuna yhteen yksittäisiä eläinsatuhahmoja ovat muun muassa Karhuherra Paddington, Nalle Puh, Uppo-Nalle, Mimmi-lehmä, Pupu Tupuna, Ruohometsän kansa ja Kaislikossa suhisee
Perusteoksia ovat Aisopoksen ja La Fontainen eläintarinat.
Tässä vielä joitakin muita eläinsatukokoelmia , jotka saadaan Helmet-haulla eläinsatuja: Grimmin eläinsatuja, ja Hanhi, joka muni kultamunia & muita eläinsatuja, Suomen kansan eläinsatuja, Iloisia eläinsatuja, Maatilan eläinsatuja, Tarinoita metsän eläimistä ja Rakkaimmat eläinsadut
Geni-palveluun on koottu tietoja rykmenttiin liittyvästä lähdeaineistosta:
https://www.geni.com/projects/Adlercreutzin-rykmentti-1803-1808/45473
Genissä mainittujen lisäksi esim. seuraavista teoksista voisi olla hyötyä:
Screen, J. E. O. 2007. The army in Finland during the last decades of Swedish rule (1770-1809). Helsinki: Finnish Literature Society.
Vuorimies, H. 1990. Laukaan ruotusotamiehet: Vuodesta 1710 Ruotsin valtakauden loppuun. Jyväskylä: [H. Vuorimies].
Vuorimies, H. 2011. Ruotusotilaiden tutkiminen. Helsinki: Suomen sukututkimusseura : Tiedekirja [jakaja].
Yksiköiden liikkeitä sotavuosina voi seurata Suomen sodan historiikeista. Hyvä lähtökohta uudemmasta kirjallisuudesta voisi olla esim tämä:
Lappalainen, J. T.,…
Rokotteita on erilaisia. Monet niistä sisältävät taudinaiheuttajia joko tapettuina tai elävinä, mutta heikennettyinä. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa nämä rokotteissa olevat antigeenit ja alkaa tuottaa vasta-aineita. Tietoa tämäntyyppisistä rokotteista löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/…-.
Osa uusista covid-19-rokotteista perustuu uuteen lähetti-RNA-teknologiaan. Silloin rokote ei sisällä lainkaan virusta tai sen osia, vaan sen piikkiproteiinin valmistusohjeen. Kun tämä tieto viedään lihassolun sisään, solu alkaa valmistaa piikkiproteiinia, ja sen jälkeen puolustussolut aktivoituvat. Näin syntyy immuunivaste koronavirusta kohtaan.…
Hei! Valitettavasti meiltä ei voi lainata tiibetiläisiä äänimaljoja, mutta monia muita soittimia on lainattavissa pääkirjastosta. Niistä löydät lisätietoja tästä verkkokirjaston uutisesta.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla on tietoa litiumakkujen elinkaaresta. Sieltä löytyy tietoa mm. akkukemikaalien valmistuksesta ja akkukemikaaleista tuotteena:
https://tukes.fi/litiumioniakkujen-elinkaari
Ruotsinnokset ovat seuraavat:
Greene: Monsignore Quijote
Endo: Samurajen, Tystnad
Bernanos: Prästmans dagbok
Mauriac: Ormboet
Irving: En bön för Owen Meany
Camus: Fallet
Mauriacin Pyhää suudelmaa ei ilmeisestikään ole käännetty ruotsiksi!
Väinö Linnan Tuntematon sotilas löytyy melko varmasti kaikista Suomen kirjastoista. Jos et itse löydä kirjaa lähikirjastosi hyllystä, kysy kirjaston henkilökunnalta.
Hei!
Löysin kaksi Pariisia esittelevää videota:
"Pariisi"; juontajana Folke West
"Romantiikan Ranska : Pariisi ja Loiren laakso"
Toivottavasti näistä olisi apua.
Kirja, jota etsitte, on nimeltään Kotomaan kasvot (Lukemisto Suomen lapsille 2). Se on Valistuksen kustantama vuodelta 1952. Kirjan sivulla 193 on Iida Heinosen kirjoitus Muor-vainaani muisto.
Espoon Kaupunginkirjastossa ei näy olevan ollenkaa kyseistä kirjaa, mutta voitte pyytää, että he kaukolainaavat sen teille jostain muusta kirjastosta.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastosta sitä on saatavana.
