Valitettavasti näiden kappaleiden nuotteja ei löytynyt. Itse asiassa Matka-nimistä kappaletta ei löytynyt olenkaan Anne Mattilalta. Kappale Ei vielä on julkaistu levyllä Nyt voimme jatkaa, mutta siihenkään ei löytynyt nuotteja.
Syitä lopettaa vaikka jokin pitkäaikainen harrastus on varmasti melkein yhtä paljon kuin lopettajiakin, tässä muutamia: ajan puute, elämäntilanteen muutos, taloudelliset syyt, väsyminen, vanheneminen, sairastuminen. Mitään listausta syistä emme onnistuneet löytämään.
Painettuja Iltalehtiä voi lukea Tampereen yliopiston kirjastossa Linnassa. Yliopiston Andor-tietokannan mukaan (https://www.tuni.fi/fi/kirjasto) Linnan sanomalehtikokoelmassa ovat painetut Iltalehdet vuodesta 1993. Lehdet tulevat kirjastoon kolmen kuukauden viiveellä, joten kaikkia vuoden 2019 numeroita siellä ei vielä ole.
Tampereen pääkirjastossa lehtiosastolla säilytetään Iltalehdestä kuluvan ja edellisen kuukauden numerot.
E-lehtenä Iltalehti on luettavissa eMagz-lehtitietokannassa kaikissa Piki-kirjastoissa kirjaston asiakaskoneilla ja ainakin Tampereella kirjaston langattomassa verkossa. Lehdet ovat lehtitietokannassa kaksi vuotta, joten vuoden 2019 kaikki numerot ovat luettavissa. Yhtä lehteä voi samaan aikaan lukea rajoitettu…
Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastokioskeissa pystyy lukemaan e-aineistoja ilman yliopiston käyttäjätunnuksia: https://blogs.helsinki.fi/librarynews/2018/06/29/kirjastokioskit-uudistuvat-testaa-uutta-paakirjastossa-kesatauon-jalkeen-myos-meilahdessa-ja-viikissa/.
ScienceDirect on Elsevier-kustantamon sähköisten aineistojen palvelu. Elsevier on kaupallista toimintaa harjoittava taho, joten vain osa ScienceDirectin kokoelmista on open access -julkaisuja. Niitä pääset selaamaan täältä: https://www.sciencedirect.com/browse/journals-and-books?accessType=openAccess.
Anita Ronkaisen käännös näyttäisi olevan vuodelta 1978. Kirja löytyy Pasilan kirjaston käsikirjastosta, jossa sitä voi käydä lukemassa, kunhan korona-ajan rajoitukset poistuvat.
Vuoden 1988 painosta näyttää löytyvän Antikvaari.fi-palvelusta myynnissä, mutta ei tuota 1978 painosta. Siellä voi laittaa haluamansa kirjat puutelistalle, jolloin asiakkaaseen otetaan yhteyttä, kun haluttu kirja tulee myyntiin.
Varhaisia esimerkkejä ovat:
Gaby Rossin esittämä Stardust elokuvassa Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944).
Matti Kassilan Varsovan laulu (1953) -elokuvassa kuullaan englanninkielinen tunnuslaulu Voice of Ocean.
Lähde: Suomen kansallisfilmografian toimituskunta, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 3.6.2020.
Ks. myöshttps://elonet.finna.fi/
Googlen karttapalvelu ei ole kaikilta osin ajantasainen. Google pyytääkin ilmoittamaan havaituista virheistä sivulla: https://support.google.com/maps/answer/3094088?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi
Me tehtiin nyt kirjastossa ilmoitus virheestä, toivottavasti korjautuu pikaisesti.
Ydinvoimalan käytöstäpoiston kustannuksiin vaikuttaa mm. laitoksen koko. Iiro Lalu on käsitellyt asiaa laajasti diplomityössään "Ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston kustannukset" (2020), linkki: https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/160776/Diplomity%C3%B6%20Iiro%20Lalu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Levyjä, joilla Tuula Heikkilä on laulanut on vapaakappaleina Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa sekä kahden kirjaston kotiseutukokoelmissa. Kotiin lainattavia levyjä ei valitettavasti ole. Alla linkki Finna-hakupalvelun tietoihin levyistä:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22heikkil%C3%A4+Tuula%2C+esitt%C3%A4j%C3%A4%22&type0%5B%5D=Author&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22&limit=20
Tähän Tuomas Holopaisen säveltämään (ja sanoittamaan) kappaleeseen ei tällä hetkellä ole saatavissa nuottia kirjastoista, ei nimellä "Last of the wilds" eikä nimellä "Erämaan viimeinen" (eli sanoitettuun versioon). Netistä kappaleeseen löytyy erilaisia nuotinnoksia, joista osa on maksullisia. Voit kokeilla googlata esimerkiksi näin: "last of the wilds" nightwish score. Score-sanan sijasta voit kokeilla myös termiä "sheet music".
Tarja Tevan Adiga-suomennoksessa myös eläimelliset lempinimet on käännetty: kirjan sivuilta löytyvät Puhveli, Haikara, Villisika, Korppi ja Mungo. Myös useimmat muut alkuteoksen englanninkieliset kutsumanimet on suomennettu: Vitiligo-Lips on Valkopälvihuuli, Country-Mouse Maalaishiiri, Great Socialist Suuri Sosialisti; Pinky Madam on kuitenkin säilynyt Pinky Madamina.
Suomalaisten naisten ja irakilaisten turvapaikanhakijoiden välisistä suhteista ei ole juurikaan kirjoitettu romaaneja. Annamari Marttisen teoksessa Vapaa kuvataan suomalaisen opettajan ja irakilaisen turvapaikanhakijan ystävyyssuhdetta, joskin kirja voi olla turvapaikanhakijoiden tilanteen kuvauksessaan raastavaa luettavaa. Hassan Blasimin teos Allah99 sisältää kuvauksen irakilaisen kirjailijan ja suomalaisen naisen suhteesta.
Mikäli hakuehtoja väljennetään, voi löytyä lisää luettavaa. Sara Razain teos Olen etsinyt sinua kertoo turkulaisen Annikan ja Pakistanin ja Afganistanin välissä sijaitsevasta kuvitteellisesta Tabestanista kotoisin olevan Samimin rakkaustarinan. Anna Rimpelän Tilanne päällä, Aino Ritari -teos kuvaa eläkeläisnaisen ja…
Näiden hyvien tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Don Chaffeyn ohjaama amerikkalais-brittiläinen elokuva "The Three Lives of Thomasina" (suom. Mirrin kolme elämää) vuodelta 1963. Elokuva on juurikin Disney-tuotanto. Se on näytetty MTV3-kanavalla uudenvuodenpäivänä 1995.
Rutakko-kirjastoissa on vain joidenkin uudempien Audi-mallien korjausoppaita. Kirjastoissa eri puolilla Suomea oikeita oppaita voisi olla. Alla linkki Finna-hakupalveluun, jossa on listaus Audi 100 -korjausoppaista.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=audi+100+korjausopas&type=A…
Voit pyytää sopivan kirjan kaukolainaksi kirjaston kaukopalvelun kautta. Alla tietoa kaukopalvelusta;
https://rutakko.verkkokirjasto.fi/fi/kaukolainapyynto
Voisiko kyseessä olla Robert Silverbergin "Innervärlden" (Delta, 1975):
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/saha3%253Au947788b9-573f-436a-af75-86a…
Tekijä on tosin yhdysvaltalainen, mutta aihe ja kirjan ilmestymisaika sopivat kuvaukseesi. Kansi on kellertävän vihreä ja siinä on pyöreitä lamppumaisia abstrakteja muotoja.
Lampaat toimivat dekkareina Leonie Swannin kirjassa Murha laitumella : lammasdekkari (WSOY 2007).
Siihen on myös jatko-osa: Ihmissutta ken pelkäisi : lammasdekkari (WSOY 2011).
Fennica-levysarjan julkaiseminen alkoi vuonna 1953. Teoston verkkosivuilla mainitaan sarjan käsittävän 46 teosta yli 50:llä äänilevyllä. https://historia.teosto.fi/
Mitä ilmeisemmin se on edelleen olemassa vain vinyylilevyillä. Jonkinlaista digitointiaikomusta on ehkä ollut, sillä ainakin Suomen Säveltäjät Ry:n vuosikertomuksessa vuodelta 2013 mainitaan Fennica-levysarjan digitointihanke, jota yhdistyksenkin oli tarkoitus tukea. https://composers.fi/wp-content/uploads/migrated_media/2014/11/Vuosiker…
Tästä voisi vielä kysyä ainakin Musiikkiarkistosta. Se on tekemisissä useiden digitointiprojektien kanssa, vaikka ns. taidemusiikki ei olekaan arkiston toiminnan ydinaluetta. https://musiikkiarkisto.fi/toiminta/…
