Ainakin yksi tuota toimintaa kuvaava verbi lienee ’puntata:’
Urbaani sanakirja: ”Nostaa toista ihmistä ylemmäs (esim. jaloista kiinni pitämällä), jotta hän pääsee kiipeämään korkeammalle.
Punttaaksä mua, et mä pääsen tän aidan yli. ” puntata | Urbaani Sanakirja
Lisäksi hevosmaailmassa tuota kutsutaan punttaamiseksi. Monesti ilman satulaa ratsastaessa, jolloin ei ole jalustimia selkään nousun apuna, ratsastajat punttaavat toisiaan hevosien selkään.
Vastaavan tyyppinen teos Leonard Cohenin tuotannosta on Malka Maromin teos The lyrics of Leonard Cohen : all the answers are here (Omnibus Press, 2017).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Rohingyat ovat perinteisesti eläneet Myanmarissa, lähellä Bangladeshin rajaa sijaitsevassa Rakhinen osavaltiossa. Jatkuvien etnisten vainojen takia rohingyoita on kuitenkin pakolaisina monissa Myanmarin naapurimaissa. Kirkon ulkomaanavun kotisivuilla todetaan, että KUA tukee Myanmarissa maan sisäisissä konflikteissa kärsineiden tai maan sisäisiksi pakolaisiksi joutuneiden nuorten työllistämistä.
https://www.kirkonulkomaanapu.fi/missa-tyoskentelemme/myanmar/
Lisärakentamisesta siirtolapuutarhoissa kannattaa kysyä siirtolapuutarhayhdistyksestä sekä ko. kaupungin/kunnan rakennuslupien myöntäjiltä.
Jyväskylän siirtolapuutarhayhdistyksen sivuille tästä linkistä: https://sulkur.wixsite.com/main
ja Rakentamisen luvat sivuille tästä: https://www.jyvaskyla.fi/rakentaminen/rakentamisen-luvat
Kyseessä on varmaankin Anja Elenius-Pantzopoulosin lastenkirja Kun minä tulen suureksi : iloinen tarina kahdesta kaupungista (Kirjokansi, 1946).
Lastenkirjainstituutin sivuilla kirjaa kuvaillaan näin:
"Runsaasti kuvitettu lastenromaani kertoo kahdesta kaupungista: Surina ja Pörinä, kaduista Pippakatu ja Puppakatu ja henkilöistä kuten neiti Ralikka, neiti Palikka, neiti Pimpula, neiti Pampula, herra Kannikka, herra Kukkura, Lilo, Poju, jäätelönmyyjä Pim-Pam, kyyhkysestä nimeltä Mimi ja monista muista. Neljä värikuvaliitettä, lisäksi monia pieniä piirroskuvia tekstin lomassa, osa tekstistä tikkukirjaimin."
Alla olevasta linkistä näette myös kirjan kansikuvan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6da418ff-59cb-44ca-bfae…
Paine kuvaa voimaa, joka vaikuttaa tietylle pinnan alueelle. Paine on sitä suurempi mitä suurempi on pintaan vaikuttava voima ja mitä pienempi on alueen alan suuruus eli pinta-ala. Painettaessa ilmapalloa yhtä nastaa vasten pallon koko paino kohdistuu pienelle pinta-alalle ja yksittäisen nastan aiheuttama suuri paine rikkoo pallon helposti. Kun nastoja on enemmän, sama paino jakautuu suuremmalle pinta-alalle. Yksittäiseen nastaan kohdistuva paino on sitä pienempi mitä enemmän nastoja pallon alla on, eikä niiden aikaansaama paine riitä rikkomaan pallon pintaa. Kyseessä on siis sovellus klassisesta "piikkivuoteesta": vastaava painon jakautuminen suurelle pinta-alalle selittää sen, kuinka fakiiri pystyy makaamaan piikkivuoteella.
Pressure -…
Voisikohan kyseessä olla Yle Areenasta löytyvä Spillingin puuverstaalla (https://areena.yle.fi/1-4149306). Dokumentin alkuperäinen nimi "Spilling rivefabrikk" tarkoittaa Spillingin haravatehdasta, ja ohjelmassa esitellään tehtaan tiloja sekä puuharavan valmistusta.
Suomessa on n. 3500 tunnistettua kärpäslajia, joiden koko vaihtelee muutamasta millimetristä kolmeen senttiin.
Niitä yhdistää täydellinen muodonvaihdos: muna toukka, kotelo, aikuinen.
Kärpästen anatomiaa ei ole esitelty kovin tarkasti hyönteiskirjoissa. Kukkakärpäsiä on tutkittu Suomessa perusteellisimmin
ja uroskärpäsen genitaaleista löytyi jopa kaaviokuva. Kukkakärpäsuroksella on siitin.
Lähteet:
Suomen eläimet 4 (Weilin+Göös, 1985)
Antti Haarto ja Sakari Kerppola: Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja (Keuruu, 2007)
Pirjo Tuomisen Villit vedet teoksesta löytyy tällä hetkellä pääkirjastossa varastokappale ja Rileyn Vaarallinen kirje-teokseen on varauksia 271 kpl:ta.
Matti Rossin suomennos Federico Garcia Lorcan runosta Juegos . Al oido de une muchacha (kokoelmasta Canciones 1921-24) eli Leikkejä : Tytölle sisältyy Garcia Lorcan runojen kokoelmiin Runoja (Otava, 1963, s. 59) ja Andalusian lauluja (Otava, 2002, s. 32).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.298997
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.298970
Hei.
ePassi näkyy olevan sähköinen maksutapa palveluntarjoajan ja asiakkaan välillä. Etupäässä käytössä on mobiilisovellus ja varauksin maksu puhelinnumerolla ja verkossa. Myös Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluita voi maksaa mm. ePassilla, mutta ei tässä yhtälössä oikein kirjastolla ole mitään roolia: kurssi maksetaan siis suoraan kurssin järjestäjälle ensisijaisesti paikan päällä, jos he ovat rekisteröityneet ePassin käyttöpaikaksi.
Lähteet
epassi.fi, maksutavat
Helsingin kaupunki. Kulttuuri ja vapaa-aika. Maksut
Voit muuttaa noutokirjastoa Helmetin omissa tiedoissa ennen kuin varauksesi on matkalla tai odottaa noutoa -tilassa. Kirjaudu Helmetiin kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla, mene omiin tietoihin ja siellä kohtaan varaukset. Valitse pudotusvalikosta haluamasi noutokirjasto ja tallenna muutokset.
Ohje löytyy täältä https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#varaustenmuuttaminen
Hei,
Kovasti vaikuttaa Truman Capotelta, vaikka ihan kaikki detaljit eivät täsmää. Teos Aamiainen Tiffanyllä sisältää myös muutaman novellin. Novellissa "Joulumuisto" tekevät pikkupoika ja isoäiti(tai joku muu iäkäs nainen) tekevät jouluisia pähkinä/hedelmä-kakkuja, jotka sitten lahjoittavat joulun hengessä. Vaikka kyseessä ei olisikaan tämä, kannattaa tarina ehdottomasti lukea. Novelli löytyy myös kokoelmasta Amerikkalaisia kertojia : valikoima Yhdysvaltain kirjallisuutta (Tammi, 1959).
Maksettavan veron määrän voi tarkistaa ottamalla yhteyttä Verohallintoon. Tietoa maksettavasta verosta on Verohallinnon sivulla. Palvelunumerot ja chat-palvelu löytyvät Verohallinnon yhteystiedoista.
Laulu on ilmeisesti Pekka Masalinin esittämä "Jo-Ki-Po", jonka ovat säveltäneet Mai-Lis ja Lasse Könönen ja jonka on sanoittanut Mai-Lis Könönen. Se sisältyy C-kasetille "Jo-Ki-Po 1" (Minimusic MIC 41, 1980). En löytänyt äänitettä mistään kirjastosta, mutta se on Yle Arkiston äänitekokoelmassa (eli Ylen Äänilevystössä). Se ei ole lainattavissa, mutta sitä voi toivoa kuunneltavaksi jossain ohjelmassa, esim. Kadonneen levyn metsästäjissä (https://yle.fi/aihe/s/yle-radio-suomi/kadonneen-levyn-metsastajat-osall…).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Löysin Finna haulla kuvan sisäkattoasennuksesta Käräjäoikeuden rakennuksella 1994 eli rakennus lienee valmistunut samana vuonna. Nykyinen käräjäoikeus on toiminut paikallaan n. 1995 alkaen. Finna
Espoo saa uuden käräjäoikeustalon Otaniemeen, kertoo Länsiväylä 13.2.2020. Talo valmistuu kesällä 2022.
Aiemmista vaiheista en löytänyt tietoa.
En valitettavasti löytänyt tietoa kyseisestä kirjasta. Yleisten kirjastojen kokoelmissa ei noin vanhaa aineistoa ole saatavilla ja kehottaisin kääntymään asiassa esimerkiksi Kansalliskirjaston tai Turun yliopiston kirjaston puoleen. Ohessa yhteistietoja:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut-henkiloasiakkaille
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
Ainakin Power-Docks-niminen yritys on kehitellyt venelaitureita, joissa aurinkopaneelit on rakennettu osaksi laituria. Suurin osa näiden laitureiden yläpinnoista on aurinkopaneelia.
https://plugboats.com/solar-docks-have-batteries-included/
https://www.power-docks.com/power-docks
Verkkohakujen perusteella näitä säkeitä käytetään saksankielisillä alueilla usein muistokirjoituksissa ja kuolinilmoituksissa. Tekijää ei mainita, toisinaan taas tekijästä todetaan, kuten tässä: https://www.bestattungen-berner.de/de/trauer/zitate-und-sprueche/ "Unbekannter Verfasser", tuntematon kirjoittaja.
Suomenkielistä jokseenkin vastaavaa käännöstä ei näyttäisi löytyvän.
