Kotkan pääkirjastossa näkyy olevan yksi kappale ja se on tällä hetkellä hyllyssä eli suoraan lainattavissa. Voit joko noutaa sen tai tehdä maksuttoman varauksen netissä tai puhelimitse. Kirja toimitetaan haluamaasi Kyyti-kirjastojen toimipisteeseen.
On harmillista, kun löytää kiinnostavan kirjailijan, mutta tämän kirjoja ei sitten myöhemmin enää suomennetakaan. Kustannustoiminnassa on varmasti lukuisia eri syitä, minkä perusteella päätetään mitä kirjoja julkaistaan. Kustannustoimintahan on ennen kaikkea liiketoimintaa, joten kustantamoissa mietitään tarkkaan, mikä kirja kannattaa kääntää. Jo kääntäjän korvaukset työstään nostavat kirjan hintaa verrattuna suoraan suomeksi kirjoitettuun teokseen. Painoksen koollakin on merkitystä. Saadaanko koko painos kannattavasti myytyä. Lisäksi viihdekirjallisuudessa on nykypäivänä valtavasti tarjontaa. Tästä massasta kustantamot valitsevat vuosittain vähän jotain vanhaa ja vähän jotain uudempaa.
Kustantamoihin voi…
Kivelän sairaala ei ole enää sairaala, vaan monipuolinen palvelukeskus. Talossa ei ole enää ylilääkäriä, ylin talon toiminnasta vastaava on
johtaja Helena Venetvaara-Nurmi. Tiedot saatu Kivelän keskuksesta.
Kyseessä on todennäköisesti Ray Lorigan romaani Tokio ei välitä meistä enää. Lisätietoa suomalaisen kustantajan sivuilla: https://like.fi/kirjat/tokio-ei-valita-meista-enaa/.
Maja on pohjoismainen ja saksalainen nimi, joka on Maria-nimen kansanomainen muoto. Sen suomalainen versio on Maija. Siikne on Signe-nimen kansanomainen muoto. Signe-nimen taustalla on muinaisskandinaavinen Sighne (voittajatar). Einikki taas on Eine- ja Eini-nimien puhuttelumuoto. Eine on todennäköisesti alkujaan Eino-nimen sisarnimi. (Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
Helsingin Sanomat on Suomessa varmasti paras lähde, kun tarvitsee etsiä suuria uutisia menneiltä vuosilta. Helmet-kirjastoissa on käytettävissä Helsingin Sanomien Aikakone-palvelu, jossa päivämäärän perusteella voi selailla digitoitua kyseisen päivän näköislehteä.
Kuvataiteilijamatrikkeli on Internetissä https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ . Taiteilijoista löytyy myös useita kirjamuotoisia hakemistoja, esimerkiksi Åhman, M. (2013). Suomen taiteilijat, Finlands konstnärer r.y. 45 vuotta: Matrikkeli 2013. [Helsinki]: [Suomen taiteilijat].
Makupalojen sivuilla www.makupalat.fi löytyy esimerkiksi Kirjasampo, josta voi hakea kirjailijoita myös paikkakunnittain, www.kirjasampo.fi
Jos etsit vanhempia henkilöitä oiva apua hakemiseen on Kansallisbiografia. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia . Yksityishenkilöt voivat hakea palveluun määräaikaisen käyttäjätunnuksen.
https://finna.fi/ kirjastojen, museoiden ja arkistojen hakupalvelusta voi etsiä eri hakusanoilla esimerkiksi…
Kyselin asiaa Suomen rautatiemuseosta. Heidän mukaansa lähtövihellyksen käyttäminen ei lakannut kaikkialla samaan aikaan. Junat ovat viheltäneet asemilla vielä 1990-luvulla, ja joissakin paikoin jopa 2000-luvun alussa. Vihellyksiä ei tehty huvikseen, vaan ne olivat eräänlaista merkkikieltä, jolla junat kommunikoivat asemahenkilökunnan kanssa. Vihellykset jäivät pois, koska tekniikka parantui ja toiminnot automatisoituivat. Niitä ei enää tarvittu.
Espoossa asiakirjojen tuhoamisen hoitaa Encore tietoturvapalvelu. Heidän sivuillaan (encorepalvelut.fi) ei sanota metallikierteistä mitään. Niitatut paperipinot voi kyllä laittaa keräyslaatikkoon. Varminta on, että leikkaat sivut irti ja tuot ne ilman metallikierrettä laatikkoon.
Itselleni tulee mieleen Barbro Lindgrenin Oskari ja tutti, missä seikkailee myös Oskarin kaveri hauva. Mutta teos on kyllä 90-luvulta:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9513101622.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
T. S. Eliotin runojen kokoelman Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja ensimmäistä painosta vuodelta 1949 on eri kirjastojen kokoelmissa. Löydät näitä kirjastoja esimerkiksi Finna.fi-hakupalvelulla ja Melinda-metatietohaulla. Järjestä hakutulos niin, että tuloslistassa ovat ensimmäisenä vanhimmat.
https://finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_base=fin01_opac
Seitsemän veljeksen pojissa on kaksi kaksosparia : Tuomas ja Aapo, Timo ja Lauri. Tämä selittää sen, että pojat ovat syntyneet kahdeksan vuoden sisään. Romaanin alkaessa Juhani on täyttänyt kaksikymmentäviisi vuotta, Eero ei ole vielä ihan kahdeksantoistavuotias. Poikien ryöstäessä Männistön muorin kanan pesät ja paetessaan metsän kohtuun heillä täytyy olla jo vähän ikiä, sillä he hallitsevat riistanmetsästyksen ja tulenteon ja havumajakin syntyy pojilta. Eero pyörii vielä äitinsä jaloissa, ja häntä ei isommat pojat ottaisi edes mukaan vaivakseen.Eero voisi olla 5-vuotias.Jos Juhani on 13-vuotias, ovat Tuomas ja Aapo 11 vuotiaita, Simenon 9-vuotias ja Timo ja Lauri 8-vuotiaita. Lauri tekee saviotuksia, tämä homma sopii hyvin tuon ikäiselle…
"Osa tieltä ei väistyä saata : / yhä etsien untensa maata / he samoavat, kukin yksikseen, / yön autiuteen." Näin kuuluu yksi säe alun perin kokoelmassa Risti lumessa (Otava, 1937)
Voisikohan etsimäsi teos olla "Puntelit"-sarjan kirja nimeltä Mittarimato, tekijöinä Terry Ward ja Bernie Kay? Kun googlaa "Puntelit" Googlen kuvahaulla, löytyy sarjan kansista ainakin smurffin näköisiä otuksia. Teos näyttäisi löytyvän ainakin Kuopion varastokirjastosta, josta sen voi kaukolainata omaan kirjastoosi: https://vaari.finna.fi/Search/Results?lookfor=puntelit&type=AllFields
Sen verran vanhasta teoksesta on kyse, että se on luetteloitu tietokantoihin hyvin vähäisin tiedoin, eli alkuperäisnimikään ei luettelointitiedoista selviä. Löysin kuitenkin tekijöiden nimellä googlaamalla tällaisen brittiläisen Pondles-televisiosarjan: https://en.wikipedia.org/wiki/The_Pondles
Voisikohan olla niin, että…
Lähetin kysymyksesi sisäministeriön pelastustoimeen, josta pelastusneuvos Janne Koivukoski antoi oman vastauksensa: "Aluehätäkeskusten käyttöönoton yhteydessä 1978 otettiin käyttöön palokunnalle hälytysnumero 000. Ennen tätä numero oli kunkin kunnan itse valitsema, vaikkakin siinäkin oli suurempien kaupunkien osalta yhtenäistä käytäntöä. Lisäksi oli erillisiä palohälytyspuhelimia, jotka oli kytketty suoraan palokuntaan. Itse olen vastannut lapsena Perhon kunnan palohälytyspuhelimeen, joka oli meidän kotinumeromme 136. Nuo Wikipedian tiedot olivat epämääräisiä ja jopa harhaan johtavia."
Toinen mahdollinen tietolähde, jota en tässä ajassa saanut käsiini, voisi olla teos Kun jotain sattuu : palo- ja pelastustoimi…
Lukion maantiedon oppikirjasarjasta Geos on vuonna 2016 julkaistu 10. painos osasta 1 (Maailma muutoksessa) ja 10. uudistettu painos osasta 2 (Sininen planeetta). Kummastakin näistä on tällä hetkellä varausjono, joten niitä ei nyt ole saatavana.
Kirjasarjan muiden osien osalta voit tarkistaa niiden ajantasaisen saatavuuden Helmet-haulla.Teokset löytyvät helposti hakusanalla geos.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kuuro tarkoittaa kuuloa vailla olevaa, kuulematonta tai välinpitämätöntä, piittaamatonta, tottelematonta sekä puuskaa, ryöppyä, lyhytaikaista (runsasta) sadetta.
Murresanakirjoistakaan ei ollut apua etsiessäni sanan muita merkityksiä. Olisiko niin, että Ismo Alanko on kyseisessä tekstissä vain riimitellyt ilman sen kummempaa kuuro-sanan merkitystä.
Emme valitettavasti löytäneet etsimäsi kirjan nimeä tai tekijää. Voit itse vielä kokeilla hakea Kirjasammon kansikuvahaun avulla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa kirjan, niin tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
