Tällaiseen kysymykseen on erilaisia vastauksia siitä riippuen, mistä näkökulmasta asiaa katsotaan. Yleensä tällaisiin isoihin historiallisiin mullistuksiin ei ole yhtä selkeää syytä, vaan joudutaan spekuloimaan joukolla todennäköisiä selityksiä ja syitä. Kysymyksessä mainittu palkan pysyminen ennallaan ponnisteluista huolimatta ei välttämättä ole ollut selitysten keskiössä, vaikka lienee psykologisesti selvää, että osa ihmisistä laiskistuu, jos ponnisteluilla ei ole yhteyttä palkkaan tai muuhun palautteeseen. Itse en usko, että sosiaistisissa maissa olisi systemaattisesti maksettu vakiopalkkaa, todennäköisesti kannustimiakin on käytetty, mutta ei välttämättä samassa mittakaavassa kuin kapitalistisissa maissa, joissa eripalkkaisuus on ollut…
Hei!
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Väinö Linnan Tuntematon sotilas -teoksesta on 31 käännöstä 24 eri kielellä. Japani ei kuitenkaan kuulu näiden kielten joukkoon.
Muita käännöksiä voitte tutkia Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Monet suomalaiset yleiset kirjastot tarjoavat käyttäjilleen maksuttoman Naxos Music Video Libraryn, joka tarjoaa konsertteja, dokumentteja ja oopperaesityksiä suoratoistona. Kirkkonummella tätä ei ole, mutta se löytyy HelMet-kirjastosta. Saat HelMet-kirjastojen kortin asioimalla missä tahansa HeMmet-alueen kirjastojen toimipisteessä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa.
HelMet-kirjastolla on isohko valikoima nuotteja, jotka kaikki löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi. Jos sen kautta etsiminen tuntuu hankalalta, kannattaa pyytää henkilökunnalta apua. Maksuttomia online-nuotteja tarjoavat mm. kotimainen eConcerthouse Library, jota pidetään yllä Oulun amkissa ja kansainvälinen IMSLP Petrucci Music Library.
Myös Sibelius-…
Kulttuuritilaston verkkopalvelusta löytyy 3.19 Yleisten kirjastojen pää-, sivu- ja laitoskirjastot sekä niiden henkilöstö 1960–2017
https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0002.htm . Valmista graafia asiasta ei ole. Varhempia tietoja voi löytyä julkaisusta "Suomen yleisten kirjastojen historia" / toim. Ilkka Mäkinen | BTJ | 2009.
Celiasta kerrottiin, että kokoelmaan kuuluu 45 000 kirjaa, joista muutama tuhat on pistekirjoja ja loput Daisy-kirjoja. Kokoelma, johon kuuluu sekä kauno- että tietokirjoja, on niin suuri, että tietokirjallisuuden listaus ei onnistu. Celianetistä voi etsiä kirjaa kirjan tai tekijän nimellä, tai laittaa hakusanaksi tietyn aiheen, esim. sota, uskonto tai historia.
https://www.celianet.fi/
Valitettavasti emme tunnistaneet runoasi. Kovin toisenlainen teksti, mutta silti erilaisuudesta ja sen arvostamisesta kertovat runo on Outi Palinin runo Emil ei oppinut lukemaan. Runo kuuluu ainakin kokoelmaan Runo puhuu lapsesta. Toimittanut Terttu Tupala. Kirjapaja, 1984
Rami Hammarin Myrskyn jälkeen -kappale löytyy Lahden kaupunginkirjastosta seuraavilta kokoelmalevyiltä:
- 40 suomalaista rautalankahittiä = 40 great rautalanka hits.
- Rautalankaparaati 1, 27 rautalankaklassikkoa.
- Kitara soi rautalankaa 2 (tässä kokoelmassa kappale nimellä After the storm).
Niina Hakalahdella on verkkosivut, joilta löytyvät hänen teoksensa, yhteystietonsa sekä tiivistetysti tietoa hänen elämästään ja urastaan. Kirjasammon sivuille on myös koottu melko paljon tietoa hänestä. Linkit Kirjasammon sivulle ja Niina Hakalahden omille verkkosivuille ovat alla.
http://niinahakalahti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175952010516
Kyselin asiaa Suomen rautatiemuseosta. Heidän mukaansa lähtövihellyksen käyttäminen ei lakannut kaikkialla samaan aikaan. Junat ovat viheltäneet asemilla vielä 1990-luvulla, ja joissakin paikoin jopa 2000-luvun alussa. Vihellyksiä ei tehty huvikseen, vaan ne olivat eräänlaista merkkikieltä, jolla junat kommunikoivat asemahenkilökunnan kanssa. Vihellykset jäivät pois, koska tekniikka parantui ja toiminnot automatisoituivat. Niitä ei enää tarvittu.
Suomessa markkinointia säätelee tietysti Suomen laki, mutta myös Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n eettisiä ohjeita. Ohjeet ovat verkossa luettavana. https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2019/07/marketing-code-2018-finnish-saannot-suomeksi-2019-1.pdf
Säännöissä todetaan uskonnosta, että : "Markkinoinnissa on kunnioitettava ihmisarvoa. Markkinoinnissa ei saa yllyttää syrjintään. Markkinoinnissa ei saa sallia syrjintää, joka perustuu esimerkiksi etniseen tai kansalliseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen, ikään, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Markkinoinnissa ei tule ilman perusteltua syytä käyttää hyväksi pelkoa, vastoinkäymisiä tai kärsimyksiä.... Mainonnassa ei saa käyttää hyväksi taikauskoa."
Valitettavasti kappaletta ei löytynyt näillä tunnusmerkeillä. Kenties jokin Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukija tunnistaisi kappaleen näiden muutaman sanan perusteella?
Tällaiset ilmoitukset voisivat liittyä erityisesti aikakauden pakkohuutokauppoihin. Ennen huutokauppaa pidettiin velkojainkeskustelu ja tehtiin velkojainluettelo. Laki myös määritteli, miten vaateet jaettiin niin sanottuihin parempiin ja huonompiin saamisiin. Näin laki määritteli velkojen maksujärjestyksen. Maaseudulla huutokaupan pitopaikan sai valita. Se voitiin toimittaa joko huutokaupattavalla tilalla tai lääninhallituksen kansliassa. Huutokaupasta tiedotettiin antamalla julkinen kuulutus Virallisessa lehdessä ja paikallisissa sanomalehdissä. Velkojille lähetettiin kutsukirje.
Huutokauppa tapahtui nostohuudoilla, jolloin korkein tehty tarjous voitti. Kauppasumman maksamisen jälkeen ulosottomies laati kauppakirjan ja jakoi summan…
Itselleni tulee mieleen Barbro Lindgrenin Oskari ja tutti, missä seikkailee myös Oskarin kaveri hauva. Mutta teos on kyllä 90-luvulta:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9513101622.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Tätä on kysytty palvelussamme aiemminkin ja valitettavasti tilanne näyttää edelleen samalta, eli näköjään kyseisestä kappaleesta ei ole olemassa nuottijulkaisua: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjastojen-maan-laajuisesti-nuottijulkaisuista
Pingviinitanssissa lauletaan: .. pingviinit on täällä, joo
Laulu löytyy esim. Lasten toivotut : 100 iloista lastenlaulua (2011) tai Lasten oma toivelaulukirja (2007)
Kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo 30.11.2011, tosin silloin kysyttiin Pekka Lippos-kirjasten kansikuvista. Toimisikohan sama vastaus myös sinun kysymykseesi?
Vastaus alla:
Outsider-nimimerkin suojissa ilmestyi vuosina 1945-1964 96 Pekka Lipposen seikkailuja -kirjaa. Hahmon luoja oli Aarne Haapakoski, mutta hänen haamukirjoittajaan toimi myös Seppo Tuisku.
Tuon ajan kirjoissa kuvittajaa tai kannen tekijää ei usein mainittu lainkaan. Joissakin Aarne Haapakosken 1940-luvulla ilmestyneissä teoksissa kannen kuvittajina mainitaan ainakin nimet Erkki Tanttu, V. Nokelainen ja P. Vesanto.
Pekka Lipposen seikkailuja -kirjojen kansien kuvittajista ei ikävä kyllä löytynyt tietoa. Kansikuvia voi ihailla Mikkelin kaupunginkirjaston hienolla…
Espoossa antaa ruoka- ym. apua esim. Hyvä arki -niminen yhdistys. Linkki nettisivulle: https://www.hyva-arki.fi/
Yhdistyksen yhteystiedot:
Hyvä Arki ry
Siltakuja 3b, 02770 Espoo
puh. 040 591 9698
fax. 020 741 8844
info@hyva-arki.fi
Toiminnanjohtaja
Hannu Hätönen
puh. 040 591 9698
hannu.hatonen@hyva-arki.fi
