Tää on Kysy kirjastonhoitajalta, suomalaisten kirjastojen yhteinen vastauspalvelu. Voit kysyä aiheesta kuin aiheesta, etsimme sinulle vastauksia sopivasta lähdemateriaalista. Kysy siis rohkeasti!
Tilastokeskus tuottaa ja ylläpitää suomalaisia tilastoja. Elävänä syntyneet 1751 2018 sukupuolen mukaan on vapaasti kaikkien tutkittavissa. Tilaston mukaan 1959 Suomessa syntyi 40600 tyttöä.
https://www.tilastokeskus.fi/hae?word=syntyneet&upper_type=tila&functio…
Jeanc Cocteaun näytelmän Antigone suomennos on lainattavissa näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Näytelmän suomensi Vilho Kallioinen suonna 1959.
https://www.finna.fi/Record/arsca.73557
Teatterikorkeakoulun yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
https://lib.uniarts.fi/
Oodista löytyy todellakin hyvät, äänieristetyt musiikkistudiot tarkoitustasi varten. Varaamon käyttöön tarvitset esimerkiksi yle-tunnukset. Kirjautumisen jälkeen voit etsiä sopivimman tilan ja varata sopivimman ajan. Studiot ovat valitettavasti erittäin suosittuja, mutta toivottavasti löydät vapaan ajan.
Näissä kahdessa opinnäytetyössä on käytetty "pyhä minimalismi" -vastinetta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/130526
https://www.theseus.fi/handle/10024/149514
Kysymys on hyvin laaja, joten poimin vastaukseeni vain joitakin ulottuvuuksia ihmisarvon muotoutumisessa.
Vanhoissa korkeakulttuureissa laadittiin erilaisia lakikokoelmia, joissa määriteltiin vaikkapa omaisuudensuojaa ja lasten oikeuksia. Esimerkki tällaisesta on Hammurabin laki (noin 1754 eKr.). Kyseinen lakikokoelma ei kuitenkaan ollut mitenkään tasa-arvoinen, vaan esimerkiksi orjan tappamisesta sai kevyemmän tuomion kuin ylempään sosiaaliluokkaan kuuluvan ihmisen tappamisesta.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:Hammurabin_laki
Monista uskonnoista löytyy kultaisen säännön nimellä tunnettu moraaliperiaate.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kultainen_s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6
Immanuel Kantin kategorisen imperatiivin…
Länsimaiden historia, uskonto ja sittemmin osittainen luopuminen pääasiallisesta uskonnosta selittävät asiaa pitkälti. Jo kreikkalaiseen ja roomalaiseen kulttuuriin sisältyi kirosanoja, joskin nykypäivän vinkkelistä ne pääosin melko merkillisiä. Meillä länsimaissahan on ollut käsitteitä, kuten 'helvetti' ja 'paholainen' (ja lukuisat samaa tarkoittavat sanat), jotka käsitteet puuttuvat valtaosasta muita kulttuureja ja näin ollen lisäävät huomattavasti mahdollisia kirosanoja. Useimmissa muissa kulttuureissa auktoriteettien kunnioitus sekä yleinen häveliäisyys on suurempaa kuin länsimaissa, jotka seikat myös osaltaan selittävät asiaa.
Rajan veto siinä, mikä on oikeasti kirosana ja mikä on vain sana, jota voi tarvittaessa käyttää…
Kuopion kaupunginkirjaston asiakkaiden lainojen eräpäiviä on siirretty eteenpäin. Varhaisin eräpäivä lainoilla on nyt 9.6.2020 ja siitä eteenpäin.
https://kuopio.finna.fi/FeedContent/uutiset/https%253A%252F%252Fkuopionkirjasto.fi%252F%253Fp%253D48031
Pukinmäen kirjasto on auki nyt kesällä, maanantaista torstaihin klo 9 - 19 ja perjantaisin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pukinmaen_kirjasto
Viikissä Helmet-kirjastojen asiakkaita palvelee pop-up-kirjasto, joka sijaitsee Viikin Infokeskus Koronassa. Sen sisäänkäynti on vain muutaman askeleen päässä vanhalta sisäänkäynniltä osoitteessa Viikinkaari 11 B. Kirjasto sijaitsee rakennuksen 4. kerroksessa, johon pääsee hissillä. Pop-up-kirjastoon voi mm. palauttaa aineistoa. Kirjasto on auki kesällä ma–pe klo 12–18.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Viikin_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Viikin_Popup_Kirjasto(210719)
Tätä satukokoelmaa emme löytäneet. Pienistä punaisista autoista on kuvakirjoja
Pieni punainen auto / kirjoittanut ja kuvittanut Tapani Karinen. Perhemediat 2004,
Joonan punainen auto / [teksti ja kuvitus:] Doris Rübel ; [suomentanut Suvi Clarke]. Vaukirja2015
ja Kirjasammon kirjojen joukosta löytyvät seuraavat satukirjat autoista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/autot%20sadut,
mutta nämä eivät vaikuta kuitenkaan olevan ehkä sopivia. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kokoelman?
Muutamia suomen- ja ruotsinkielisiä saamelaisaiheisia kirjoja lapsille:
Sárán päiväkirja (2019). Siri Broch Johansen (suom. Irene Piippola).
Ráidogovvagirji = Koveráiđukirje = Räiddarttke'rjj = Sarjakuvakirja (2015) Sarjakuvakirjaan on koottu saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen lapsille järjestämän kilpailun töitä. Piirtäjät ovat 10 - 14-vuotiaita lapsia ja nuoria.
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista (2014). Leena Laulajainen. kuvittanut Virpi Penna.
Mu Sápmi jagi 2030 = Muu Säämi ive 2030 = Muu SäÈ´amjânnam eéjjest 2030 = Minun Sápmi vuonna 2030 (2010). - Minun Sápmi vuonna 2030 -kirjoituskilpailu lapsille ja nuorille.
Onni-pojan talviseikkailu (2018). Sanna Pelliccioni.
Tuliainen…
Hei,
Kyseessä on hiiligrillissä käytettävä piippusytytin. Sen avulla on tarkoitus saada briketit palamaan ilman sytytysnestettä. Briketit sytytettään vaikkapa sanomalehdellä altapäin ja hetken kuluttua, kun hiilet ovat kuumat, ne kaadetaan arinalle ja grillaus voi alkaa.
Helmet sivustoa kehitetään parhaillaan. Saa nähdä, onko uudessa sivustossa toivomasi ominaisuus käytössä.
Muutosta odotellessa voisit kokeilla Helmet-sivujen muistilistaa.
Hakutulosten oikeassa reunassa, varaa toiminnon alla, on lisätoimintoja. Keskimmäisenä niistä on lisää koriin. Koriin lisätyn kirjan viereen ilmestyy Lisätty koriin ilmoitus. Sen linkistä pääset tarkastelemaan koria.
Korissa olevat kirjat voi lisätä Helmet-sivujen muistilistalle (tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnusluvun) tai lähettää aiheen mukaan nimettynä viestinä sähköpostiin.
Mölylää ei ehkä kannata etsiä Helsingin kartoista, virallinen paikannimi ei ole kyseessä. Mölylä on iso niemi Herttoniemessä, Vanhankaupunginlahden rannalla. 1900-luvun alkupuolella alueelle syntyi Sörnäisten työväenyhdistyksen toimesta kesänviettopaikka, jossa oli kymmenittäin pahvista ja vanerista rakennettuja pikkumökkejä. Mökkikylän historia päättyi 1950-luvun alussa alueen siirryttyä Helsingin kaupungin omistukseen.
Sivunumeroiden perusteella keloon kopioitu teksti on peräisin Heikki Paunosen kokoamasta Stadin mestat -kirjasarjasta. Kolme osaa käsittävä kirjasarja esittelee Helsingin paikkoja, vanhempia ja uudempia, keskittyen erityisesti kansan suussa muodostuneeseen nimistöön.
Kyseinen…
1) Karjalan kielen sanakirjasta ei löydy lesakka-sanaa. Sen sijaan siellä on lesankka, joka tarkoittaa uunin kupeessa olevaa makuulavaa tai penkkiä tai muurista porrastuvaa ulkonemaa. Sanakirjassa mainitaan myös sana lesonka, joka on uunin alaosassa oleva loukko jossa säilytetään halkoja tai merkitys on voinut olla myös pystyuuni.
Lesanka-sanahaku netissä antaa tulokseksi erilaisia majapaikkojen nimiä.
Lähdeteos: Karjalan kielen sanakirja, osa 3, 1983
2) Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta lesakka ei myöskään löydy, mutta sieltä löytyy em. lesankka, lesanka sekä lesantka, jotka tarkoittavat kaikki samaa.
Ks. murresanakirja netissä osoitteesta: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lesantka…
