Milla-nimi on tullut almanakkaan v. 1973. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Milla on kehittynyt nimistä Emilia, Ludmila ja Camilla. Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjassa kerrotaan Emiliasta, että se merkitsee latinankielisen alkuperänsä mukaan innokasta, ahkeraa, uutteraa tai imartelevaa ja hurmaavaa. Vilkunan kirjassa mainitaan, että slaavilaisen Ludmila-nimen merkitys on kansan rakastama. Eeva Riihosen mukaan latinankielinen Camilla tarkoittaa alttaripalvelijaa ja se pohjautuu kunniallista ja jaloa merkitsevään sanaan camillus.
Titta puolestaan on tullut almanakkaan v. 1995. Kustaa Vilkunan mukaan Titta on Tiinan ja Kristiinan hellittelymuoto. Tiina on usein Kristiinan lyhentymä, joskin lähtökohtia voi olla muitakin.…
Jesperin nimipäivää vietetään Suomessa 20.10. Silloin on myös Kasperin ja Kaunon nimipäivä. Jesper on pohjoismainen versio germaanisesta Jasperista, joka on Kasperin rinnakkaismuoto. Kaspar oli kristillisen mytologian mukaan yksi niistä kolmesta viisaasta miehestä, joka kunnioitti Jeesuksen syntymää läsnäolollaan. Kasper/Kaspar-nimen alkuperä sanotaan juontavan juurensa babylonialaisesta kulttuurista ja tarkoittavan rahastonhoitajaa. Ruotsissa Jesperin nimipäivää juhlitaan 26.7. ja Kasperin 6.1. Aikaisemmin Kasperin nimipäivä oli Ruotsin kalenterin mukaan 20.10. eli meidän nykyinen päivä.
Etunimistä löytyy tietoa teoksesta Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan
Katriina on muunnos nimestä Katarina, Suomen almanakassa 1890-1907 ja uudelleen vuodesta 2000...Katarina, Katarina (kreik. katharós, puhdas, siveä), kristikunnan suosituimpia nimiä. Tarkemmat tiedot löytyvät em. teoksesta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytään usein nimistä. Aiempia vastauksia voit katsoa arkistosta, esim. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7545… .
Maailman isoin eläin on sinivalas. ks. esim. Internet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinivalas
Maalla elävistä eläimistä suurin on Afrikannorsu: http://nationalzoo.si.edu/Animals/AnimalRecords/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikannorsut
Myös kirjoista voi tutkia ”ennätyksellisiä eläimiä”. Alla muutama esimerkki:
BECKER, Geneviéve de: Eläinmaailman ennätyksiä / [teksti: Geneviéve de Becker] ; [suomennos: Heli Kalliolevo]. - Helsinki : Kirjalito, 2007. - 43, [1] s. : kuv. ; 31 cm.
GUINNESS world records 2007 / [editor-in-chief: Craig Glenday ; [suomentajat: Annukka Kolehmainen, Matti Kinnunen ... Juhani Kohonen ...] ; [toimittajat: Suvi Lehtonen, Juhani Kohonen]. - [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2006. - 288 s. : kuv. ; 31 cm.
Sellon kirjaston dia-skannerilla pitäisi onnistua myös negatiivien skannaus. Myös Tapiolan kirjastossa on dia-skanneri, soittamalla kannattaa varmistaa onnistuuko siellä myös negatiivien skannaus.
Helsingissä dia-skannereita löytyy Lasipalatsin kohtaamispaikalta, Itäkeskusksesta, Kontulasta, Malmilta, Pohjois-Haagasta, Töölöstä ja Vuosaaresta. Ennen paikanpäälle menemistä kannattaa varmistaa onnistuuko negatiivien skannaus.
Erilaisia huumausaineita on käytetty eri puolilla maailmaa jo tuhansien vuosien ajan. Esimerkiksi jo 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Mesopotamiassa asuneet sumerilaiset käyttivät todennäköisesti oopiumia. Myös Antiikin kreikkalaiset käyttivät juhliessaan mm. oopiumia ja hamppua. Myös kiinalaiset tunsivat hampun ja oopiumin jo pitkään ennen ajanlaskun alkua.
1500-luvulla Sveitsissä keksittiin laudanum ja esimerkiksi morfiini, kokaiini ja heroiini keksittiin jo 1800-luvulla. 1800-luvu puolivälissä jotkut lääkärit alkoivat pitää huumeita ongelmana, mutta vasta 1900-luvun mittaan niiden haittavaikutuksista saatiin enemmän tietoa ja viranomaiset yrittivät hillitä huumeidenkäyttöä erilaisin valistuskampanjoin.
Vuonna 1931…
Meren hiljaisuus –elokuvaa ei ole saatavana ainakaan tällä hetkellä Suomen kirjastoista. 2004 valmistunut elokuva oli tv-draama ja ulkomaisia tv-tallenteita ei juurikaan ole levityksessä. Seuraavasta verkkokaupasta elokuvan tiedot löytyivät, mutta on näköjään loppunut sieltäkin.http://www4.fnac.com/Shelf/article.aspx?PRID=1604130 . Kirjastot voivat hankkia kokoelmiinsa vain sellaisia videoita tai DVD-tallenteita, joiden tekijänoikeusmaksut on maksettu. Me emme siis voi täyttää siitäkään syystä kaikkia asiakkaidemme toiveita.
Kirjasta on tehty elokuva myös 1949. Se on Jean-Pierre Melvillen ohjaama. Sitäkään ei ole DVD- tai videotallenteena Suomen kirjastoissa, mutta se löytyy mm. Amazonista http://www.amazon.co.uk/Silence-mer-Masters-…
Olen selannut toistakymmentä nimikirjaa, mutta valitettavasti niissä ei ollut näistä nimistä edes mainintaa.
Nimi Meera näyttää viittaavan Aasiaan päin, internetistä löytyi mainintoja esim. Meera-nimisistä näyttelijöistä. Vastaan tuli myös Äiti Meera, jonka hänen hindulaiset seuraajansa uskovat olevan pyhän äidin ruumiillistuma.
Internetistä löytyi myös tieto, että Karjalan murteissa venna l. venni merkitsee niinipuuta eli lehmusta. Nimi tunnetaan myös harvinaisena ainakin Ruotsissa ja Italiassa. Suomessa se tuntui olevan yleisempi sukunimenä kuin etunimenä.
Helmet-kirjastot ovat hankkineet nämä pelit vuonna 2001 ja 2002. Ne ovat sen verran vanhoja, ettei niitä ilmeisesti enää myydä. Kannattaa kokeilla erilaisista nettikaupoista.
Nuottijulkaisua elokuvan musiikista ei ole, joten kannattaa kysyä suoraan säveltäjältä itseltään. Panu Aaltiolla on nettisivusto ja sähköpostiosoite yhteydenottoja varten.
http://www.panuaaltio.com/
sähköposti: contact[at]panuaaltio.com
Kyse lienee Eino Leinon runosta Tumma, joka päättyy näihin riveihin:
...pannen päivät päälletyksin
niin tulevat kuin menevät,
niin paremmat kuin pahemmat;
päällimmäiseksi paremmat.
Tumma sisältyy Leinon kokoelmaan Helkavirsiä (1903).
Voit lukea koko runon esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -korpuksesta.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1903_helkavirsia_1.xml#h17
http://kaino.kotus.fi/korpushaku/klassikkohaku.xql
Petsamon saamenkielinen nimi on Peäccam, tulee petäjää tarkoittavasta sanasta (piacc,piezz,pietts -sanakirjoista löytyi eri muotoja). Lähteenä T.Itkonen: Suomen lappalaiset. osa 2. s .522. Venäjänkielinen nimi on muuten Petsenga.
Lisätietoa voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimineuvonnasta,
http://www.kotus.fi/ .
Kirjan Uusi suomalainen nimikirja, ISBN 951108948X, mukaan Kosonen on ollut jo 1500-luvulla sekä karjalainen että savolainen sukunimi. Ko kirjan mukaan sukunimi Koso on säkkijärveläinen ja miehikkäläinen ja nimiryhmä, sisältäen myös muita muotoja, on kehittynyt germaanisesta henkilönnimestä, joka on samaa kantaa kuin kansallisuudennimitys "gootti". Koso on myös lyhentymä nimestä "Konstantin", jota on käytetty ristimänimenä sekä itäisen että läntisen kirkon piirissä. Kaikki nämä tiedot ovat siis mainitsemastani kirjasta, josta löytyy vielä hieman lisääkin tietoa.
Kukkien laskemisen hautajaistilaisuudessa aloittavat lähimmät omaiset. Seuraavaksi kukkatervehdyksen tuovat kaukaisemmat sukulaiset, ja sitten ystävät tuttavat ja työtoverit ja lopuksi tulevat eri yhteisöjen edustajat. Erityisesti suurissa hautauksissa on hyvä sopia järjestyksestä etukäteen. Kukkienlaskujärjestys voidaan määrittää niin, että noudatetaan penkkirivien järjestystä. Lähiomaiset istuvat kirkossa pääovelta alttarille katsottaessa oikealla. Vasemmalla istuvat ystävät ja tuttavat.
Tämän tarkemmin ei käytettävissä olleissa lähteissä määritellä sitä, ketkä ovat lähiomaisia ja missä järjestyksessä heihin kuuluvat laskevat kukkansa.
Lähteet:
Aurejärvi- Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: siviiliseremoniat häistä hautajaisiin (…
Tällä hetkellä E-kirjastoa ei voi käyttää tietokoneella tai selaimella. Tämä ominaisuus on kuitenkin kehitteillä ja saatavilla myöhemmin. Kansalliskirjasto kertoo E-kirjaston usein kysyttyjen kysymyksien sivulla aiheesta näin: "E-kirjasto julkaistaan ensin mobiilisovelluksena, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. E-kirjastosta on tulossa jatkossa versio, jota voi käyttää selaimella (tietokoneella). Kehitystyötä tämän eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin."
Jos teillä on vakituinen asunto toisaalla, lienee niin että viranomaisten taholta perimäänne mökkiä käsitellään jo vapaa-ajan asuntona ilman eri hakemusta . Verottaja saa tiedot antamastanne perintö-/vuosittaisesta veroilmoituksesta. Todettakoon, että kotikunta määräytyy myös verotuksen kannalta kotikuntalain mukaan 2§. Verotuksessa vakituista asuntoa kohdellaan edullisemmin kuin vapaa-ajan asuntoa muun muassa kiinteistöveron osalta (Kiinteistöverolaki 13§), omaisuuden luovutusvoiton osalta (Tuloverolaki 48§) ja korkomenojen osalta (Tuloverolaki 58§). Lakitekstit on löydettävissä Valtion säädöstietopankista http://www.finlex.fi/ kohdasta lainsäädäntö em. lakien nimillä.
Laajemmista kunnostus- ja korjaustöistä on syytä olla yhteydessä…
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulee runsaasti (useita kymmeniä) saksankielisiä lehtiä, niin yleisaikakaus-, harraste- kuin sanomalehtiäkin.
Parhaiten saksankielisiä lehtiä voit hakea HelMet - aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi) siten, että valitset hakutavaksi Opastettu haku ja sen alta sanahaku-linkin. Sanahaussa voit hakusanaksi antaa esim. lehti, sekä rajata aineiston (lehdet) ja kielen (saksa), niin saat listan kaikista pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulevista saksankielisistä lehdistä.
Halutessasi voit lisäksi rajata haluamasi kirjastot. Jos haluat tietyn aiheisia esim. sisustuslehtiä niin hakusanaksi tulee "lehti sisustus" tai jos haluat naistenlehtiä niin hakusanaksi voit laittaa "naistenlehdet", ja sitten tietenkin ne…
Perinteinen säätieto on muodostunut ihmisen säähavainnoista ja kokemuksista jo antiikin ajoilta lähtien. Sään vaihtelut vaikuttivat sekä ihmisen toimeentuloon että hyvinvointiin. Siksi luontoa tarkkailtiin ja etsittiin merkkejä ja selityksiä, joiden avulla sään vaihteluita voitaisiin ennakoida. Lukuisat sananparret liittyvät sään kehitykseen ja ovat säilyneet perimätietona. Teos "Vanhat merkkipäivät" sisältää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoon kerääntynyttä vanhaa tapa- ja uskomusaineistoa yli sadan vuoden ajalta. Nykypäivänä perinteinen kansanomainen säätieto on kansanperinteen tutkijoiden arkistoima. Aiheeseen liittyy myös nykyajan sääilmiöt ja niihin kohdistuvat uskomukset.
Kasvikunta ja eläimet oletettiin jo…
Lari (13.7.) on tullut almanakkaan vuonna 1973, ja se on muunnos monista nimistä, esim. latinalaisesta pyhimyksen nimestä Laurentius, joka on muuntunut Lauriksi 1858 ja sittemmin Lariksi. Se on saattanut lyhentyä myös Lasaruksesta tai Ilarin ja Ilarionin kantanimestä Hilarius, Hilarion tai Hilarios. Lari –nimi on käytössä noin 1700 suomalaisella. Lari-sana tarkoittaa Georgiassa aarretta tai omaisuutta ja on maan rahayksikkö. Lähteet mm. Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007), Vilkuna: Etunimet (Otava, 2005), Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988).
Aikaisemmin nimellä täytyi olla tuhatkunta kantajaa, vuodesta 2010 alkaen noin viisisataa. Nimipäiväkalenteriin otetaan uusia nimiä nykyisin viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2015. Esim. vuoden 2010 kalenteriin on hyväksytty runsaasti uusia nimipäiviä. Suomalaisen almanakan nimilista kasvoi 39 nimellä ja suomenruotsalaisen 21 nimellä. Helsingin yliopisto pitää yllä almanakan nimiluetteloa. Viime vuosikymmeninä suomalaisista nimistä on vastannut professori Eero Kiviniemi suomen kielen laitoksesta ja suomenruotsalaisista nimistä professori Marianne Blomqvist pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitoksesta. Muodolliset päätökset nimistä tekee yliopiston rehtori.
