Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on yhteensä 50 henkilöä, joilla on sukunimi Uunimäki. Nykyisin Uunimäki-nimi on käytössä 32 henkilöllä, joista 14 on miehiä ja 18 on naisia. Aiemmin Uunimäki-nimi on ollut käytössä 8 henkilöllä, ja 10 Uunimäki-nimistä on kuollut.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjastojen kokoelmista löytyviä 1800-luvusta kertovia teoksia ovat esimerkiksi:
Santeri Ivalo: Aikansa lapsipuoli
Väinö Kataja: Nälkätalvena
Joel Lehtonen: Punainen mylly
Anni Blomqvist: Luoto meressä
Ritva-Elina Pylväs: Alisa : Väylän tytär
Kaari Utrio: Familia : eurooppalaisen perheen historia 5, Lapsen vuosisata 1800-luku
Carl Masterton: Hovimäki : Heräämisen aika (Hovimäki-sarjan 3. osa)
Raija Oranen: Aurora
Lisää lukemista voit etsiä Kirjasammon 1800-luvun kirjailija- ja kirjaluettelosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj:http%253A%252F%252Fwww.ku…
Nummelan ponitalli -sarja on Merja Jalon kirjoittama nuortenkirjasarja. Sarjan ensimmäinen osa, Yllätysori, ilmestyi vuonna 1977. Sarjaan ilmestyy edelleen jatko-osia.
Vuoden 2023 keväällä julkaistiin sarjan 96. kirja Hopearannan aave. Kuluvan vuoden 2023 syksyllä ilmestyvä sarjan 97. kirja on nimeltään Ryöstäjien jäljillä. Nummelan ponitalli -sarjaa julkaisee nykyään kustantamo Kvaliti https://www.kvaliti.com/
Gallen-Kallelan tuotanto on niin laaja, ettei sitä ole vielä saatu yksiin kansiin tai edes kirjasarjaan.
Minna Rinta-Tassi on tehnyt Ylelle koosteen Gallen-Kallelasta 25.12..2022. Linkki sivulle
Helmet haku löytää 27 teosta haulla Gallen-Kallela Aksel (rajaus aihe, kirja ja tietokirja) Linkki hakutulokseen
Lisätietoa saa varmaan myös Gallen-Kallelan museosta. https://www.gallen-kallela.fi/yhteystiedot/
Kyseessä lienee Heikki Asunnan runon Metsämökin joulu. Runo on julkaistu vuonna 1933.
https://www.finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Erkki Salmenhaara kertoo kirjassaan ”Säveltäjänä Suomessa : Suomen säveltäjät 50 vuotta” (Otava, 1995, s. 100-119) Fennica-levysarjan vaiheet ja luettelee myös sarjassa julkaistut äänitteet: 1. sarja (1953-1959) LP-levyt SS1-SS6, 2. sarja (1959-1967) LP-levyt SS7-SS13 ja 78 kierroksen levyt (1956) ST1-ST23. Tämän mukaan sarjassa ilmestyi yhteensä 36 äänitettä vuosina 1953-1967.
Sunila on alun perin tarkoittanut ainoastaan yhtä taloa, mutta laajentunut siitä tarkoittamaan ensin kylää ja lopulta kaupunginosaa ja teollisuusaluetta. Talon nimeen sisältyy isännän nimi Suni.Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja (luettavissa myös verkossa pdf-versiona): https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Suljettujen asemien määrä vaikuttaa mahdolliselta, mutta käytöstä poistettujen rautateiden kilometrimäärä tuntuu suuruusluokaltaan omituisen isolta. Ehkä lukuun on tullut yksi ylimääräinen nolla?Vrt. esim.http://www.disused-stations.org.uk/sites.shtmlhttps://www.britannica.com/money/British-Railways
Hyvin paljon suomennettua tai suomenkielistä kaunokirjallisuutta sijoittuu suurkaupunkeihin, joten kattavaa listaa mahdotonta tässä koota. Tässä muutamia kollegoiden suosittelemia vinkkejä teoksista, joissa kaupungin elämää, kaupunkiympäristöä ja tunnelmaa kuvataan paljon. Alla luetelluissa esimerkeissä on sekä nykyaikaan, että historialliseen aikaan sijoittuvia teoksia, jolloin kaupunki näyttäytyy niissä hieman eri näkökulmasta. Lontoo:Sarah Waters: Yövartio Teos sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen Lontooseen. Lontoossa kuvaillaan muun muassa upeasti öisen kaupungin tunnelmaa pommitusten jälkeen. S.K. Tremayne: Äänet Teos on psykologinen trilleri, jossa liikutaan konkreettisesti Lontoon kaduilla, puistoissa ja…
Varsinaisesti kirjan hintaa ei voi yksiselitteisesti arvioittaa missään, vaan ainoastaan antaa sille keskimääräisiä hinta-arvioita, jotka perustuvat siihen, millä hinnalla kirjaa on myyty esim. antikvariaateissa tai nettihuutokaupoissa. Lisäksi hintaan vaikuttavat mm. sen kunto tai kuvitus.Linkkejä nettiin https://antikka.net/ https://www.antikvaari.fi/http://www.aikakoneantikva.com
Hei,Kiitos kysymyksestäsi. Kyseessä lienee Kauhujuttu-sarja. Sitä ovat kirjoittaneet useat kirjailijatesimerkiksi Robert Westall, Carolyn Sloan, Joan Aiken ja Susan Price. Sarjasta löytyvätmm. Kummitusluostari, Uhka vedessä, Äänet, Painajaismies, Toivomushauta ja Luukoiranimiset teokset 1990-luvun alusta. Kyseiset kirjat ovat genreltään kauhua ja nuortenkirjallisuutta.Ja niitä löytyy vielä useimmista yleisistä kirjastoista.
Forssan museosta kerrottiin:"Mikään Ypäjän pääkylistä tai isoista taloista Tanhuanpää ei ole ollut Tarmo Hirsjärven kirjoittaman Ypäjän kunnan historian (1926) mukaan. Sen sijaan talonnimenä se tunnetaan luettelosta, jossa luetellaan Jokioisten kartanon maanomistuksesta vapautetut eri kylien talot. Tämän tiedon mukaan Tanhuanpään pientila olisi sijainnut Ypäjän Perttulan kylässä. Kansalaisen karttapaikka-palvelussa Tanhuanpää löytyy paikannimenä, ei aivan Perttulan kylän keskiöstä mutta lähimailta.Muuta nimeen liittyvää: Forssan museon kokoelmatietokannasta ei tullut osumaa paikkatiedolle Tanhuanpää, sen sijaan valokuvakokoelmasta, nimitietojen kohdalta, löytyi Tanhuanpää-nimisiä henkilöitä ainakin pari. Tanhuanpää talon-…
Nurmi-alkuiset sukunimet ovat yleistyneet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella vieraskielisten tai puuttuvien sukunimien tilalle. Sukunimen Nurmisto ovat sukunimekseen ottaneet esimerkiksi Nummelin Turussa, Namberg Huittisissa ja Fling Kiskossa. Nurmi tulee yleiskielisen merkityksen pohjalta eli nurmikko tai luonnonniitty. LähdePirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)LisätietoaSukunimi-info: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nurmisto.html#google_vignette
Asimov esitteli robotiikan kolme pääsääntöä ensimmäisen kerran vuonna 1942 julkaistussa novellissa Runaround, yhdessä sittemmin kokoelman I, robot (1950) muodostaneista kertomuksista.Jos huomioidaan Asimovin teosten alkuperäinen julkaisujärjestys, varhaisin esiintymä nollannesta pääsäännöstä on kirjassa Robots and empire (1985; Robotit ja imperiumi, 1989). Sääntö mainitaan kuitenkin jo sitä ennen (1983) kirjoitetussa, mutta vasta sen jälkeen julkaistussa teoksessa Foundation and earth (1986; Säätiö ja maa, 1991) (ks. kirjailijan esipuhe kirjaan Prelude to Foundation (1988; Säätiön alkusoitto, 1994)). Asimov siis lisäsi nollannen säännön Foundation and earthissa, mutta lukijoille se esiteltiin ensimmäisen kerran Robots and empiressa.
Valitettavasti Kavin tietokannoista ei löytynyt mainintaa tällaisesta animaatiosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kirkua taipuu "minä kirun", mutta alaviitteessä kerrotaan että sanan heikkoasteiset muodot (kirun ym.) ovat harvinaisia. Myös Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello-lehden artikkelissa mainitaan, että kirkua-verbi esiintyy vain harvoin heikkoasteisissa muodoissa (kirun, älä kiru jne.), mutta sitä voidaan tarvittaessa taivuttaa kuten sanaa parkua. Kirunta tosiaan kuulostaa korvaan oudolta, mutta mahdollinen sana se silti varmaankin olisi.
