Vuodesta 1916 alkaen on julkaistu Suomen kansakoulukalenteria, jossa on aakkosellinen luettelo Suomen kansakoulunopettajista. Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy kyseistä kalenteria ainakin joiltakin vuosilta. Anu Talkan kirjoittama Lemin historiateos julkaistaan joulukuussa. Kirjassa käsitellään laajasti myös Lemin kouluoloja.
Matti Rossin käännös, Wsoy 2010, kuuluu näin: "Mistä tuo musiikki voi tulla? Ilmasta vai maasta?"
Eeva-Liisa Mannerin kännös, Tammi 1986, kuuluu näin: "Mistä tulevat nuo kummat äänet? Ilmasta vai maasta?
Kyllä meillä on kyseinen lehti lainattavissa. Bike-lehdet on meillä Seinäjoen kaupunginkirjastossa Aallon kirjaston lehtivarastossa vuodesta 2000 lähtien.
Nelinumeroinen tunnusluku eli PIN-koodi on vain asiakkaan itsensä tiedossa, kirjaston henkilökunta ei sitä tiedä eikä myöskään voi siksi sitä sähköpostitse lähettää. Asiaan on kuitenkin rakennettu sähköinen vaihtotapa, jos kirjastolla on sähköpostiosoitteesi, joten seuraa seuraavia ohjeita:
1. Mene sivulle https://luettelo.helmet.fi/
2. Napsauta kohtaa KIRJAUDU oikeassa ylänurkassa
3. Napsauta kohtaa UNOHDITKO TUNNUSLUKUSI?
4. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja napsauta JATKA
5. Saat kirjastolle antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin " Viesti on lähetetty asiakastiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen. Vaihda tunnuslukusi viestissä olevien ohjeiden mukaan. Jos et saa sähköpostiviestiä, ota yhteyttä kirjastoon."
6.…
Näin spesifiä tutkimusta ei löytynyt Finna.fi:n kautta (yliopistojen kirjastot, osa yleisistä kirjastoista), suurimpien kaupunginkirjastojen luettelosta eikä Liikenneviraston usein kysyttyjen joukosta. Ehdotan, että tiedustelette asiaa Liikennevirastosta https://www.liikennevirasto.fi/yhteystiedot tai Helsingin kaupungilta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuun… tämän sivun yhteydessä mainitaan Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu tahoksi, johon kannattaa olla yhteydessä. Hsl:n julkaisut-luettelosta ei myöskään löydy tällaista, https://www.hsl.fi/julkaisut , mutta ehkä sieltäkin kannattaisi tiedustella. Hsl:n sivulta ei löydy tutkimus- tai julkaisut-osasta yhteystietoja erikseen, mutta…
Aineistoa säilytetään sinulle varattuna kuuden arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän näet saamastasi varausilmoituksesta. Voit tarkistaa sen myös kirjautumalla asiakastietoihisi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Soluista ja tulehduksista löytyy kattavaa tietoa Solunetti-sivustolta, http://www.solunetti.fi/fi/patologia/tulehdus/. Sieltä ilmenee, että soluissa tapahtuu monentyyppisiä muutoksia tulehduksen aikana. Itse solun painosta ei puhuta, mutta jos esim. solu turpoaa ja siihen virtaa enemmän verta, voisi olettaa, että se painaisi enemmän. Ehdota, että kysyt asiaa joko lääkäriltä tai jonkun yliopiston lääketieteen laitokselta. Tässä on yksi kysymyspalvelu https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/osallistu/asiantuntijat-vastaavat
Näin hienojakoiseen kysymykseen ei löydy suoria aineisto-osumia. Aihe vaatisi tutkimuksellista ja yksityiskohtaista perehtymistä yritystoimintaa koskevaan kirjallisuuteen ja sen seulomista läpi.
Kirjassa Helsinki: historiallinen kaupunkikartasto kerrotaan, että Helsingin torikaupasta on olemassa tarkkoja tietoja 1700-luvulta alkaen. Silakkamarkkinoiden perustamisen aikoina torimyyntiä harjoitettiin nykyisen Senaatintorin paikalla sijainneella Suurtorilla. Torikauppa siirrettiin Suurtorilta nykyiselle Kauppatorille 1810-luvulla.
Lähde:
Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto / toim. Marjatta Hietala, Martti Helminen, Merja Lahtinen (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009)
Käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt juuri muuta tietoa Barentsin meren legendoista tai taruista kuin että purjehtijat ovat kutsuneet merta 'paholaisen tanssilattiaksi' vaikeiden purjehdusolosuhteiden vuoksi. Kahlasimme suomen- ja englanninkielistä aineistoa, sekä internetlähteitä. Todennäköisesti venäjäksi tai norjaksi aiheesta varmastikin voisi löytyä paremmin tietoa.
Lähteet:
http://www.thejournal.co.uk/news/north-east-news/warming-to-cap-art-4559364
Sopiva kirja voisi olla tämä: Milloin? : oikealla hetkellä toimimisen taito / Daniel H. Pink. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista. Tosin ei ihan samantien, koska kirjaan on tällä hetkellä yli kolmesataa varausta, eli ajoituksessa on vielä parannettavaa.
T. S. Eliotin runojen kokoelman Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja ensimmäistä painosta vuodelta 1949 on eri kirjastojen kokoelmissa. Löydät näitä kirjastoja esimerkiksi Finna.fi-hakupalvelulla ja Melinda-metatietohaulla. Järjestä hakutulos niin, että tuloslistassa ovat ensimmäisenä vanhimmat.
https://finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_base=fin01_opac
"Muamoni minuo tšakkai" -niminen laulu löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista yhteensä neljästä eri nuottikirjasta: Savo-karjalaisten lauluja, Rajakarjalaisia kuorolauluja Salmin ja Suojärven murteella, Karjalaisia kansanlauluja Suojärven seudulta sekä Karjalaisia kansanlauluja Salmista.
Laulun ensimmäinen säkeistö on kaikissa sama, mutta eri nuottikirjoissa on eri määrä säkeistöjä: kaksi säkeistöä on pienin määrä ja kahdeksan suurin määrä, yhdessä nuottikirjasssa säkeistöjä on viisi. Yksi nuoteista on kuorosovitus, muista nuoteista löytyy laulun melodia ja sanat.
Linkit nuottikirjojen tietoihin verkkokirjastossa: https://bit.ly/2IklbcN
Kiitos kysymyksestä!
Leipätekstin fontti kuuluu Garamond- perheeseen. Fontti oli suosittu 1990-luvulla, jolloin kirja on kirjoitettu ja painettu. Epilogin fontti on kursivoitu versio leipätekstistä. Suurella todennäköisyydellä fontti on joko EB Garamond tai Adobe Garamond.
Kyseiset tiedot löytyvät esimerkiksi Markus Itkosen kirjasta Kirjaintyypit ja tyyli (2015). Lisää fonteista löydät verkkokirjastosta asiasanalla kirjasinlajit.
Jos vaihdetaan lomakohteeksi Italia ja päähenkilön outojen kokemusten selitykseksi mielen järkkymisen sijasta hänen ohimolohkoaan painanut aivokasvain, puhutaan Tess Gerritsenin kirjasta Joka tulella leikkii (Otava, 2016).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4306971
Valitettavasti ei.
Keravalla (kuten muuallakin Suomessa) on melko vähän harvinaiskielistä kirjallisuutta, joten se luetaan tarkasti loppuun. Poistetaan siis vasta hyvin risaisena.
Olisikohan mahdollisuus lainata luettavaa? Joko Sinun tai asiakkaasi kortilla, vai olisiko putkalla yhteisökorttia?
Monikielisellä kirjastolla on monipuolisin valikoima harvinaiskielistä kirjallisuutta.
Amazon.com verkkokaupalla näyttäisi olevan myynnissä tamilinkielisiä e-kirjoja. Kenties putkassa voisi käyttää e-kirjan lukulaitetta?
Tunnetuin Larin Paraskesta kertova teos on varmaankin Anu Kaipaisen romaani Poimisin heliät hiekat (1979).
Tietokirjoja kuuluisasta runonlaulajasta on ilmestynyt useita, mm.
Martti Haavio: Viimeiset runonlaulajat (1943)
Liisa Suurla: Runonlaulaja Larin Paraske (1980)
Caius Kajanti: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta (1999)
Petri Lauerma: Larin Parasken epiikan kielellisestä variaatiosta (2004)
Myös Kansallisbiografiasta löytyy Larin Paraskea käsittelevä artikkeli.
Ikävä kyllä Ilpo Taipaleen kappaletta Valssi keinutti niin ei ilmeisesti ole julkaistu nuottina. Huittisten kirjastosta löytyy nuottikokoelma Yksinäinen soittaja : Ilpo Taipaleen sävellyksiä ja sanoituksia, mutta siinäkään ei valitettavasti ole kyseisen kappaleen nuottia.
Paras asiantuntemus lienee Kansallisgalleriassa. Siellä työskentelee noin 280 taidemuseoalan asiantuntijaa ja ammattilaista.
Yhteystiedot: https://www.kansallisgalleria.fi/fi/yhteystiedot
