Musiikkitieteilijä Tina Frühauf kirjoittaa EBSCO:n blogissa että vaikka musiikkia on opetettu ja omaksuttu erilaisin järjestelmin jo paljon aiemmin menneisyydessä, varsinaisena omana alanaan musiikin opetus ja oppiminen on tullut tunnetuksi vasta myöhäismodernista ajanjaksosta eteenpäin. Musiikkipedagogian oppiaine sen sijaan kehittyi järjestäytyneeksi muodokseen niinkin myöhään kuin 1900-luvulla. Ainakin virallisemman määritelmänsä mukaan voi musiikkipedagogeja siis sanoa olleen olemassa viime vuosisadalta lähtien.
Lähde: https://www.ebsco.com/blogs/ebscopost/what-music-pedagogy-universality-…
Rajavartiolaitoksen sivuilla kerrotaan: Maahantulo ja maastalähtö on sallittu vahvistettujen rajanylityspaikkojen kautta Valtioneuvoston asetuksella rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä (901/2006). Rajanylittämisestä muualta kuin rajanylityspaikkojen kautta säädetään Rajavartiolain (578/2005) 13 §:n pykälässä.
Rajavartiolaitos voi antaa sinulle rajanylitysluvan Schengen-alueen ulkorajan ylittämiseen muualta kuin rajanylityspaikan kautta ja muulloin kuin rajanylityspaikan vahvistettuna aukioloaikana. Ulkorajalla tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattoman maan välistä liikennettä.
Myönnämme rajanylitysluvan, jos siihen on painava syy eikä menettelystä aiheudu vaaraa rajaturvallisuuden…
Kysyin tästä asiasta suoraan luontoasiantuntijoilta Luontoakateemin sivuilta: https://www.luontoakateemi.fi/etusivu
Ja todellakin löytyy toukkia, jotka puolustautuvat vihollista vastaan omalla ulosteellaan; kilpikuoriaisen toukilla on pitkä peräsuoli jota taivuttamalla ylöspäin ne kykenevät keräämään omia ulosteitaan selkäänsä torniksi (nuijaksi) tai kuoreksi. Näin ne muistuttavat enemmänkin kuivunutta kasvin osaa kuin hyönteistoukkaa ja saalistajat jättävät ne rauhaan. Lyömäaseena ne eivät ulosterakennelmaa kuitenkaan osaa käyttää.
Googlettamalla 'kilpikuoriaisen toukka' löytyy internetistä kuvia ja lisätietoa.
Kysymykseen on vaikea vastata näkemättä kyseistä kaupunkikarttaa. Olisiko sitä esimerkiksi korjailtu / täydennetty jälkeenpäin? Syyskuussa 1941 lehdet uutisoivat Karjalankadun nimenmuutoksesta. Viipurin kaupunginvaltuusto ja hoitokunta lähettivät Mannerheimille sähkeen ja kyselivät tämän suostumusta nimenmuutokseen. Näin asian uutisoi esimerkiksi Laatokka-lehti.
12.09.1941 Laatokka no 102 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Jos asia mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä Arkkitehtuurimuseon arkistoon ja kirjastoon. Kirjaston arkistoaineisto - Arkkitehtuurimuseo (mfa.fi)
Arkistossa on Otto-Ivar Meurmanin kokoelma, johon on koottu myös Viipurin asemakaavaa koskevat käsikirjoitukset. Ehkä selitys kadunnimeen löytyy…
Kirjat ovat Elizabeth Enrightin Uponnut järvi (Tammi 1964) ja sen jatko-osa Vanha talo herää (Tammi 1965).
Ensimmäisen, sinikantisen kirjan kannessa Portia ja Julian ovat vanhanaikaisen auton kyydissä. Jatko-osan kansi on vihreäsävyinen ja siinä kirjassa lapset ovat muuttaneet huvilaan Uponneen järven rannalla.
Naisasialiitto Unionin sivuilla kerrotaan antirasistisesta työstä, https://naisunioni.fi/, tarkemmin heidän toimistaan kannattaa kysyä sieltä, https://naisunioni.fi/yhteys/. Heidän julkaisemaansa Tulva-lehteä kannattaa myös tutkia, https://tulva.fi/. Yhteystiedot sinne tulva@tulva.fi.
Asiasta voisi myös kysyä Feministisen puolueen kannanottoa, https://www.feministinenpuolue.fi/. Heidän puolueohjelmaansa on kirjattu syrjimättömyys.
Naisjärjestöjen keskusliiton sivuilla esitellään kannanotot, https://naisjarjestot.fi/kategoria/kannanotot/ ja lausunnot, jotka he ovat antaneet, https://naisjarjestot.fi/kategoria/lausunnot/ tasa-arvotoiminnan puolesta. He varmasti kykenevät myös tekemään yhteenvedon…
Ainakin Power-Docks-niminen yritys on kehitellyt venelaitureita, joissa aurinkopaneelit on rakennettu osaksi laituria. Suurin osa näiden laitureiden yläpinnoista on aurinkopaneelia.
https://plugboats.com/solar-docks-have-batteries-included/
https://www.power-docks.com/power-docks
Varaus 45/45 tarkoittaa sitä, että olet jonossa sijalla 45 (ensimmäinen luku) ja varauksia on jonossa yhteensä 45 (jälkimmäinen luku), eli olet jonon viimeinen.
Kirjasta on Helmet-kirjastoissa useita eri painoksia. Muiden painosten varausjonot ovat lyhyempiä, joten kannattaa harkita varauksen tekemistä esimerkiksi tästä painoksesta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2049903. Tässä on varauksia tällä hetkellä 86, mutta lainattavia kappaleita 14, joten sen saa varaamalla huomattavasti nopeammin kuin sinun varaamasi painoksen (45 varausta mutta vain yksi lainattava kappale).
Nopeimmin kirjan saa luettavaksi e-kirjana: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2069366. Tätä e-kirjaa on kaksi lainakappaletta ja…
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi. Korvasienet kasvavat lähinnä pohjoisella havumetsäalueella. Niitä syödään nykyisin lähinnä Suomessa ja Venäjällä. Korvasienten kuten muidenkin sienten käyttö alkoi Suomessa luultavasti 1800-luvulla. Korvasieniä syötiin aiemmin myös Ruotsissa, mutta 1990-luvulta lähtien korvasieni on siellä laskettu myrkkysieniin ja sen keittämistä pyydetään välttämään. Ainakin 1800-luvulta alkaen on tiedetty, että tuore korvasieni on myrkyllinen. 1800-luvulta Ruotsista tunnetaan tapauksia, joissa korvasienten syönti on johtanut kuolemaan, minkä jälkeen keittämistä alettiin suosia. Sienten käsittely tunnettiin tuolloin ainakin Venäjällä. koska korvasieniä poimittiin Karjalastakin ainakin jo 1860-…
Useimmissa Helmet-kirjastoissa on monitoimilaitteita, joilla kuvista voi ottaa paperikopioita tai skannata ne omaan sähköpostiin.
Diojen skannaus muistitikulle onnistuu asiakastietokoneella käyttämällä erillistä skanneria ja diasovitinta. Tämä mahdollisuus löytyy Helsingissä ainakin Pasilan, Oodin ja Malmin kirjastoista. Jos haluat asioida muussa toimipisteessä, kannattaa ensin soittaa sinne ja kysyä, voiko sen laitteilla skannata dioja. Kirjastojen palvelut löydät täältä ja rajauksen voi tehdä valitsemalla "skannerit": https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kyseessä lienee Milja Kauniston historiallinen romaanitrilogia Synnintekijä (Gummerus 2013); Kalmantanssi (2014) ja Piispansormus (2015).
Kirjassa Synnintekijä Olavi Maununpoika (Turun piispan Maunu Tavastin ottopoika) lähtee 1425 Sorbonnen yliopistoon opiskelemaan. Siellä hän kohtaa Miracle de Servieresin, mieheksi pukeutuneen naispuolisen opiskelijan. Trilogia seuraa heidän elämäänsä ja seikkailujaan.
Kyseessä oleva sangen elegantti megaohmimittari on valmistettu Englannissa patentoidusti 1940-50-luvulla. Meggeriksi kutsuttu eristysvastusampeerimittari mahdollisti helpon tavan määrittää johtimien, generaattoreiden ja moottorin käämien eristyksen kunnon. Megaohmimittari mittaa erittäin korkeita resistanssiarvoja lähettämällä korkeajännitesignaalin testattavaan kohteeseen.
Kuvahaulla samainen tuote löytyy ruotsalaisen Rautatiemuseon kokoelmista.
Emme voi antaa arviota tuotteen arvosta. Pikaisella haulla netin huutokaupoista näyttäisi siltä, ettei suurta rahallista arvoa ole, mutta toki keräilymielessä aikakautensa tyylikäs esimerkki. Materiaalitkin kauniit ja ehjinä säilyneet.
Lähde: Megohmmeter…
2. Kuormastokomppanian sotapolkua voi seurata komppanian digitoiduista sotapäiväkirjoista, joita on säilynyt melko kattavasti vuosilta 1941-1944. Kätevimmin niitä pääsee lukemaan Sotasampo-palvelun kautta.
Yleisellä tasolla kuormastokomppanioiden toiminnasta kertoo gradussaan Viliina Julkunen:
"Armeijan voidaan silti sanoneen liikkuneen hevosilla, sillä rintamalla sotatoimialueella käytettiin pääasiassa hevosia: tykit olivat pääosin hevosvetoisia ja kuljetuksia varten oli perustettu 77 hevosvetoista kuormastokomppaniaa, joihin jokaiseen kuului 128 hevosta ja jokaiseen divisioonaan kuului lisäksi 153 hevosen suuruinen ampumatarvikekolonna. Lyhyet kuljetukset rintamalle tehtiin rivistökuljetuksina eli kolonna-ajoina, joissa…
Säkeet ovat Heikki Asunnan runosta Kevät, joka julkaistiin Nuorten Pellervo -lehdessä 5/1934. Tämä ei ole sama runo kuin Asunnan Ruuhenveistäjä-kokoelmaan sisältyvä Kevät.
01.05.1934 Nuorten Pellervo no 5 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Jos Helmet-kirjastokortti vaihdetaan tai tehdään uusi kortti vioittuneen tai kadonneen kortin tilalle, kirjastokortin numero vaihtuu, mutta pin-koodi säilyy samana.
Uusi kortti maksaa 3 € (aikuiset) tai 2 € (alle 18-vuotiaat).
Kysymäsi kirja saattaisi olla jokin Pirkko-Liisa Perttulan lyhyitä kauhunovelleja sisältävistä kirjoista, joita on ilmestynyt 1990-luvulta alkaen. Ihan täysin kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei hänen tuotannostaan löydy, mutta muistelemasi nimityyli ja lyhyet tarinat sopivat kuvaukseen.
Varmaa vastausta kumpaankaan kirjaan en valitettavasti löytänyt. Kuvaukseen sopiva kanatarina voisi olla Kana kot - kun taivas putosi, mutta ainakin Disneyn kirjan kuvitus ei vastaa muistikuviasi. Kana kot -tarinassa kana luulee, että taivas putoaa päähän ja lähtee kertomaan siitä kaikille. Toinen kanatarina, jossa kuljetaan on kansanruno Kukon ja kanan saunamatka, jossa kukko ja kana lähtevät hakemaan vettä saunaan. Runosta on useita muunnelmia, joissa joka tapauksessa lähdetään jotain etsimään.
Kuvituksen puolesta kanatarinaan voisi sopia Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt Kana Karoliina, mutta siinä taas tarina on kansansatu, jossa kana löytää vehnänjyvän, kylvää sen, korjaa sadon ja leipoo leivän. Tarina ei siis sovi…
Pohjois-Pohjanmaan vapaussotureista löytyy kirja Pohjois-Pohjanmaan vapaussoturit (Yrjö Ensio, 1997). Suosittelen aluksi tutustumaan siihen. Vapaussotureista on myös elämäkerrastokokoelma Kansallisarkistossa Helsingissä. Se on tarkoitettu mm. sukututkimustarkoituksiin. Löydät lisätietoa siitä alla olevasta linkistä.Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.355658?sid=4711123700Vapaussoturien elämäkerrasto: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/vapaussoturien-el…
Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" alkaa: "Mikä on isänmaa, äiti?" Runo sisältyy ainakin kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (toimittaneet Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell; Valistus, 1962) ja kirjaan "Lasten kolmas lukukirja" (Urho Somerkivi, Engun Rauhamaa; Otava, 1959, 9. painos 1969). Lauri Pohjanpään kirjassa "Lastenrunoja" (Valistus, 1962) on runosta hieman erilainen versio, joka alkaa: "Sanohan minulle, äiti".
Levytietokanta Discogsin mukaan kyseisellä levyllä soittajina toimivat Juha Tapaninen https://www.discogs.com/artist/789228-Juha-Tapaninen sekä Jaku Havukainen https://www.discogs.com/artist/1537461-Jaku-Havukainen. Näistä Jaku Havukainen näyttää olevan erityisen paljon tunnustettuna kitaraosuuksistaan. Voisiko hän siis olla etsimäsi kitaristi?
