Helsingin kaupunkitietopalvelussa aiheesta osattiin antaa seuraavat pari linkkiä:
Kartanot kaupungissa: Helsingin kartanoympäristöjen kaupunkimaistuminen, säilyttäminen ja yhteensovittaminen kaupunkirakenteeseen https://aaltodoc.aalto.fi/items/9b800ce8-a9cd-4bac-ba2e-2de065e2b4a4 .
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4377524
Kuvia voi etsiä esimerkiksi näiltä sivuilta:
Helsinkikuvia.fi Helsinki-aiheisia valokuvia Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista.
Tässä muutama kuvaehdokas:
Kuvanäkymä (helsinkikuvia.fi)
Kuvanäkymä (helsinkikuvia.fi)
Tälle ei varsinaista termiä ole, mutta voidaan puhua erisnimen muuttumisesta yleisnimeksi (yleissanaksi). Se on kielessä varsin yleinen ilmiö, ja sitä tapahtuu niin tuotemerkkien kuin ihmisten nimienkin kohdalla: mitä tahansa särkylääkettä kutsutaan helposti buranaksi tai jotain älykästä henkilöä voitaisiin kutsua vaikkapa einsteiniksi. Erisnimien yksilöivä merkitys vähenee, kun niitä käytetään viittaamaan johonkin ominaisuuteen, ja tällöin erisnimestä voi tulla johonkin piirteeseen liittyvä luokitteleva yleissana. Oikeinkirjoituksessa kannattaa huomioida, että näissä tapauksissa sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Kielitoimiston ohjepankki: Erisnimi vai ei?
Kielikello: Erisnimestä yleisnimeksi
Kielikello:…
Mainittuna ajankohtana Herttoniemen vanhassa ostoskeskuksessa metroaseman liepeillä oli Elannon myymälä. Ostoskeskuksen purkamista suunniteltiin vuodesta 1986 alkaen, jolloin Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan Elannon kauppa vielä oli toiminnassa. Hiihtäjäntie 1:n rakennukset purettiin kuitenkin vasta vuonna 2009.
Helsingin Sanomat, uutisarkisto.
Hiihtomäentiellä Erätorilla oli myös Elannon liike ainakin vuonna 1968.
Valokuva: Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Jalmari Aarnio: https://www.finna.fi/Record/hkm.9CBCEED1-ACF3-45C5-AF52-DAAF2923B957?si…
Minusta nimi näyttäisi olevan Lindholm ja signeeraus näyttää samalta kuin esimerkiksi tässä myynnissä olevassa taulussa, https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/714604, jossa taiteilijan signeeraus V. Lindholm on avattu Valter Lindholmiksi. Lisäksi on mainittu hänen syntymävuotensa 1893.
Suomen kuvataiteilijat -matrikkelista taiteilijaa ei löytynyt, ei vanhemmista painetuista kirjoista eikä verkosta, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Lisätietoja voisi kysyä tuosta galleriasta, jonka yhteystiedot löytyvät ilmoituksesta tai Bukowskis'ta, joka myös on myynyt taiteilijan teoksia, https://www.bukowskis.com/.
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) löydät tietoa Helsingin katunimistön historiasta. Julkaisun eri painokset löytyvät verkosta: Helsingin kadunnimien historiaTeoksen osassa 1 käsitellään myös Vartiokylän alueen nimistön historiaa, ja sen mukaan Arhotien nimeämisen perusteena on luonnonkukkiin liittyvä ryhmänimistö. Alueelta löytyy muitakin kukkiin viittaavia nimiä, kuten Kielopolku, Orvokkitie ja Kukkaniityntie. Arho viittaa tässä tapauksessa siis kohokkikasvien sukuun.
Kiroilun ja haukkumisen historia on vielä varsin kartoittamaton tutkimusalue, mutta kenties pääset seuraavilla teoksilla työssäsi pidemmälle: Solvaajat : herjaamisen hävytön historia | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fi Lollot ja kollot : suomalaista naapurihuumoria | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fiHampaissa : Valitut haukkumakirjeet | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | Finna.fi (Kirjassa on Voitto Viron saamia haukkumakirjeitä, painettu 1971 eli kirjeet on sitä ennen kirjoitettu.)Sen lisäksi kannattaa selata ja lukea romaaneja, jotka on julkaistu tuona aikana. Sieltä voinee selvitä jotain osviittaa ja mallia, millä tavoin on haukuttu muita. On kuitenkin mainittava, että kiroilua ja pilkkaa on katsottu melko pahalla, joten…
Kyseessä on Sergei Jeseninin jäähyväisruno До свиданья, друг мой, до свиданья eli Näkemiin, ystäväni, näkemiin. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.Runon suomennos sisältyy esimerkiksi teokseen Neuvostolyriikkaa 2.https://finna.fi/Record/anders.53401?sid=4795366691https://allpoetry.com/-Goodbye,-my-friend,-goodbye-
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa jossakin päin Suomea joku muistaisi etsimäsi kappaleen! Ilmoitamme sinulle mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen laulun?
Aluevedellä tarkoitetaan vesialuetta, joka on osa valtioaluetta ja jolle valtion täysivaltaisuus ulottuu, sekä alueen pohjaa. Täysivaltaisuudella tarkoitetaan, että alueet ovat kyseisen valtion omaisuutta ja että valtiolla on niihin valta käyttää niitä ja niiden luonnonvaroja. Muiden valtioiden aluksilla ja toimijoilla ei ole lähtökohtaisesti oikeutta toimia niillä, joskin säännöstä on poikkeuksia kuten viattoman kauttakulun periaate.Sisäaluevedet sijaitsevat lähimpänä valtion rannikkoa, ja niihin kuuluivat perinteisesti satama-alueet, jokisuut ja maantieteellisesti tai historiallisesti sisäiset vesialueet. Niitä voidaan myös rajata laajemmin vetämällä viiva rannikkoa myöten matalan veden alueella tai yhdistämällä rannikon edustalla…
Kirjassa esiintyvät runolainaukset on listattu tarkasti kirjan lopussa. Äänikirjassa niitä ei lueta, mutta löydät ne joko e-kirjasta tai painetusta kirjasta.
Kaplinskin säkeillä "Uskomatonta: / kuin ensi kertaa jälleen / kukkivat tuomet" alkava runo löytyy mm. Ilta tuo takaisin kaiken -kokoelmateoksesta Anja Salokanteleen kääntämänä (Kustannusliike Parkko 2021, s. 155). Runo on ilmestynyt v. 1982 kokoelmassa nimeltä Raskasta kevyeksi tulla.
Voisikohan kortin kuva viitata jaksoon, jossa Muumitaloon ja sen ympärille kasvaa viidakko? Mieleeni tuli hämärä muistikuva tällaisesta jaksosta. Tein nopean Google-haun hakusanoina ''muumit viidakko'' ja tulosten perusteella kyseessä voisi olla Muumien jaksot 18-20, joissa muumien löytämät trooppiset taikasiemenet kasvattavat viidakon talon ympärille.
Kantatie 66 on Orivedeltä Virtain, Alavuden ja Kuortaneen kautta Lapualle kulkeva kantatie, jonka historia ulottuu aina 1600-luvulle asti. Maanteiden rakentaminen liittyi tuohon aikaan usein uusien kaupunkien perustamiseen. Kun Uusikaarlepyy oli perustettu Pohjanlahden rannalle vuonna 1620, sen ja sisämaan välille alettiin suunnitella maantieyhteyttä. 1600-luvun lopulla saatiin maantie Uudestakaarlepyystä Ruovedelle. Se on 1700-luvulla piirretyssä Wikarin kartassa merkitty Uudestakaarlepyystä Kauhavan ja Lapuan kautta Kuortaneelle ja edelleen Alavuden kappelille. Sieltä eteenpäin maantietä ei ole piirretty.Suomen kanta- ja valtatieverkosto määriteltiin ja numeroitiin vuonna 1938. Tuolloin kyseinen kantatie sai numeron 66, joka sillä on…
Tähän kysymykseen ei ehkä ole yhtä oikeaa vastausta. Kiusattuja ei kuitenkaan velvoiteta siirtymään toiseen kouluun, usein on kyse siitä, että kiusatun vanhemmat tekevät päätöksen lapsen siirtymisestä. Kiusaamisen selvittely koulussa voi olla todella hidasta ja koulua vaihtamalla pyritään nopeampaan ratkaisuun, joka helpottaisi kiusatun lapsen elämää. Alla on pari artikkelia ja kirjaa, joita lukemalla voit tutustua asian eri puoliin lisää.Kiusatut väistyvät toiseen kouluun, kiusaajat jäävät – ”Jonkun perheen pitäisi riitauttaa asia”, sanoo hyvinvointipäällikkö (YLE 22.1.25)Koulun vaihtaminen on yhä hankala rasti: koulukiusaajakin siirretään muualle aniharvoin (Demokraatti 5.1.2025)Holmberg-Kalenius, Tina: "Vahingossa huitaisin, läpällä…
Kuvaukseesi sopiva kirja on Thomas Schlesserin romaani Monan katse, joka ilmestyi suomeksi Otavan kustantamana vuonna 2025. Lisätietoa kirjasta löytyy kustantajan sivuilta: https://otava.fi/kirjat/monan-katse/.
Sharpen Sap R/3 –kirja on Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa. Tällä hetkellä tosin kaikki kappaleet ovat lainassa. Helmet-aineistohausta (www.helmet.fi) näet kirjastot ja eräpäivät. Muita Sap R/3 –kirjoja kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy.
Yliopistokirjastojen Linda-haun kautta kirjoja löytyy useita. Lindaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston työasemilla tai pyytää virkailijaa tekemään haun. Kirjoita hakusanaksi sap ja valitse hakutyypiksi asiasana. Kirjoja löytyy mm. Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin Kauppakorkeakoulun kokoelmista. Monet kirjoista ovat luettavissa myös elektronisesti, mutta vaativat lukemista varten Ebrary-lukuohjelman, joka on monien yliopistojen, mm. Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijoilla.
Kysymäsi teokset ovat keskeisiä kurssikirjoja, joita on useimmissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Haluamaasi painovuotta tai painosta et ole maininnut. Löydät teosten ajantasaiset saatavuustiedot aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Sivun vasemmassa palkissa on ohjeet aineiston hakuun ja varaamiseen. Jos teos on lainassa, voit varata sen toimitettavaksi toisesta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastosta haluamaasi toimipisteeseen.
Kyllä voi. Helsingin kaupunginkirjastossa se onnistuu parhaiten kohtaamispaikalla Lasipalatsissa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/ . Oulun kaupunginkirjastossa näyttää myös olevan skanneri, http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/tietotekniikkapalvelut1.html .
