Kirjautumisen jälkeen varmaan avautui tällainen näkymä:
PressReader
Kansainvälinen lehtipalvelu, joka sisältää yli 6 000 lehteä 100 maasta ja 60 kielellä. Palvelussa lehdet ovat täysin samanlaisia kuin painetut lehdet. Noin puolet sisällöstä on sanomalehtiä ja puolet aikakauslehtiä.
PressReader
Tuosta linkistä painamalla pääset selaamaan lehtiä.
Jorma Keräsen kirja Mäntylä, talo Paltamon Mieslahdessa (2007) kuuluu mm. Suomussalmen pääkirjaston, Humanistisen ammattikorkeakoulu Hurman ja joidenkin korkeakoulukirjastojen (Oulu, Turku, Åbo Akademi ja Jyväskylä) kokoelmiin, mutta joissakin teos on lainattavissa vain lukusaliin.
Voit tehdä Jorma Keräsen teoksesta Mäntylä, talo Paltamon Mieslahdessa kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Kyseinen sitaatti Adam Smithiltä kuuluu Matti Norrin suomentamana näin:
"Oletetaanpa ihmisen olevan miten itsekäs tahansa, on ilmeistä, että ihmisluonnossa on vaikuttumia, jotka saavat hänet kiinnostumaan muiden kohtalosta, ja että muiden onni ja menestys välttämättä vaikuttaa häneen, vaikkei kostuisi siitä muuta kuin mielihyvän sen näkemisestä.".
Adam Smith: Moraalituntojen teoria (suom. Matti Norri, Gummerus 2003, s. 29)
Hei!
Pitäisi tietää hieman tarkemmin, mistä kolikosta mahtaa olla kyse.
Olisiko tästä tietokannasta kuitenkin apua? Tietokannasta voi valita maan ja halutun ajanjakson.
https://en.ucoin.net/table/?country=russia&period=178
Asia hoituu helposti kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaan vanha korttisi ja voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus. Saat uuden kortin heti käyttöösi. Kortin numero vaihtuu uuden kortin myötä, mutta tunnusluku pysyy halutessasi samana.
Jos korttisi on yhä kirjaston asiakasrekisterissä, asiakastietojen ajankohtaisuuden tarkistaminen riittää. Uutta korttihakemusta ei siis tarvitse tehdä.
eMagz -palvelusta ei ole raportoitu järjestelmän toimimattomuuksia, joten epäonnistuminen taitaa johtua nyt korona-viruksesta sekin; ihmisillä on enemmän aikaa lukea verkkolehtiä ja käyttäjien yläraja on ylittynyt. eMagz -palvelussa voi samaa lehteä voi lukea yhtä aikaa 1–5 käyttäjää. Lukuoikeuksien määrä vaihtelee lehdestä toiseen. Jos et pääse lukemaan haluamaasi lehteä, kokeile hetken kuluttua uudestaan.
Länsimaiden historia, uskonto ja sittemmin osittainen luopuminen pääasiallisesta uskonnosta selittävät asiaa pitkälti. Jo kreikkalaiseen ja roomalaiseen kulttuuriin sisältyi kirosanoja, joskin nykypäivän vinkkelistä ne pääosin melko merkillisiä. Meillä länsimaissahan on ollut käsitteitä, kuten 'helvetti' ja 'paholainen' (ja lukuisat samaa tarkoittavat sanat), jotka käsitteet puuttuvat valtaosasta muita kulttuureja ja näin ollen lisäävät huomattavasti mahdollisia kirosanoja. Useimmissa muissa kulttuureissa auktoriteettien kunnioitus sekä yleinen häveliäisyys on suurempaa kuin länsimaissa, jotka seikat myös osaltaan selittävät asiaa.
Rajan veto siinä, mikä on oikeasti kirosana ja mikä on vain sana, jota voi tarvittaessa käyttää…
Tyrskysaaria ei löytynyt, mutta Pienillä Antilleilla on muutama pikkuvaltio, joissa ulkomaalaisen on mahdollista ostaa kansalaisuus. Tämän uskotaan luovan saarille rikollisten vapaakaupungin. Tietoa siitä, että Aku Ankka -lehti viittaisi juuri näihin valtioihin, ei ole.
Tietoa lisää mm. Globalis-tietokannasta ja Ylen uutisesta (15.10.2013):
https://www.globalis.fi/Maat/Saint-Kitts-ja-Nevis
https://yle.fi/uutiset/3-6883337
Ruotsinkielistä kauhukirjallisuutta voit etsiä Helmet-haulla hakusanalla skräck. Voit rajata hakutulosta tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi aikuisten kokoelmaan.
Aikuisten ruotsinkielistä kauhukirjallisuutta näyttäisi olevan eniten Kauniaisten, Pasilan, Oodin, Sellon ja Iso Omenan kirjastoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Hei
Pohjanmaan kansaa säilytetään Vaasan kaupunginkirjastossa vain mikrofilmeinä, mitään lehtiä ei säilytetä fyysisinä lehtinä. Mikrofilmejä pääsee lukemaan pääkirjaston Uutisalueella.
Lavarunoilija Juho Kuusi kertoo sivuillaan työstävänsä parhaillaan esikoisrunokokoelmaansa yhdessä kuvataiteilija Aleksi Liimataisen kanssa: https://juhokuusi.com/minamina/ Ilmeisesti kokoelma ei ole vielä ilmestynyt, eli sitä ei ole vielä voitu kokoelmiin valita. Kun se ilmestyy, voit halutessasi lähettää hankintaehdotuksen Helmet-kirjastoille ja vaikuttaa sen valintaan:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Tätä vuonna 1961 ilmestynyttä Kirsti Korven kirjaa kannattaisi kysellä antikvariaateista tai netin osto- ja myyntikauppapaikoista. Ainakin yksi näyttäisi nyt olevan myytävänä:
https://www.huuto.net/kohteet/korpi-kirsti-paiva-paistaa-pikkusisko-1p-skk-v-1961-onk/520701828
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0cca6364-b43a-4413-beeb-ff2386282d14
Aaro Hellaakosken runossa ”Tyhjin käsin” on säkeet
ja me laakerinlehtiä paiskataan
joka rokkaan kitkerään
Runo löytyy ainakin Hellaakosken kokoelmasta Runot (WSOY, useita painoksia) sekä teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2000).
Kyseisissä teoksissa mainitaan, että runo on alun perin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (Karisto, 1924). Helmet-kirjavaraston kappaleesta ei kuitenkaan tätä runoa löytynyt.
Muutamia suihkutestejä löytyy netistä. Tekniikan maailman testi näkyy verkossa vain osittain. Koko artikkelin voi lukea vuoden 2017 lehdestä (nro 12, s.106-107):
https://test-vergleiche.com/fi/sadesuihkutesti/
https://test-vergleiche.com/fi/suihkup%C3%A4%C3%A4st%C3%B6testi/
https://tekniikanmaailma.fi/tm-testi-hydrao-first-kasisuihku-vetta-saas…
Helmet-kirjastoissa ei valitettavasti ole kovinkaan paljon vuoden 1990 jälkeen ilmestynyttä tutkimustietoa Kustaa Vaasasta. Elämäkerta hänestä löytyy vuodelta 2018, joka on ruotsinkielinen kirja Gustav Vasa : en furste bland furstar / Olle Larsson. - Historiska media, 2018.
Finnan kautta löytyi mm. Helka-kirjastoista ja Kansalliskirjastosta enemmän teoksia.
Tässä esimerkkinä muutama, joista löytyy tietoa Kustaa Vaasan ajasta ja lisää löytyy Finnasta https://www.finna.fi.
Reforming Finland : the diocese of Turku in the age of Gustav Vasa 1523-1560 / Jason Edward. - Lavery, Brill [2018].
Kättarland : en bok om reformationen i Sverige / Martin Berntson. - Artos [2017]
Elämäkerta: Gustaf Eriksson Vasa :…
