Asiaa voisi kysyä Helsingin kaupunginarkistosta, jos siirtola on kuulunut Helsingin kaupungille. Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta koordinoi ja hoiti 1960 -luvulla Helsingin kaupungin kesäsiirtolatoimintaa. Linkki Kaupunginarkistoon
Veijo Baltzar on kuvannut romaaneissaan suomalaista romaniyhteisöä sisältä päin :
Käärmeenkäräjäkivi. - Tammi, 1988
Mari - Tammi, 1973
Musta Tango. - Tammi, 1990
Phuro. - Tammi, 2000
Polttava tie. - Tammi, 1968
Sodassa ja rakkaudessa. - Tammi, 2008 - Kuvaa romanien vainoa ja asemaa Saksassa toisen maailmansodan aikana.
Verikihlat. - Tammi, 1969
Kiba Lumberg Memesa-trilogia on ensimmäinen suomalaisen romaninaisen kirjoittama kuvaus romaniyhteisön elämästä :
Musta perhonen (2004)
Repaleiset siivet (2006)
Samettiyö (2008).
Ranskalainen Paola Pigani on kuvannut romaniyhteisöä.
Älä astu sieluuni kengät jalassa - Aviador, 2019
Nokkosia ja ihmisiä, Aviador 2019
Lind, Armas…
Saimme tällaisen lukijan kommentin:Tulee mieleen ehdottaa Annina Holmbergin Matka makuniaan, joka on ilmestynyt 1995. Päähenkilöinä on kaksi sisarusta Veera ja Valdemar, jotka Lipstikkalähetti vie mausteiden maahan, jota hallitsee Kyrtti. Kyrtillä on alaisenaan rikkaruohoja, jotka tuhoavat Maustemaata. Kyrtillä on alaisenaan mm. ovela Suokorte.
Hei,
Vastaavia on usein mm. Hesarin ristikossa. Vihje tarkoittaa, että "vi"-kirjaimet, kun lisää sanaan "ivat" muodostuu viivat, joita tavallisesti vedetään vaikkapa tukkimieheh kirjanpidossa. Hämää tuo villa (vi:lla/"vi":lla), joka harhauttaa ajattelemaan villaa.
Kyseessä on hollantilaisen Hendrik Groenin Viimeiset villitykset : Hendrik Groenin (83 ¼ v.) salainen päiväkirja (Pogingen iets van het leven te maken, suom. Sanna Van Leeuwen, 2017)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3534151?sid=4112137193
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Romanian kruunun hoitaja Margaretan vierailu oli ilmeisesti järjestetty Romanian Helsingin-suurlähetystön aloitteesta.Kysymyksessäsi esitetty asia nousi myös vierailun yhteydessä esille, vieraat itse olivat todenneet tekevänsä tiivistä yhteistyötä Romanian hallitusten kanssa ja auttavansa sitä lobbaamalla maan ulkopoliittisia ja taloudellisia intressejä. Lisäksi kuningashuoneen jäsenet toimivat hyväntekeväisyysjärjestöissä.Vaikkei kuninkaanhuoneen jäsenillä ei ole virallista statusta, on heidän symbolisella/historiallisella/kulttuurisella statuksellaan yhä mitä ilmeisimmin merkitystä romanialaisessa yhteiskunnassa. Vierailutoimintaa on moniin maihin. Tässä vierailusta: https://www.agerpres.…
Kysymyksen sitaatti on jo pitkään kulkenut Ernest Hemingwayn nimissä, mutta on täysin mahdollista, ettei hän koskaan ole näin sanonut – saatikka kirjoittanut. Ainakaan toistaiseksi ei kukaan ole onnistunut esittämään sen kiistatta Hemingwayhin kytkevää lähdeviittausta.Härkätaistelun, autourheilun ja vuorikiipeilyn yhdistävän "Hemingway-sitaatin" todennäköisin lähde lienee autoihin erikoistunut amerikkalaiskirjoittaja Ken Purdy, joka 27.7.1957 Saturday Evening Post -lehdessä julkaistussa novellissaan Blood sport sanaili seuraavasti: "'There are three sports that try a man,' she remembered Helmut Ovden saying, 'bullfighting, motor racing, mountain climbing. All the rest are recreations.' Ernest Hemingway on tiettävästi ollut Purdyn…
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voit selailla nimiä vuosikymmenittäin. Linkki palveluun: nimipalvelu.dvv.fiValitse valikosta vasemmalta Suosituimmat etunimet ja sitten pudotusvalikosta vuosikymmen. Palvelu näyttää 100 suosituinta nimeä. Etunimihaulla voi hakea nimeä ja palvelu näyttää kuinka monelle henkilölle kyseistä nimeä on annettu ja millä vuosikymmennellä. Palvelusta löytyvät myös sukunimet.
Kirjassaan Eight improbable possibilities John Gribbin huomauttaa, että lähestyttäessä 1800-luvun loppua fyysikoiden keskuudessa laajalti ajateltiin, että Newtonin painovoimateoria ja Maxwellin sähkömagneettinen teoria tarjosivat heille kaikki maailman selittämiseen tarvittavat ainekset ja ettei uusia perustavanlaatuisia tieteellisiä löytöjä ollut enää tehtävissä. Tämän näkemyksen aforistisen tiukkaan muotoon kiteyttävä miete "There is nothing new to be discovered in physics now. All that remains is more and more precise measurement." on yleensä pantu virheellisesti brittiläisen fyysikon lordi Kelvinin (William Thompson) nimiin."Kun lordi Kelvinin kiistattomien tieteellisten saavutusten rinnalla kulkee virheellisten laskelmien,…
PMMP:llä on albumi nimeltään Rakkaudesta, muttei sen nimistä kappaletta. Tarkoitit varmaankin albumilta löytyvää kappaletta Rakkaalleni. Sekä Heliumpallo että Rakkaalleni löytyvät Suomipopin superbändit -nuottijulkaisusta. Heliumpallo myös Hits 2012 -julkaisusta ja Rakkaalleni Pop tänään. Vol. 2 -julkaisusta
Nykyään Kansallisarkiston ylläpitämästä Karjala-tietokannasta löytää luovutetun alueen kirkonarkistotietoja 1600-luvulta 1900-luvulle. Käyttöliittymässä voi tutkia tietokantaan tallennettuja 100 vuotta vanhempia henkilötietoja. Kuolleiden osalta tiedot ovat vähintään 50 vuotta vanhoja mutta usein sitä vanhempiakin, koska luovutetun alueen seurakunnat lakkautettiin 1940-luvun lopussa. Tietokannan käyttörajoitettuja eli 100 vuotta nuorempia tietoja voi tutkia kaikissa Kansallisarkiston toimipaikoissa. Käyttörajoitettujen tietojen tutkiminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Sen voi tehdä asioinnin aluksi valitsemansa toimipaikan tutkijasalissa.Karjala-tietokanta ja Katiha - Kansallisarkisto | Katiha
Laakson asuijamistoa 1900-luvun alkupuolella luonnehditaan useammassa lähteessä huvila-alueeksi:"Laakso luettiin vielä vuoden 1924 henkikirjoissa kaupungin ulkopuolisiin alueisiin, josta Helsingin kaupunki oli lunastanut maita. Laakson huvila-alue oli jaettu asuntopalstoihin. Sen takana alkoivat Grejuksen eli Reijolan tilan maat - yksi sen ulkopalsta sijaitsi nykyisen Reijolankadun paikkeilla. Laakson sairaala valmistui 1929 keuhkotautisten hoitolaitokseksi. Sitä ei rakennettu hetkeäkään liian aikaisin, sillä tuberkuloosi oli tuohon aikaan tappava kansansairaus."Rakennukset toki näyttävät huomattavasti vaatimattomammilta kuin Meilahden huvila-alueella.
Turuntie (= Mannerheimintie 69, 71). Huviloita Lääkärinkadun kulmassa. Helsingin…
Kyseessä on mitä todennäköisimmin kansanlaulu Lapsuuden ystävälle.Laulu siis alkaa sanoin: "Sä kasvoit neito kaunoinen..."Sanat löytyvät kokonaisuudessaan esim. täältä:https://fi.wikisource.org/wiki/Lapsuuden_yst%C3%A4v%C3%A4lle
Korona-ajan jälkeen kirjastot ovat palanneet suureksi osaksi takaisin lähitapahtumiin ja lukupiireihin. Etälukupiirejä on kuitenkin vielä, mutta tietoa kirjastojen etälukupiireistä ei löyty yhdestä paikasta, vaan niitä täytyy etsiä kirjastojen omilta verkkosivuilta. Esimerkiksi Helmetin tapahtumahausta löytyy Nuorten etälukupiiri, Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi, Turusta en löytänyt haulla etälukupiiri tai lukupiiri online tai lukupiiri verkossa, Etsi kirjaston tapahtumia.Etsin etälukupiirejä myös seuraavista kirjastoista löytämättä: Hämeenlinna, Tampere, Seinäjoki, Rovaniemi, Oulu. Aiemmasta vastauksestamme löysin muutaman vielä aktiivisen etälukupiirin, mutta ne eivät ole kirjaston vetämiä, Virginia Woolf -lukupiiri https://…
Helmet-palvelusivustolla Kirjavinkeissä on listoja mm. kirjoista, jotka sopivat Helmet-lukuhaasteeseen.Tässä vinkkejä Helmet-lukuhaasteeseen 26/2026 eli kirjoja, joiden nimessä on sana tähti tai sen taivutusmuoto.Voit myös itse etsiä lisää tällaisia kirjoja, kirjoittamalla Helmet-hakuun esimerkiksi sanan tähti* tai tähden ja rajata hakua sen jälkeen hakutulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla suomenkieliseen aikuisten aineistoon ja valita genreksi kaunokirjallisuuden.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan ötökkä-sana on hyönteisen tai muun pikkueläimen arkinen ilmaus.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ötökkäEtymologisen sanakirjan mukaan ötökkä on itikka-sanan leikillinen muunnos. Ötökän ensiesiintyminen on Tove Janssonin Muumi-kirjojen suomennoksissa. https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_0474050dac5302722705cec7d9789fb4&word=%C3%B6t%C3%B6kk%C3%A4Kovin vakiintunutta määritelmää sanalla ei tosiaan ole, mikä käy hyvin myös tästä Suomen Luonto -lehden artikkelista:https://suomenluonto.fi/mika-on-otokka/
Ivar Puura oli virolainen luonnontieteilijä, joka eli 23.04.1961 - 20.07.2012. Tiedot hänen julkaisemistaan teoksista löytyvät esim. https://www.etis.ee/CV/Ivar_Puura/eng
Merkityskadosta on kirjoitettu ainakin Karoliina Lummaan artikkelissa Posthumanismin puolustus. file:///C:/Users/e23/Downloads/109647-Artikkelin%20teksti-200413-1-10-20210621.pdf
Timo Mara on kirjoittanut 2013 tutkielman Enchantment of the past and semiocide.Remembering Ivar Puura https://ojs.utlib.ee/index.php/sss/article/view/SSS.2013.41.1.09/10604
Finna.fi löytää haulla Ivar Puura 12 kirjaa ja yhden lehtuiartikkelin. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Ivar+Puura&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
