Helmet-kirjastossa voit lukita varauksesi lomien tai muiden poissaolojen ajaksi. Lukituksen aikana varauksesi etenee jonossa normaalisti, mutta se toimitetaan sinulle vasta, kun olet vapauttanut varauksen.
Varauksen lukitseminen tapahtuu näin:
Kirjaudu Omiin tietoihin ja valitse Varaukset. Pane rasti valintaruutuun Lukitse ja napsauta painiketta Tallenna muutokset.
Seuraavaksi kysytään: "Alla olevat varaukset muutetaan. Vahvistatko?" Vastaa tähän Kyllä.
Varausta ei voi lukita, jos se odottaa jo noutoa kirjastossa, se on matkalla sinulle toisesta kirjastosta tai jos se on jossakin kirjastossa hyllyssä.
Vapauta varaukset poistamalla rasti Lukitse-ruudusta ja tallenna muutokset samalla tavalla kuin lukitusta tehtäessä…
Kyseessä lienee Salme Sadeniemen Pension Grunerin tytöt. Tarina sijoittuu 1850-luvun Hämeenlinnaan, jossa päähenkilö, maalaispapin tytär Eeva, käy koulua Sofien, Alinen, Ebban ja Olivian kanssa. Kirja kertoo viehättävästi vanhasta ajasta, jolloin säätyerot ovat vallalla ja ylioppilas Euren herättää julkista pahennusta lausumalla Aleksis Stenvallin runon suomeksi. Eeva, joka mm. kannattaa tyttöjen oikeutta omaan elämään ja ansaitsemiseen, sen sijaan ihastuu suomenkieliseen runoon - ja vähän lausujaankin... Hämeenlinnassa pohditaan myös kovasti rautatien tuloa. Kauppiaan mielestä asia on hyvä, tavarat kulkevat siinä nopeasti. Osa väestöstä taas vastustaa rautateitä - vielä sitä ihmiset juuri ja juuri voisivat sillä…
Psykologi Pirjo Latvanen on pohdiskellut samaa kysymystä artikkelissa IS 15.7.2019
Hän päätyy samaan tulokseen kuin sinäkin Jos-sanan käytöstä. Se voi vähätellä toisen tunteita.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy artikkeli anteeksipyynnöstä somessa. Kotus
Siinäkin varoitetaan Jos-sanan käytöstä.
Toisaalta hieman kömpelökin anteeksipyyntö voi olla "oikea". Anteeksipyytäminen vaatii kovasti harjoitusta.
Sukututkimusasioissa kannattaa kääntyä Sukututkimusseuran puoleen. Löysin keskusteluketjun, jossa käsitellään Illman-sukua, https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-33324.html, mutta en teoksia aiheesta kirjastomme kokoelmasta.
Sukututkimuksen aineistoja löytyy seuran sivulta, siellä on myös neuvontapalvelu, josta saa apua:
Suomen Sukututkimusseura, https://www.genealogia.fi/
Sukututkijan lähteet, https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet/
Sukututkimusseuran neuvontapalvelut: https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut/
Lisäksi voi tutkia Sukuseurojen keskusliiton, https://www.suvut.fi/
ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen palveluja, https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm.
Tony Wolfin kuvittamissa satukirjoissa "Metsän tarinat" (Kids.fi, 2010) ja "Lumottu metsä" (Kids.fi, 2011) on satu "Hissi", jossa tontut rakentavat puuhun hissin metsän eläimille. "Metsän tarinat" -kirjaa en nyt pääse katsomaan, mutta "Lumottu metsä" -kirjassa on värikäs A4-kokoinen kuva puuhun köysillä viritetystä punaisesta puisesta hissistä, jonka ympärillä on tonttuja ja eläimiä. Tekstien kirjoittajat ja suomentajat ovat molemmissa kirjoissa eri henkilöitä: "Metsän tarinat" -kirjassa Anna Casalis ja Sari Welling-Hirvonen, "Lumottu metsä" -kirjassa Peter Holeinone ja Eeva Mäkelä. Alkuteokset ovat italiankielisiä.
Myös Ulf Löfgrenin kuvakirjassa "Ihmeellinen puu" (Weilin & Göös, 1969) puussa on hissi. Kirjan on suomentanut…
Kyseessä voisi olla Josefine Adolfssonin Ketä kiinnostaa? (Otava, 2005). Juonikuvaus ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8b4bc14d-234a-4fa7-a418-6….
Teos kuuluu Signal-sarjaan, jossa julkaistut teokset ovat muodoltaan tavallista neliömäisempiä. Kaikki Signal-sarjan kirjat on listattu palvelumme aiemmassa vastauksessa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-muita-kirjoja-otavan-signal?language….
Tarkistin äsken kirjan tilan, tällä hetkellä se on matkalla Espooseen, eli kirja ei ole enää lainassa kortillasi.
Jos epäselviä tilanteita vastaisuudessa tulee, niin vastauksen saa nopeimmin soittamalla kirjastoon. Toki tätäkin kautta vastaus tulee, mutta ei yhtä nopeasti.
Tuntomerkit sopisivat aika hyvin Piia Leinon romaaniin Taivas (S & S, 2017). Se on vuoden 2058 Helsinkiin sijoittuva dystopia. Sisällissodan jälkeen rajat on suljettu. Helsingistä ei saa poistua ja Hakaniemen torilla jonotetaan ruokaa. Ankeaa todellisuutta paetaan virtuaalimaailmaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Virvoitusjuomateollisuus hankkii tarvitsemansa hiilidioksidin teollisuuskaasuja valmistavilta yrityksiltä, kuten esimerkiksi AGA: https://linde-stories.com/fi/sa-far-aga-coca-cola-att-bubbla/
Suomessa kaasuja eri käyttöön tuottaa ainakin Woikoski: https://www.woikoski.fi/woikoski/asiakaskokemukset/woikoski-toimittaa-l…
Nykyään yhä useammin virvoitusjuomien hiilihapotuksessa ja kasvihuoneviljelyssä käytettävä hiilidioksidi saadaan muun teollisuuden sivutuotteena. https://yle.fi/a/3-10404460
Juomateollisuus pyrkii myös kierrättämään omassa tuotannossa syntyvää hiilidioksidia juomien kupliin.
https://sinebrychoff-asiakas.fi/oluen-kaymisesta-syntyva-hiilidioksidi-…
https://www.olvi.fi/2022/09/28/yhdessa-kohti-kestavampaa-energiataloutt…
Keramiikkalinnun mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella. Heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi ja
teostiedustelut ovat näillä sivustoilla maksuttomia.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös useasta lehdestä löytyy teosarviointi-palstoja, mm. näistä:
Antiikki & Design- lehti
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jonne kyselyn voi lähettää:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Hei,
Kyseessä on varmaankin draamakomedia Neukku New Yorkissa (Moscow on the Hudson, 1984, ohj. Paul Mazursky). Elokuvassa neuvostoliittolainen sirkuksen muusikko (Robin Williams) loikkaa Yhdysvalloissa kiertueella ollessaan puolivahingossa kovnin kanssa ja jää Yhdysvaltoihin huomatakseen, ettei kaikki ole täydellistä lännessäkään..
Pekka Antinpoika Vesaisesta tai Juho Vesaisesta on kirjoitettu monissa tietoteoksissa. Lisäksi hän esiintyy kaunokirjallisuudessa. Näitä julkaisuja voi etsiä Finna.fi-palvelusta hauilla Pekka Vesainen ja Juho Vesainen.
Kirjastojen kokoelmista löytyviä 1800-luvusta kertovia teoksia ovat esimerkiksi:
Santeri Ivalo: Aikansa lapsipuoli
Väinö Kataja: Nälkätalvena
Joel Lehtonen: Punainen mylly
Anni Blomqvist: Luoto meressä
Ritva-Elina Pylväs: Alisa : Väylän tytär
Kaari Utrio: Familia : eurooppalaisen perheen historia 5, Lapsen vuosisata 1800-luku
Carl Masterton: Hovimäki : Heräämisen aika (Hovimäki-sarjan 3. osa)
Raija Oranen: Aurora
Lisää lukemista voit etsiä Kirjasammon 1800-luvun kirjailija- ja kirjaluettelosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj:http%253A%252F%252Fwww.ku…
Kalalokki, naurulokki ja selkälokki ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Harmaalokin rauhoitusaika vaihtelee maantieteellisesti. Myös merilokki on pesimäaikana rauhoitettu.
https://yle.fi/a/3-11843098
Lokkeja on kyllä käytetty paremman puutteessa ravintona. Eräs verkkosivu mainitsee esimerkkeinä Skotlannin Shetlandinsaaret, Orkneysaaret ja nykyisin asumattomat St. Kildan saaret. Ruuaksi pyydettiin lokkeja, jotka olivat eläneet niille luontaisella kalaravinnolla ja eläneet villeinä meriluonnossa. https://birdwatchingpro.com/can-you-eat-seagulls/
https://animalsresearch.com/can-you-eat-seagulls/
https://www.americanoceans.org/facts/can-you-eat-seagull/
Helsingissä lokeilla on runsaasti mahdollisuuksia hankkia muutakin syötävää…
Kurkkulamput olivat teuraseläimen, yleensä naudan, talista valmistettuja kynttilöitä. Nimitys tulee siitä, että kurkkulamppujen valamiseen käytettiin teuraseläimen omaa kurkkutorvea. Pluseja eli kurkkulamppuja eli lehmänkurkkulamppuja on käytetty ainakin Hämeen, Kymen ja Keski-Suomen alueella. Mainintoja löytyy etenkin joulun viettoon liittyvistä teksteistä.
Kurkkulamppuja poltettiin luultavasti tavanomaisen kynttilän tapaan, mutta ne valmistettiin usein itse, ja sydämenä saattoi olla "puupuikon ympärille kääritty riepu", kerrotaan Ylen artikkelissa vuodelta 2010.
Lähteitä:
Suomen murteiden sanakirja
Yle (2010)
Kotka-Kymin seurakunnan lehti Osviitta
Ilkka (1938)
Ilmailumuseon kokoelmissa on runsaasti Finnairin/Aeron aikatauluja, joissa on mukana lentojen hintatietoja. Voit tutustua kokoelmiin Ilmailumuseon Finna-hakupalvelussa. Esimerkiksi julkaisusta Lentoaikataulu; Aero Oy 4.4. - 2.10.1937 löytyy hinnasto sivulta 7 eteenpäin. Kaikkia aikatauluja ei välttämättä ole digitoitu kokonaisuudessaan. Mahdollisuutta päästä tutustumaan painettuihin aineistoihin tarkemmin voi kysyä museon kokoelmahenkilökunnalta. Ohjeet yhteydenottoon:
Laita viestiä henkilökunnalle nimeketietojen yhteydestä löytyvän Ota yhteyttä -napin kautta viimeistään viikkoa ennen aiottua vierailua.
Sovi kirjastokäynnistä: laita museolle joko täsmällinen pyyntö saada nähtäville yksittäisiä nimekkeitä tai avoin tiedustelu tietyn…
Kyseessä lienee Nuorten toivekirjastossa vuonna 1975 julkaistu Juri Korinetsin Kaukana joen takana tai sen samana vuonna ilmestynyt jatko-osa Leiritulen äärellä.
"Enoaan Miša rakastaa yli kaiken, toista hänen kaltaistaan ei ole. Hän on karhujen ystävä, yksinkulkija, mainio kalamies ja juttujen kertoja.. -- Kolmetoistavuotiaana Miša pääsee enon kanssa eräretkelle Kuolan niemimaalle -- . Koskaan Miša ei myöskään väsy kuuntelemaan enon jännittäviä kertomuksia vallankumouksen alkuajoilta." (kirjojen takakannen kuvauksesta; molemmissa kirjoissa on täsmälleen sama teksti)
Tiedonrippeillä googlaillen on tosiaan hankalaa löytää näytelmää, etenkin vähän tuntemattomampaa. Ilmeisesti teatteriryhmänne toiminnasta on lisäksi jo pitemmälti aikaa jos muistat näytelmän lapsuudestasi.
Yritimme täällä verkkohakuja käyttäen hyväksemme näitä mainitsemiasi muistikuvia. Myös englanninkielisiä yrityksiä tehtiin siltä varalta jos näytelmä oli käännös ja alkuperäisteksti olisi angloamerikkalaista perua. Mitään sopivalta tuntuvaa näytelmää ei kuitenkaan näin löytynyt.
Verkossa on Näytelmähaku-niminen näytelmäluetttelo, josta voi listata näytelmiä lajin mukaan, esimerkiksi lastennäytelmät tai vaikka nuortennäytelmät. Näin saa aika pitkän listauksen esityksiä. Tulokset voi järjestää vanhimmasta uusimpaan. Niitä…
Rauno Lahtisen kirjassa Savun lumo kerrotaan tupakoinnin kulttuurihistoriasta. 1900-luvun alkuvuosina savukkeista tuli vähitellen tavallisten työmiestenkin tupakointitapa, varsinkin savukkeiden hinnan halventuessa. Purutupakkaa ja nuuskaa käytettiin, vaikka piipun poltto olikin 1900-luvun alussa pääasiallinen tupakoimisen muoto. Nuuskan ja mällin suosiota säilytti, että useilla työpaikoilla tupakan polttaminen oli vaarallista tai selkeästi kielletty. Näitä työpaikkoja olivat esimerkiksi sahat, kaivokset ja jotkin tehtaat. Siis jo näin kauan sitten oli polttaminen vaarallista tai kiellettyä kaivoksissa.
Nykyisissä kaivosturvallisuusoppaissa tupakointi mainitaan paloturvallisuusriskinä ja "tupakointi on sallittu vain siihen merkityillä…
