Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/nuotit-sua-liikaa-rakastan-anita?from=term/262394&language_content_entity=fi
Anita Hirvonen on levyttänyt kaksi ”Sua liikaa rakastan” -nimistä kappaletta. Toinen niistä alkaa: ”Muistan lauseet sanat sävytkin”. Kappaleen alkuperäinen nimi on ”When lovers say goodbye”. Sen säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Robert Benham. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Tähän en löytänyt nuottia enkä sanoja painetuista julkaisuista.
Toinen Anita Hirvosen levyttämä ”Sua liikaa rakastan” -niminen kappale alkaa: ”Sua liikaa rakastan sen yhä tunnustan”. Sen on säveltänyt Alexander…
Lukitus on toiminto, jonka avulla käyttäjä voi hallinnoida varausjonossa olevia varauksiaan. Lukitusta voi käyttää, kun haluaa estää varauksen saapumisen esimerkiksi loman aikana.
Kun valitset lukituksen ja tallennat muutokset, varaus etenee jonossa normaalisti, mutta se toimitetaan sinulle vasta kun olet itse poistanut lukituksen. Varausta ei voi lukita, jos se odottaa jo noutoa kirjastossa, se on matkalla toisesta kirjastosta tai jos se on jossakin kirjastossa hyllyssä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_var…;
Siirrymme tänä vuonna uuteen verkkokirjastoon. Uusi verkkokirjasto helmet.finna.fi käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jossa samanlaisesta toiminnosta…
Päähän tarttunut mainoslaulu on Saukin kynäilemä Avainasemassa vuodelta 1965. Sen esitti Katri Helena Pentti Lasasen yhtyeen säestämänä.
Kappale on kuultavissa kokoelma-CD:llä Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää.
Fono.fi
Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää | PIKI-kirjastot | piki.fi (finna.fi)
Voisikohan kyseessä olla Gudrun Mebsin Sunnuntailapsi (WSOY, 1985)?
"Sunnuntailapsi ei teidä itsestään muuta kuin syntymäpäivänsä, sillä hän on asunut lastenkodissa niin kauan kuin voi muistaa. Parasta siellä ovat sunnuntait – nimittäin niille joilla on sunnuntaikummi."
"Kaikki lastenkodin lapset haaveilevat rikkaista sunnuntaivanhemmista, jotka hakevat autoajelulle ja jäätelöbaareihin. Eräänä päivänä tytölle kerrotaan, että ensi sunnuntaina hänetkin tullaan hakemaan. Mitä tapahtuu kun sunnuntaikummi ei olekaan punatukkainen miljonäärinrouva? Voiko myssypäinen nuori nainen olla oikea kummi? Voi! Hänen kanssaan voikin tehdä vaikka mitä! Syödä eväitä kylpyammeessa tai juosta rankkasateessa."
Suomen Taideyhdistyksen johtokunta päätti huhtikuun lopulla vuonna 1857 perustaa kolme palkintoa nuorten taiteilijoiden ja opiskelijoiden kannustamiseksi. Palkintoja oli kahdenlaisia. Ensimmäisestä kilpailivat itsenäiset öljymaalaukset, toisista luonnokset, tutkielmat ja kopiot, jotka todistivat hyvin suoritetuista opinnoista. Ensimmäisiä palkintoja voitiin jakaa yksi, toisia kaksi. Tästä peruskaavasta poikettiin käytännössä usein, erityisesti niin, ettei ensimmäistä palkintoa jaettu lainkaan tai niin, että toiseenkin palkintoon vaadittiin alkuperäinen öljyvärimaalaus.Palkintojen nimenä oli aluksi, ja ainakin vuosisadan vaihteeseen asti, yksinkertaisesti Taideyhdistyksen palkinnot (Konstföreningens premier). Niiden arvo määriteltiin…
Saramagon tuotanto on hyvin laaja ja hänen teoksiaan on käännetty monille kielille. Alkuperäisten teosten läpikäyminen ei ole niiden määrän (ja kielen ) takia mahdollista. Linkki Saramago säätiön luettelointi sivulle. Linkki WordCat hakuun englanninkielisistä teoksista.Kenties säätiöltä voisi tiedustella vastausta kysymykseesi. + 351218 802 040 secretaria@josesaramago.org
Hei,Kyseessä lienee nämä kirjat. Grönlantiin sijoittuvaa humoristista krijallisuutta ei ole kovin paljon. Silmäilin yhtä osaa, joka oli hyllyssä ja juuri tuon tyyppisiä tarinoita kirjoissa on.Riel, Jørn: Kertomuksia isieni talosta: 1, Hupaisa juttu koristaa kasvot. Suomentanut Arto & Kirsti Ingervo. Jyväskylä: Gummerus, 1973.Riel, Jørn: Kertomuksia isieni talosta: 2, Meidän herramme ketunloukku. Suomentanut Arto & Kirsti Ingervo. Jyväskylä: Gummerus, 1974.Riel, Jørn: Kertomuksia isieni talosta 3, Ensitapauksen juhla. Suomentanut Arto & Kirsti Ingervo. Jyväskylä: Gummerus, 1975.
Valitettavasti melko vähän.Jukka Petäjän haastattelu "Sirpa Mäkelä: Historia ei ole pikajuna, joka vie suoraan nykyisyyteen" löytyy Helsingin Sanomista 17.1.1991. Nettilinkki on vain tilaajille avoin. Linkki:https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003040631.htmlTurun Sanomista taas löytyy kirja-arvostelu Henriette ja vallan varjot teoksesta. Linkki:https://www.ts.fi/kulttuuri/1074075740Kustantamosta voisi kysyä lisätietoja. Linkki https://www.tammi.fi/yhteystiedot/
Georges Simenon kirjoissa komisario Maigret´n Louise-rouva tarjoilee miehelleen ranskalaisen keittiön parhaita paloja. Rex Stoutin kirjassa kirjassa Liian monta kokkia (1972) Nero Wolfen paljastaa muutaman ruokaohjeen, joilla on leuhkinut jo pitkään.Monissa uudemmissa dekkareissa on myös ruoka keskeisessä roolissa. Dekkarigulinaristi on esimerkiksi Donna Leonin kirjojen Guido Brunetti. Kirjojen pohjalta on koottu keittokirja ”Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettiin tapaan”. Samoin Outi Pakkasen dekkareiden Anna Laine on tunnettu ruoanlaittaja. Hänen ruokajutuistaan on myös julkaistu reseptikirja. Dekkareita, joissa on ruokaohjeita voi hakea Kirjasammon avulla. https://www.kirjasampo.fi/
Petsamo oli itsenäisen Suomen kunta vuosina 1920 - 44. Sen alue liitettiin Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920 ja luovutettiin lopullisesti Neuvostoliitolle Moskovan välirauhassa vuonna 1944.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/PetsamoTämä alue liitettiin Suomeen tasan sata vuotta sitten – rajavartijat hiihtivät maaherran ja virkamiesten kanssa rajan yli - Suomenmaa.fi
Laajaan kysymyspakettiisi löytyy runsaasti kirjallista materiaalia
Helsingin kaupunginkirjaston eri tietokannoista esim. omasta aineisto-
tietokannastamme PLUSSASTA (www.lib.hel.fi/plussa/), lehtitietokanta
ALEKSISTA, internet-pohjaisista tietokannoista ja Helsingin yliopiston
ylläpitämistä LINNEA-tietokannoista. Asiasanahaku tuottaa parhaan tuloksen
- keskeisimmät asiasanat löytyvät kysymyksestäsi.
Hyvää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy esim. monikulttuurisuus-
ja suvaitsevaisuus aiheisesta kirjalistasta Nuorisotiedon kirjastosta
(www.alli.fi/kirjasto/).
Pellekaija Pumin lastenlaulu "Setä sinisen blues" löytyy yhtyeen Kiertävä sirkusorkesteri nimiseltä cd:ltä, mutta nuotteja ei lauluun löytynyt.
Yhtyeen kotisivun osoite on http://www.pellekaijapum.net/ ja sen kautta tekijöille voi lähettää myös sähköpostia/Juttupalsta, josko heiltä löytyisi käyttöösi myös kyseisen laulun nuotit.
Helsingin kaupunginarkistossa, www.hel2.fi/Tietokeskus, on osoiterekisteri, johon on tallennettu helsinkiläisten osoitteet vuodesta 1907 lähtien. Rekisterissä on sukunimen mukainen hakemisto, joten Amandan osoitteet Helsingissä selviävät todennäköisesti siitä. Ammattihakemistoista, puhelinluetteloista ja osoitekalentereista saattaa myös olla apua.
Lapualla apteekkarina toiminut John Wahander mainitaan Finlands apotekare -matrikkelissa vuodelta 1895. Hänen vaimonsa nimi on Aina Lovisa Holmlund. Suomen sukututkimusseuran HISKI-tietokannasta, www.genealogia.fi, he löytyvät Lapuan seurakunnasta. Matrikkeleita on parasta hakea Kansallisarkistosta tai Suomen sukututkimusseuran kirjastosta. Lääkintöhalituksen myöntämät apteekkiluvut on…
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön- (Saarikalle, Anne, Gummerus 2007) kirjan mukaan Sinikka on runoilija Eino Leinon luoma nimi, joka pohjautuu sanaan sini(nen). Leino antoi nimen Lalli-näytelmänsä (1907) päähenkilön tyttärelle. Ensimmäisiä Sinikoita oli säveltäjä Toivo Kuulan vuonna 1917 nimetty tytär, joka sai nimensä Leinon näytelmästä. Sinikka otettiin almanakkaan vuonna 1929.
Kirjat eivät kuulu Helmet-kirjastojen kokoelmiin, eivätkä ne ole tällä hetkellä hankittavien listalla.
Frank-monihausta voi selvittää kirjojen saatavuutta muiden kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulukirjastoista kirja Kuljetukset ja varastointi löytyy EVTEKin kirjastosta Leppävaarasta ja Laurea-kirjastosta Leppävaarasta. Kirja Toimiva pakkaus on EVTEKin Leppävaaran kirjaston hankintalistalla.
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/
Kirjastojen määräykset myöhästymismaksuista löytyvät kirjastojen käyttösäännöistä ja maksuista.
Kirjastoaineiston lainaus on maksutonta, mutta aineistosta jota ei eräpäivään mennessä ole palautettu on kuitenkin mahdollista periä myöhästymismaksuja, joiden suuruus vaihtelee eri kirjastoissa. Eri kirjastojen maksuja löydät kirjastojen kotisivuilta, joita löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kunnankirjastot/
Kirjastoon on tilattu Historia -lehti vuodesta 2005 alkaen, siten myös kysymäsi vuosikerrat 2006-2007. Tarkistin kirajstossa käytettävissä olevasta Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta, onko Jeanne d'Arcista kirjoitettu jotakin. Historia -lehden numerossa 9 vuodelta 2007 on lyhyt kirjoitus siitä, kuinka d'Arcin jäänteenä pidetty sormiluu osoittautui radiohiiliajoituksessa epyptiläisen muumion sormeksi.
Nykysuomen sanakirja antaa TENKA-sanalle kaksi merkitystä.
1)puolen kopeekan raha
2)vanha tilan suuruuden mitta eli veroluku Pohjois-Karjalassa, 1/32 vanhaa manttaalia
