Akseli, Suomen almanakassa 23.3.vuodesta 1900, sitä ennen vuodesta 1858 Aksel, joka on suomalainen asu almanakassa vuodesta 1739 olleesta Axelista. Nimi on tanskalaisperäinen uudelleenmuodostelma heprean nimestä Absalom "rauhan isä".
Justus (lat.oikeamielinen, rehellinen, vanhurskas), Uudessa testamentissa mies, jota ehdotettiin apostolksi. Katolisessa kirkossa Justus on neljäntoista pyhimyksen nimi. Suomen almanakassa 1708-1917 nimi oli 2.9. Päivä viittaa ranskaliseen v.350 virkaansa tulleeseen Lyonin piispaan, jonka kerrotaan 380-luvun alussa luopuneen virka-asemastaan ja eläneen erakkona kuolemaansa asti vuoteen 390.
Lähteet:Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Uusi suomalainen nimikirja
Internetistä löytyi artikkeli, joka vastannee kysymykseenne. Artikkelissa käsitellään Pentti Ahmaksen väitöskirjaa ”Oikeudenkäynnin yhdenmukaistaminen 1800-luvulla”. Vaikuttaisi siltä, että esi-isäänne koskevia tietoja saattaisi löytyä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sitä, onko etsimänne asiakirja olemassa, emme pysty varmistamaan.
Ko. artikkelissa kerrotaan, että maaseudulla alioikeutena oli kihlakunnanoikeus, jonka päätöksistä riita-asioissa haettiin muutosta laamanninoikeudessa ja sen päätöksistä hovioikeudessa ja edelleen senaatin oikeusosastossa (korkein oikeus). Rikosasioissa haettiin muutosta suoraan hovioikeudessa ja edelleen korkeimmassa oikeudessa. Laamanninoikeudet lakkautettiin vuonna 1867, jolloin oikeusasteita jäi kolme.…
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokanta on vapaasti verkossa käytettävissä. Selmaan pääset esim. Eduskunnan kirjaston pääsivulta www.eduskunta.fi/kirjasto, klikkaa Selma-tietokanta. Oikeudellista aineistoa etsiessä voit valita haun Kotimaisen oikeuskirjallisuuden haku 1982-, jolloin tuloksesta rajautuvat pois ei-juridiset aineistot.
Voit tehdä rajauksen myös niin, että klikkaat Selman violetin hakulaatikon oikeasta alareunasta kohtaa "Haun rajaus", kohdasta aineistotyyppi voi valita artikkelin ja kohdasta kokoelma Kotimainen oikeudellinen aineisto. Kannattaa kokeilla myös ilman artikkelirajausta, myös kirjoja voi saada kaukolainaksi. Esim. haulla tekijänoi? ja kirjas? saa Heikki Poroilan v. 2006 julkaistun kirjan Tekijänoikeus ja kirjastot…
Kappale on 1970-luvulla tehdyn saksalaisen, kymmenistä levyistä koostuvan taustamusiikkilevysarjan Studio One musiikkia. Valitettavasti minulla ei ole tarkempaa tietoa levystä tai kappaleesta.
Mainitsemasi kaltainen ongelma on ilmennyt satunnaisesti muillakin asiakkailla. Vikaa tutkitaan, mutta näyttää siltä, että useimmissa tapauksissa ongelma on poistunut kirjautumalla ulos ja sen jälkeen uudelleen sisään.
Jos tämä ei auta, kannattaa kirjautua omiin tietoihin perinteisen Helmet-haun kautta ( http://luettelo.helmet.fi/ ), koska siellä ongelmaa ei tiettävästi ole.
Pahoittelen viasta aiheutuvaa haitta.
Teos näyttää kuuluvan Åbo Akademin kirjaston kokoelmaan. Voit jättää Helsingin kaupunginkirjaston kautta kaukolainapyynnön paikan päällä tai osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm
Valitettavasti näyttää olevan niin, että Erich Kästnerin omaelämäkertaa Als ich ein kleiner Junge war (1957) ei ole suomennettu eikä sen vuonna 1959 julkaistua englanninnosta When I was a little boy näytä olevan julkisissa kokoelmissa. HelMet-kokoelmassa on kirjasta kuitenkin Stig Kassmanin ruotsinkielinen käännös När jag var en liten pojke vuodelta 1959 (suora varauslinkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1356842~S9*fin). HelMet-kokoelmassa on myös saksankielinen versio (suora linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1356774~S9*fin).
Englanninkielistä versiota liikkuu maailmalla antikvariaateissa, mutta ihan halvalla sitä ei näköjään saa. Google Books on digitoinut kirjan, mutta ei silti tarjoa sitä (https://books.google.fi/books/about/…
Finlandia-palkinnot jakaa Suomen Kirjasäätiö. Heidän verkkosivuiltaan löydät luettelot kaikista voittajista ja ehdokkaista jokaisessa kolmessa kategoriassa sekä muutakin tietoa palkinnosta. Verkkosivun osoite on https://kirjasaatio.fi/
Kirill Bulytšev on kirjoittanut scifi-lastenkirjan Alissa avaruudessa, jonka juoni muistuttaa kuvailemaasi. Siinä pieni tyttö seikkailee avaruudessa ja selvittelee avaruusroistojen juonia. Eräs roistoista on ilkeä tiedemies, ja tarinan keskiössä on myös Alissan timanttikilpikonna. Kirjaa on vielä saatavissa lainaksi useista suomalaisista kirjastoista. Äänikirjana en kirjaa löytänyt, mutta C-kasetit onkin useimmista kirjastoista poistettu kokonaan, joten ei ole mahdotonta että kirja olisi ollut tarjolla myös siinä muodossa.
Kallion kirkko kelloineen on vihitty käyttöön 1.9.1912. Alusta asti kirkon tornissa on ollut seitsemän valurautaista kelloa. Kallion kirkon historiasta kertova Tälle Kalliolle - Kallion kirkon 100 - kirja kertoo, että kellot saapuivat Kallioon 29.3.1912, joten ne on asetettu paikalleen keväällä tai kesällä 1912.
Täsmällisen päivämäärän selvittämisessä apua voi olla esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta, jossa vuoden 1912 lehdet ovat vapaasti luettavissa ja niistä voi etsiä tietoa sanahaun avulla. Käyttämällä hakusanana esimerkiksi sanaa "Kallion kirkon kellot" Työmies-lehti kertoo 30.3.1912, että kirkon kellot ovat saapuneet ja että laitetaan lähiaikoina paikalleen. Elokuussa esimerkiksi…
Suomessa ei ole eutanasiaa koskevaa lakia, eikä eutanasiaa ole laillistettu Suomessa.
Asiasta tehtiin aloite "Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta" Kansalaisaloite.fi-palvelussa vuonna 2016 ja se eteni eduskunnan käsittelyyn.
Eduskunta hylkäsi aloitteen ehdotuksen, mutta antoi seuraavan lausuman:
Lausuma:
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto asettaa laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita ja tarvittaessa antaa selvitystyön pohjalta eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi.
Eduskunnan kirjastossa on tehty tämän asian käsittelystä tietopaketti. Se löytyy kirjaston verkkosivulta ja siitä saa…
Kuvataiteilijamatrikkeli on Internetissä https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ . Taiteilijoista löytyy myös useita kirjamuotoisia hakemistoja, esimerkiksi Åhman, M. (2013). Suomen taiteilijat, Finlands konstnärer r.y. 45 vuotta: Matrikkeli 2013. [Helsinki]: [Suomen taiteilijat].
Makupalojen sivuilla www.makupalat.fi löytyy esimerkiksi Kirjasampo, josta voi hakea kirjailijoita myös paikkakunnittain, www.kirjasampo.fi
Jos etsit vanhempia henkilöitä oiva apua hakemiseen on Kansallisbiografia. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia . Yksityishenkilöt voivat hakea palveluun määräaikaisen käyttäjätunnuksen.
https://finna.fi/ kirjastojen, museoiden ja arkistojen hakupalvelusta voi etsiä eri hakusanoilla esimerkiksi…
Suomen yleisten kirjastojen ensimmäinen musiikkiosasto perustettiin Tampereella vuonna 1958. Kari Eloranta on kirjoittanut sen historiikin, joka julkaistiin musiikkiosaston 50-vuotisjuhlavuonna 2008. Julkaisu on luettavissa myös verkossa.
Samana vuonna ilmestyi kirja "Hiljaisuudesta nousi musiikki", jossa eri kirjoittajat muistelevat musiikkikirjastotoiminnan alkuvaiheita. Kirjoittajien joukossa on monia alan ammattilaisia. Kirjan lopussa on Anne Systän ja Pirjo Hakunin kokoama luettelo musiikki- ja musiikkikirjastoaiheisista artikkeleista Kirjastolehdessä vuosina 1919-2008 (s. 136-149).
Tilastotietoa löytyy Kyösti Mäkelän kirjasta "Yleisten kirjastojen musiikkikirjastotoiminta 1980-luvulla". Kirjassa tulevat esille myös tilastoinnin…
Toivo Lyyn Canterburyn tarinoita -suomennoksesta on jätetty pois alkuperäiseen teokseen kuuluvat kolme keskeneräistä tarinaa (Kokki, Chaucer itse, Junkkeri) sekä "seitsemän sellaista, joita kohtaan lukija tuskin tuntisi nykyaikana mielenkiintoa" (Abbedissa, Chaucer itse, Munkki, Oppinut, Vapaamies, Toinen nunna ja Pastori). Kysymyksessä siteerattuja The monk's talen säkeitä ei siis valitettavasti Chaucerin tarinakokoelman suomenkieliseen käännökseen sisälly.
Hei,
Vaski-kirjastojen englanninkielisen runouden kokoelma on pääosin keskitetty Turun pääkirjastoon. Kokoelmastamme löytyy runsaasti englanniksi käännettyjä runoantologioita sekä suomenkielisistä kokoelmista koostettuja kokoelmia. Vähemmän löytyy yksittäisiä kokonaan käännettyjä runokokoelmia, mutta niitakin muutama.
Risto Ahti: Narkissos talvella on käännettynä Narcissus in Winter, ja Sirkka Turkka: Tule takaisin pikku Sheba on Not you not the rain, sekä Eeva-Liisa Manner: Runoja 56-77 on Fog Horses. Myös Pentti Saarikosken Hämärän tanssit on käännetty nimellä Dances of the obscure.
Koottuja runoja löytyy esimerkiksi Aleksis Kiveltä, Aila Meriluodolta, Eeva-Liisa Mannerilta, Pentti Saaritsalta, Aki Salmelalta, Paavo Haavikolta, Eira…
Helmet-kirjastojen kortin numero on kakkosella alkava 12-numeroinen numerosarja kirjastokortin alalaidassa. Jos kortinne on kadonnut, saatte uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varatkaa mukaan henkilöllisyystodistus.
Mikäli tarkoitatte kirjastokorttiin liitettyä pin-koodia eli tunnuslukua, sen saatte Helmet-kirjastosta esittämällä voimassa olevan henkilötunnuksen. Jos olette antanut kirjaston asiakasrekisteriin sähköpostiosoitteenne, voitte pyytää uuden pin-koodin lähettämällä meille kirjautumissivulla kirjastokorttinne numeron.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Linnunlauluntien varrella on useita puihin kiinnitettyjä teräslevystä leikattuja linnun ääntelyä kuvaavia sanoja. Kyseessä on taiteilija Jussi Valtakarin julkinen ympäristötaideteos. Idean Linnun laulu -nimiseen teokseensa Valtakari sai lukiessaan lintukirjoja, joissa kuvaillaan lintujen lauluääniä.
Teoksen viisi lintulajia ovat käpytikka, lapinsirkku, satakieli, rautiainen ja viiksitimali. Kysyjän mainitsema kjyk-ääni kuvaa käpytikan ääntelyä.
https://www.hamhelsinki.fi/sculpture/linnun-laulu-jussi-valtakari/
http://ots.artoulu.fi/taiteilija/valtakari-jussi
