Varaamo.hel.fi-palvelusta löytyvät kirjastot, joista asiakas voi varata ompelukoneen käytettäväkseen. Kävin nämä läpi ja useimmissa kirjastoissa kyse näyttäisi olevan peruskoneista, joista erikseen on mainittu, että niillä ei voi ommella parkkinahkaa tai paksuja kankaita. Kaikissa tätä ei kuitenkaan ole sanottu, joten kannattaa ottaa kyseisiin kirjastoihin yhteyttä tarkempia tietoja varten. Esimerkiksi Herttoniemen kirjaston ompelukoneen Brother RL425 käyttöohjeessa on neuvo paksujen kankaiden ompeluun ja varoitus yli 6 mm ylittävistä kankaista.Lähde:Varaamo.hel.fi. https://varaamo.hel.fi/
Heti sodan jälkeen itse sodasta kirjoittivat pääasiassa miehet. Naisten kirjoittamat kirjat kertoivat usein rintamalotista tai kenttäsairaalassa työskentelevistä naisista. Naisten kuvaavat sotaa myös ulkopuolisen tai siviilin näkökulmasta. Tässä joitakin mahdollisuuksia. Lottakuvauksista tunnetuin oli epäilemättä Irja Virtasen kirja Kenttäharmaita naisia, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1956. Kirjasta otettiin uusi laitos vuonna 2006. Kirja herätti aikanaan paheksuntaa, mutta vuonna 2017 se edusti julkaisuvuottaan Kirjojen Suomi -projektissa.Jo vuonna 1940 ilmestyi Siiri Vihantolan kertomuskokoelma Tulta hankien yllä. Kirjan kertomukset kuvaavaat talvisodan tapahtumia.Kersti Bergrothin päiväkirjamainen romaani Nuoren…
Eduskunnan sivuilta löytyy haku, josta voi etsiä Miina Sillanpään toimintaa eduskunnassa. Siihen tulostuvat uudemmat ja vanhemmat asiakirjat, joten kannattaa lähteä tutkimaan vanhin ensin -rajauksella, https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/vaskiresults.aspx#Default=%7B%…. Saimme neuvoa kommentoijalta: täysistuntojen pöytäkirjoista löytyvät myös puheenvuorot. Lisäksi edustajiin on viitattu pöytäkirjoissa muod. Ed., joten tässä hakutulos Ed. Sillanpää, https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/vaskiresults.aspx#Default=%7B%….
Kannattaa kuitenkin myös kysyä lisää Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta, jossa osataan kertoa myös Eduskunnan arkiston käytöstä, https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/62ca8d94-35c3-…
Veljesduo Pasi ja Pekka levytti John Fogertyn säveltämän Lookin' out my back door vuonna 1971 nimellä Taakse katsonut en. Suomalaiset sanat teki Reino Bäckman. Vuonna 1974 julkaistusta LP-levystä on tehty uusintapainos 2014. Tätä cd-levyä on saatavissa kirjastoissa, joten voit oman kirjastosi kautta tehdä siihen kaukolainan. Sanoja tähän en mistään löytänyt.
Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta myös vuonna 2017. Kollegakaan ei silloin löytänyt sanoja mistään.
Houreesta heränneenä omenapuita katseli Yrjö Jylhä. Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat Kurimus-kokoelmaan (Otava, 1928) sisältyvän runon Hiljainen vieras ensimmäinen säkeistö:
"Olin houreesta herännyt juuri / ja raotin silmiäin / ja pihalla omenapuiden / lumivalkeina kukkivan näin."
Pjotr Tšaikovski on säveltänyt romanssin "Blagoslavljaju vas lesa" (opus 47 Nro 5). Sen suomenkielinen nimi on "Pyhiinvaeltajan laulu". Sen on sanoittanut venäläinen kirjailija Aleksei Konstantinovitš Tolstoi (1817-1875). Hän on Leo Tolstoin kaukainen sukulainen. On myös olemassa suomalainen hengellinen laulu "Pyhiinvaeltajan laulu", sen on säveltänyt ja sanoittanut Pekka Simojoki. Tämän laulun alkusanat ovat: "Eilinen jääköön taa, huominen tulla saa."
Hei
Yleisradion haastattelussa Numminen vastaa kysymykseen näin:
https://yle.fi/uutiset/3-9172283
Ja elämäkerrassaan Kaukana väijyy ystäviä kappaleessa Sosiologialla julkisuuteen, hän kertoo vastaavanlaisen tarinan:
Eli hän oli joutunut extempore laulamaan ensimmäistä kertaansa nauhalle ja oli siinä "toisaalta varovaisuuttani, toisaalta uhomielessä valitsin kireän tenoriäänen normaalin baritonini asemesta."
Asiakastietokoneissa ei lähtökohtaisesti ole kortinlukijoita, mutta osassa kirjastoista sellaisen saa käyttöönsä pyydettäessä asiakastiloissa käytettäväksi, joistakin (harvemmista) kirjastoista saa sellaisen myös lainaan. Kortinlukijoita tarjoavat kirjastot saat näkyviisi hakemalla HelMet-tietokannasta hakusanalla Muistikortinlukija:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuistikortinlukija__Oright…
Helsingin puolella näyttäisi useammassakin kirjastossa olevan, suosittelen vielä soittamaan ja varmistamaan kun tiedät mihin kirjastoon haluat mennä.
Toukokuussa 2010 julkaistiin Science-lehdessä Svante Pääbon johtaman tutkimusryhmän selvittämä neandertalinihmisen genomi (Green, R.E., Krause, J., Briggs, A.W. ym. (2010). A draft sequence of the Neanderthal genome, Science 328: 710–722.).
Tutkimuksen tulos osoitti, että neandertalinihmisen ja nykyihmisen välillä on tapahtunut risteytymistä noin 70 000 vuotta sitten.
Lisätietoa:
Pääbo, Svante, Neandertalilainen : kadonnutta perimää etsimässä, Art House, 2015. Keski-kirjastoissa pääbo | Hakutulokset | Keski-Finna
Kaivattu kirja on Hannu Hirvosen Karvat ja kaikki (Tammi, 2002).
Kirjan yhtä lailla absurdissa itsenäisessä jatko-osassa Kynnet ja päivät (2003) seurataan laulavan koiran ja hänen naisensa Ville-pojan aikamatkailua 2020-luvulla.
Tuija Välipakan runokokoelman Klovnin pelko näyttämönä on sirkus.
Kirjaa on saatavilla Helmet-kirjastoissa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Manja voi olla hellittelymuoto venäläisestä nimestä Maria. Se on myös muunnos Suomessakin käytetystä nimestä Amanda.
Runar Schildtin Lihamylly-teoksen Manja on puolalaissyntyinen. Nimen puolalainen kirjoitusasu olisi Mania ja se on hellittelymuoto nimestä Maria.
https://www.doria.fi/handle/10024/146139
https://www.babynamespedia.com/meaning/Manja
https://nimikirja.fi/Amanda
https://sjp.pl/Mania
Kyllä. Kirjastot.fi-toimitus on vastuussa julkaisun sisällöstä kaiken kaikkiaan, joten kommenttikenttää moderoidaan. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta vastaava toimittaja hoitaa vanhojen vastausten päivityksiä, korjaa rikki menneitä linkkejä, uusii sisältöä tai poistaa julkisesta palvelusta vanhentuneita vastauksia.
Kaikki Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa julkaistava sisältö keskittyy tiedonhakuun ja hyvien tiedonlähteiden suositteluun.
Taloustieteen oppikirja (2019) löytyy useista OUTI-kirjastoista, ks. https://outi.finna.fi/Record/outi.2033255 Voit tilata sen lähimpään kirjastoosi tekemällä varauksen.
Vanhoja tv-ohjelmia löytyy esim. Ylen Elävästä arkistosta: TV-ohjelmat | Elävä arkisto | yle.fi tai Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Ritva-tietokannasta: Etusivu : RITVA-tietokanta (kavi.fi)
Mieleen ei heti tule, mikä ohjelma on kyseessä. Kollega ehdotti vuodelta 1992 peräisin olevaa sarjaa "Päin perhettä". Sarjassa käsitellään humoristisesti ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten lamaa, työttömyyttä, asuntopulaa, uusperheitä ja avioeroja.
Artikkeli Ylen Elävästä arkistosta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/12/21/pain-perhetta
Kavista kollega löysi kaksi elokuvaa, jossa on tuo musiikki,
Punainen kohina (Red Static, Suomi, 2019) tuo kappale soi tietojen mukaan leffan alussa.…
Koostettua tietoa Tšernobylin onnettomuuden vaikutuksista Suomessa löytyy esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen (STUK) sivuilta: https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/laskeuma/tsernobylin-onnettomuuden-vaikutukset-suomessa
Sivuilla mainitaan, että STUKin, Syöpärekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 ilmestyneen tutkimuksen (https://www.julkari.fi/handle/10024/130054) mukaan onnettomuuden aiheuttama laskeuma ei ole havaittavasti lisännyt syöpien määrää Suomessa.
Muita lähteitä aiheeseen liittyen:
Duodecim Terveyskirjasto: Paljonko Tšernobylin onnettomuus vaikutti terveyteen Suomessa? https://www.terveyskirjasto.fi/asy00509
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim: Tsernobylin…
Sikojen sukupuu on monimutkainen, ja eri sikalajit ovat risteytyneet keskenään useaan otteeseen. Villisian (Sus scrofa) kantamuodosta tiedetään, että se kehittyi Kaakkois-Aasiassa noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten, minkä jälkeen se levisi Intiaan noin miljoona vuotta sitten ja sen jälkeen muualle Aasiaan ja Eurooppaan. Tälle kantamuodolle ei kuitenkaan mainita kirjallisuudessa mitään nimeä - mahdollisesti paleontologit eivät vielä ole löytäneet sen fossiilia.
Ks. esim. Frantz jne. (2015): The Evolution of Suidae, kappale Modern Wild Boar (Sus scrofa)
Hevosen kaviot muodostuvat sarveisaineesta, ja ne kasvavat koko ajan. Kasvuvauhti vaihtelee eri hevosilla, mutta yleensä kaviot kaipaavat hoitoa 4-8 viikon välein. Silloin kengittäjä poistaa vanhan kengän, vuolee kavion sopivan pituiseksi ja muotoiseksi ja kiinnittää uuden kengän. Liian pitkät tai väärässä asennossa olevat kaviot aiheuttavat hevoselle ongelmia.
Lähde:
Hevoseni.fi-sivusto: https://www.hevoseni.fi/kavioiden-hoito-ja-kengitys
Monien dekkarifanien hyödyntämä sivusto Tornion kaupungin verkossa on ensitietojen mukaan poistettu 30.6.2023 tietoturvariskin takia ja ylläpito on samalla lopetettu. Se, millaisista tietoturvariskeistä on kysymys, ei ole tiedossa. Sivuston aineisto on kuuleman mukaan tallella, mutta sen jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty.
