Sen määrittäminen, kuinka kauan ihmisillä on ollut nimiä, on perin haastavaa siksi, että nimien käytöstä on jäänyt konkreettisia todisteita vasta kirjoitustaidon kehityttyä. Nimeämiselle – ja sen tarpeelle – on kuitenkin asetettavissa joitain perusedellytyksiä, jotka mahdollistavat jonkinlaisen karkean arvion antamisen.
Nimet ja niiden käyttö liittyvät yhtäältä puhekyvyn ja kielen kehittymiseen, toisaalta ihmiskunnan sosiaaliseen kehitykseen. Nimien on ajateltu edellyttävän sekä kieltä että kielellisen kommunikaatiokyvyn olemassaoloa. Puhutun kielen syntyajankohdasta on olemassa useita toisistaan eriäviä teorioita – joidenkin mukaan se tapahtui jo 100 000 vuotta sitten, varovaisimmat arviot ajoittavat sen 35 000 vuoden taakse…
Perhokalastusta käsitellään mm. näissä teoksissa:
Aronen, Eeva-Kaarina: Maria Renforsin totuus
Karhu, Ismo: Tammukkapuro
MacLean, Norman: Ja keskellä virtaa joki
Norokorpi, Ilpo: Lohi vei miehen
Ronkainen, Tero: Ei vaimoa mukaan kalavesille
Tuuri, Antti: Perhokalastus Pohjanmaalla : Kalastuskertomuksia
Uurinmäki, Matti: Koarvikoddsin noita
Vähän tämän tapainen on Carolyn Sloanin Uhka vedessä (Karisto, 1991). Se tosin tapahtuu järven rannalla, eikä kirjan alussa kylään muuttanut tyttö ole henkilöistä se, joka loppuhuipentumassa joutuu järvessä asuvan hirviön lonkeroihin.
Evankelis-luterilaisen kirkon verkkovirsikirjan sanahaku löytää perhosia kahdesta virrestä: "perho" virressä 521 (Oi ihminen, mieleesi paina) ja "siipi perhosen" virressä 904 (Kohotkoon ilohuuto).
"Kas niillekin Luojamme verhon / niin kauniin ja säihkyvän loi. / Ne nyt ovat riemuna perhon, / vaan huominen surman jo toi." (521)
"Jo värit villiin tanssiin vie siipi perhosen, / heleä juhlavaate on puku niittyjen." (904)
Virsi 521 - Oi ihminen, mieleesi paina - Virsikirja.fi
Virsi 904 - Kohotkoon ilohuuto - Virsikirja.fi
Ensimmäisenä Orwell kirjasi humalanpoimintakokemuksiaan päiväkirjoihinsa. "Hop-picking diary" ajalta 25.8.–8.10.1931 on luettavissa esimerkiksi hänen päiväkirjojen kokoelmastaan The Orwell diaries. Orwell kirjoitti kokemuksistaan myös artikkelin Hop-picking, joka julkaistiin alun perin The new statesman and nation -lehdessä 17.10.1931 kirjailijan oikealla nimellä Eric Blair. Teksti on sittemmin julkaistu mm. Orwellin esseiden, lehtikirjoitusten ja kirjeiden koosteessa The collected essays, journalism and letters of George Orwell. Volume 1, An age like this : 1920–1940. Kentin-kokemuksiaan Orwell hyödynsi myös vuonna 1935 julkaistun romaaninsa A clergyman's daughter toisessa luvussa.
Ensimmäinen numero ilmaisee oman paikkasi jonossa, jälkimmäinen numero kertoo montako varaajaa jonossa on kaiken kaikkiaan. Esimerkiksi tila 5/185 tarkoittaa, että olet varausjonossa viidentenä ja koko jonossa on 185 varaajaa.
Artikkelin saa käsiinsä joko Helsingin sanomien maksullisesta Aikakone-palvelusta ( Linkki Aikakoneeseen ) tai Kansalliskirjaston vapaakappalekirjastosta. Linkki Kansalliskirjastoon. Linkki jäljennepalvelun ohjeisiin.
Tähän kysymykseen on yllättävän vaikeaa löytää varmaa vastausta. En ole saanut käsiini kaikkia presidenttien elämäkertoja, eikä tällaista tietoa välttämättä niihin ole edes kirjattu. Yleisesti sentään taitaa olla tiedossa, että Urho Kekkonen syntyi Lepikon torpassa, joten hän ei ainakaan ole ensimmäinen sairaalassa syntynyt.
Jos lähdemme siitä tiedosta, että kotisynnytykset olivat yleisiä (n. 70 % kaikista synnytyksistä) vielä 1940-luvulla ja että sairaalasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä ohitti kotisynnytysten osuuden vasta 1940-luvun loppupuolella (Soinninen & Keski-Nisula), saattaa hyvinkin olla, että joko Tarja Halonen tai Sauli Niinistö ovat ensimmäisiä sairaalassa syntyneitä presidenttejä. Presidentti Tarja Halosen…
Ikävä kuulla, ettei palvelu enää toimi entiseen tapaan. Veikkaisin, että vika on kuitenkin jossain muussa asiassa kuin koko Helmet palvelussa. Käväise lähimmän Helmet kirjaston palvelutiskillä tarkistamassa, mikä aiheuttaa ikävän ongelman. Se saadaan varmasti korjattua helposti.
Punamulta on keittomaali, jonka valmistusohjeen löydät esimerkiksi Museoviraston korjauskortistosta, https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/korjauskortti-12.p…
Sinkkivalkoinen on sinkkioksidia (ZnO), jota saadaan sinkistä polttamalla tai hapettamalla. Coloria.net, sinkkivalkoinen, https://coloria.net/varit/sinkkivalkoinen.htm
Yli 250 suomalaista kirkkoa kattavasta Juha Vartiaisen Suuresta alttaritaulukirjasta ja hänen toimittamastaan hieman suppeammasta Alttaritauluja Suomen kirkoista -kirjasta voi poimia esimerkiksi sellaisia merkittäviä tekijänimiä kuin Väinö Aaltonen, Adolf von Becker, Pekka Halonen, Juho Rissanen ja Veikko Vionoja, joiden tuotannossa kirkkoihin toteutetut teokset ovat harvalukuisia poikkeuksia.
Kuvanveistäjänä paremmin tunnettu Väinö Aaltonen maalasi uransa aikana yhden alttaritaulun. Karinaisten kirkkoon tehdystä maalauksesta käytetään lähteestä riippuen nimeä Syntinen nainen Jeesuksen edessä, Kristus ja Hänen eteensä polvistunut nainen tai Jeesus ja Maria Magdalena. Taiteilija teki tämän harvinaisen maalauksen kaiketikin siksi, että…
Kuvauksesi perusteella kirja voisi olla Tuija Lehtisen Asvalttisoturi (Otava 1997). Kirjassa päähenkilö Kim ihastuu hieman vanhempaan punkkarityttö Saraan.
Lehtinen on myös kirjoittanut Sara-hahmosta erillisen kirjasarjan, jonka ensimmäinen osa on sara(at)crazymail.com (Otava 1998).
Asvalttisoturi-kirja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd3035e7-33df-4e73-9e9c-7…
Sara(at)crazymail.com-kirja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8d2937ad-4d25-43b3-8b28-d…
Tiedot sotilaista löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Suomen Rakuunarykmentin asiakirjat on luetteloitu tunnuksella M-243 - M-261. Rakuunarykmentin aineistoja pääsee selaamaan esimerkiksi kaikkien aineistokokonaisuuksien aakkosellisesta listauksesta M-kirjaimen kohdalta (esimerkki aineistoista: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=7059291174). Aineistoja ei ilmeisesti ole digitoitu, vaan niitä pääsee katsomaan alkuperäisinä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa, jonka tutkijasaliin ne pitää siis etukäteen tilata.
Koska asiakirjoihin tutustuminen vaikuttaa melko monimutkaiselta, suosittelen ottamaan yhteyttä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikkaan ja selvittämään, voiko henkilökunta etsiä tiettyä henkilöä…
Tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkaisee vuosittain listoja vuoden lainatuimmista teoksista Suomen yleisissä kirjastoissa; esimerkiksi vuoden 2023 tilastot löytyvät täältä: https://www.sanasto.fi/naita-kirjoja-suomessa-lainattiin-eniten-vuonna-2023/ ja vuoden 2022 tilastot löytyvät täältä: https://www.sanasto.fi/lainatuimmat2022/ Sanaston tilastot eivät suoraan sisällä "elämäkerrat" -kategoriaa, mutta ne ovat vahvasti edustettuina lainatuimmassa tietokirjallisuudessa. Esimerkiksi vuoden 2023 lainatuimmissa tietokirjoissa on sijalla 2 Juha Hernesniemen "Aivokirurgin muistelmat" ja sijalla 3 Jenni Haukion "Sinun tähtesi täällä – Vuodet presidentin puolisona". Vuonna 2022 lainatuimpia elämäkertoja olivat puolestaan Oskari Saaren & Aki…
Josif Stalin ei vuosina 1924 - 39 varsinaisesti valloittanut uusia alueita. Uusia neuvostotasavaltoja muodostettiin aiemmista autonomisista alueista, esimerkiksi Kirgiisien sosialistinen neuvostotasavalta vuonna 1936, mutta nämä alueet olivat olleet jo osa silloista Neuvostoliittoa.Toisen maailmansodan syttyessä Neuvostoliitto miehitti Puolan itäosat, mutta ei liittynyt virallisesti sotaan ennen Saksan hyökkäystä keväällä 1941. Saksan kanssa tehdyn Molotov - Ribbentrop-sopimuksen lisäpöytäkirjoissa Neuvostoliitto sai etupiiriinsä Suomen ja Baltian maat sekä Bessarabian maakunnan. Se miehitti Baltian valtiot ja Bessarabian kesäkuussa 1940. Suurimmasta osasta Bessarabiaa tuli Moldavian neuvostotasavalta virallisesti elokuun 2. päivänä.…
Kyseiset rivit ovat Unto Kupiaisen runosta Oppineen herran hautajaiset, joka on julkaistu kokoelmassa Peeveli ja peipponen (1958).https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kerran-elamassani-kuullut-unto?language_content_entity=fiUnto Kupiaisen Peeveli ja peipponen Helmet-kirjastoissa
En löytänyt kysymykseesi vastausta internetistä, enkä myöskään omaa matemaattisia taitoja, jotka riittäisivät asian todistamiseen suuntaan taikka toiseen. Internetissä on kuitenkin monia sivustoja, joilla tällaisia kysymyksiä voi kysyä ja pohtia yhdessä matemaattisesti lahjakkaiden ihmisten kanssa. Ehkä suosituin tällainen sivusto on https://math.stackexchange.com/. Uskon, että voit saada kyseiseltä sivustolta varsin nopean ja perusteellisen vastauksen kysymykseesi.
Äänitteiden tiedoissa tekijöitä ei mainita. "En yksin uskalla" -niminen laulu sisältyy nuottiin Huttunen, Aimo: "Laulun sanoma. 3" (Prisma, 1985). Laulu alkaa: "En yksin uskalla, en tahdokaan mä en." Huttunen on myös laulun säveltäjä, sanoittaja on Liisa Ylönen.Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelusta löytyi pieni uutinen 9.7.1981, jossa kaupunki onnittelee sata vuotta täyttänyttä asukastaan. Uutisessa kerrotaan, että päivänsankari sai apulaiskaupunginjohtajalta 5500 markan rahalahjan, kukkakimpun ja herkkukorin. Uutisessa todetaan myös, että joitakin vuosia aiemmin kaupunki vielä myönsi satavuotiailleen ylimääräisen eläkkeen, mutta "nyt katsotaan lahjan olevan mukavampi tapa muistaa". Lisäksi HS:n Aikakoneessa on 4.2.1980 numerossa Uula Erosen pakina, jossa hän terävästi moittii kaupungin tekemää päätöstä muuttaa satavuotiaiden lisäeläke kertaluontoiseksi lahjaksi.Kirjoitusten perusteella näyttää siltä, että Helsingin kaupunki valitettavasti luopui satavuotiaiden eläkkeistä jo 1970-luvun puolella…
