Yrjö Koskinen on julkaissut runoja Suomettaressa sekä Joukahainen-albumissa. Etsimänne runo on ilmestynyt Joukahaisessa (Joukahainen VI, 1869).
Käytetty lähde: Suomen runotar I, 6.p. (Kirjayhtymä 1990)
Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua valitsemassasi noutokirjastossa. Voit valita postitustavan itse HelMet-aineistohaun kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla. Maksullisena lisäpalveluna voit saada varattujen teosten saapumisilmoitukset matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Lisätietoja:
HelMet-aineistohaku http://www.helmet.fi
-> Ohjeita
-> Aineiston varaaminen
ja
-> HelMet-…
Uusiminen on mahdollista, jos sinulla on lainauskorttiin kuuluva tunnusluku. Muussa tapauksessa tunnusluku pitää ensin hankkia käymällä kirjastosta. Tunnusluvun saa osoittamalla henkilöllisyytensä. Nelinumeroisen tunnusluvun saa itse valita. Kun tunnusluku on kerran hankittu, uusiminen on helppoa. Kirjaudutaan nettisivuille (www.helmet.fi), valitaan kohta Omat tietoni (sivujen oikeassa yläkulmassa, syötetään nimi, kirjastokortin numero sekä valittu tunnusluku ja valitaan kohta Näytä asiakastiedot. Näkyviin tulee luettelo lainoista ja varauksista. Klikkaamalla ao. kohtaa pääsee uusimaan joko kaikki lainansa tai valitsemansa lainat. Mikäli ao. niteestä ei ole varauksia, lainat voi uusia tällä tavoin kolme kertaa. Tämän jälkeen…
Saragossa Band -nimisen yhtyeen levyjä on Suomen kirjastoissa niukasti: Bändin kappale nimeltään "Zabadak" on vinyylilevyllä "World disco 2 : 14 discohits from ariola" ja levy sijaitsee Kuortin kirjastossa (Savotta-kirjastot). Kappale "Rasta man" on vinyylilevyllä "Reggae : 16 original hits, 16 originals stars", levy sijaitsee Suomussalmen kunnankirjastossa (Kainet-kirjastot). Levyjen kaukolainapyynnön voit tehdä omassa kirjastossasi.
Yhtyeen CD-levyjä on kyllä myytävänä Internet-verkkokaupoissa.
Suosittelen, että etsit itse Helmet-tietokannasta. Sekä työtyytyväisyys että työhyvinvointi ovat molemmat asiasanoja, joita voi käyttää tiedonhaun apuna. Hae vaikka yhdellä termillä kerrallaan ja kirjoita hakusanahakuruutuun. Klikkaa Löytyi-otsikon alla olevaa sanaa aihe (suluissa oleva numero kertoo löytyneiden teosten määrän), kohdista haku tietokirjoihin. Jos haluat vain suomenkielisiä, rajoita haku kielen mukaan. Järjestä vielä hakujoukko uutuusjärjestykseen klikkaamalla Järjestysrivillä olevaa sanaa vuosi. Käy viitteet läpi ja varaa itsellesi kiinnostavat. Kirjan kuvailussa asiasanat kertovat aiheista, joita kirja käsittelee. Kun klikkaat kirjan kansikuvaa, saat luettavaksesi kirjan takakansitekstin.
Moskovan rauhansopimuksen 13.3.1940 mukaisesti Sortavala luovutettiin Neuvostoliitolle. Seminaari ei ehtinyt evakuoimaan kalustoaan, opetusvälineistöään ja kirjastoaan, joten sen toiminta ei yhteen paikkaan siirrettynä olisi enää ollut mahdollinen. Toisaalta mikään muista seminaareista ei olisi voinut ottaa tiloihinsa kaikkia Sortavalan kymmentä luokkaa. Rauman seminaariin sijoitettiin tässä vaiheessa miesosaston kokelaat.
Mikko Laakson kirjoittama Helsingin kaupunginkirjaston historia Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi - Helsingin kaupunginkirjaston historia 1940-2005 (2010) kertoo Töölön vanhasta sivukirjastosta. Kirjan mukaan kirjasto toimi vuodesta 1939 vuoteen 1969 osoitteessa Mannerheimintie 48-50. Talo on vanha sotilasapteekki, joka oli 40-luvulta lähtien purku-uhan alla. 60-luvulla tehtiin päätös nykyisen Töölön kirjaston rakentamisesta ja rakennukseen päästiin muuttamaan vuonna 1970. Kun vanhan kirjaston vuokrasopimus umpeutui ennen kuin uusi kirjasto valmistui, kirjasto muutti vuonna 1969 väliaikaisiin tiloihin Kivelän sairaalan alueelle. Kyseessä oli vielä edellistäkin kirjastoa pienempi yksikerroksinen puurakennus. Molemmat…
Kysymystä voisi lähteä tarkastelemaan esimerkiksi palkintojen kautta.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto jakaa Mikael Agricola -palkintoa, joka myönnetään vuosittain Agricolan päivänä vuoden parhaalle kaunokirjallisuuden käännökselle. Viime vuosien voittajat ovat:
2018 Jaana Nikula
2017 Tuomas Kauko
2016 Vappu Orlov
2015 Juhani Lindholm
Otavan kirjasäätiö myöntää joka toinen vuosi Erkki Reenpää -suomentajapalkinnon. Sen ovat voittaneet viimeksi:
2017 Jaana Nikula
2016 Kaijamari Sivill
2015 Marja Kyrö
Tammen Jarl Hellemann -palkinnon tuoreimmat voittajat ovat:
2017 Arto Schroderus
2016 Helinä Kangas
2015 Antero Tiittula
Vuoden 2018 voittaja valitaan ensi toukokuussa. Ehdolla on esimerkiksi Jaana Nikula. Häntä voisi siis pitää…
Hyväksi johdatukseksi aihepiiriin suosittelen tutustumista Glenn Murphyn kirjaan Ilmastonmuutos : mitä minä voin tehdä? (Tammi, 2008), joka on nuorille lukijoille tarkoitettu perusteos maapallon ilmaston muuttumisesta. Se kertoo, mistä kasvihuoneilmiö johtuu ja miten ilmaston lämpenemistä yritetään torjua.
"Jokainen meistä voi osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Kun sammutat valot ja sähkölaitteet, säästät vettä tai palautat pullot kauppaan, olet mukana ilmastotalkoissa. Lisää vaivattomia keinoja löydät tästä kirjasta."
Muita valikoituja luotettavia lähteitä on Makupalat.fi:ssa, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/ilmastonmuutos
CuChullaine O'Reilly -niminen toimittaja on kirjoittanut kirjan nimeltä Deadly Equines: The Shocking True Story of Meat-Eating and Murderous Horses:
https://www.amazon.co.uk/Deadly-Equines-Shocking-Meat-Eating-Murderous/dp/1590480031
Horsetalk.co.nz-sivustolla käsitellään kirjaa ja mainitaan myös Yrjö IV:n Intiaan lahjoittama hevonen, josta kirjan mukaan tuli ihmisten ja eläinten lihaa syövä tappaja:
https://www.horsetalk.co.nz/2012/04/17/horses-as-meat-eating-killers/
Mitään vahvistusta näille väitteille ei löytynyt.
Esimerkiksi nämä tietokirjat liittyvät maantieteeseen:
Hohm Franziska, Hönicke Thomas & Manfred Reckziegel (toim.): Atlas: maantiede
Kiljunen, Kimmo: Maailman maat: liput ja historia
Pikkarainen, Maria (toim.): Namibia: elämää kuivuuden keskellä
Maailma tänään -sarja, johon kuuluvissa osissa käsitellään muun muassa Yhdysvaltoja, Kreikkaa, Keski-Afrikkaa ja Pohjoismaita. Sarja on julkaistu 1990-luvulla.
Lisäksi monissa matkaoppaissa kerrotaan kunkin matkakohteen historiasta ja kulttuurista.
Kun et kerro, mistä kirjastosta olet laskun saanut, kysymykseen on valitettavasti mahdotonta vastata. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, joka laskun on lähettänyt. Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.kirjastot.fi/kirjastot
Helmet-kirjastojen tarjoamassa PressReader-palvelussa ei valitettavasti ole luettavissa Público-lehteä. Palvelusivuston vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla voi etsiä julkaisuja maan, kielen ja julkaisutyypin mukaan. Portugalilaisia sanomalehtiä palvelussa on 20.
https://www.pressreader.com/
Ohjeet e-lehtien etäkäyttöön:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
Etsitty karhukirja lienee Lennart Hellsingin Lentävä kurpitsa (Weilin+Göös, 1976). Se on tarina Pikkukarhusta ja Isostakarhusta, jotka löytämästään siemenestä kasvattavat ihmeellisen kurpitsan ja muuttavat asumaan siihen. Tuulen mukana kurpitsa luisuu mereen ja siitä tulee karhuille suuri huvipursi. Kun kesän jälkeen sää alkaa kylmetä, karhut alkavat lämmittää kurpitsa-asumustaan ja lämmin ilma saa sen kohoamaan kuin ilmapallo. Pikkukarhun henkilökohtaiset tavarat (sateenvarjo, lapio, saappaat, onki, kirves) ovat hopeisia, Isokarhun kultaisia.
Sharpayn nimi on selitetty sanaleikkimäiseksi muunnokseksi koirarodun shar pei nimestä. Shar pein - "hiekkakoiran" - nimi tarkoittaa kirjaimellisesti "hiekkanahkaa", millä viitataan eläimen lyhyeen ja karkeaan turkkiin.
https://nameberry.com/babyname/Sharpay
https://www.sharpeiharrastajat.fi/shar-pei-rotuna/
Artikkelissaan "Lima, veri ja sappi – mitä roomalainen lääkäri tiesi anatomiasta ja fysiologiasta" (teoksessa Antiikin lääketieteen perintö, toim.Andreo Larsen, Yliopistopaino 2004) Anto Leikola tarjoaa seuraavan käännöksen: "Jos nyt tämän tuntemuksen perusteella voitaisiin saada selville jokaiselle yksilölle hänen luontoonsa sopiva ravinnon ja ruumiillisen rasituksen määrä, jossa ei ole liikaa eikä liian vähän, silloin olisi tavoitettu terveyden avain."
Yleisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastoissa työskentelee kirjastonhoitajia hyvin monenlaisella koulutustaustalla. Yhteistä kirjastonhoitajille on kuitenkin se, että heillä kaikilla on korkeakoulututkinto ja yleensä sen osana tai sen lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset informaatiotutkimuksen opinnot. Korkeakoulututkintoja on hyvin monenlaisilta aloilta, yhteiskuntatieteellisiltä tai humanistisilta aloilta, mutta joukossamme on niin teologeja, oikeustieteilijöitä kuin insinöörejäkin. Nykyisin kirjastonhoitajan tehtäviin voi valmistua myös ammattikorkeakoulusta.
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea alla olevasta linkistä vuonna 2018 päivitetyn vastauksen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/millaisen-…
