Seija Simolan esittämä "Kuutamo" on sovitus Claude Debussyn pianosarjan "Suite bergamasque, L75" osasta nro 3, "Clair de lune". Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Laulu alkaa: "Aikaan kuutamon kun kansi taivaan auki on".Nuotti sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 (2022).
Oskari Olemattoman tarkka ikä ei valitettavasti selvinnyt, mutta loru esiintyy 1950- ja 60-luvun lastenperinneaineistoon perustuvassa Leea Virtasen kirjassa Antti pantti pakana : kouluikäisten nykyperinne (WSOY, 1970). Aikaisempi kotimaisen lastenperinteen tutkimus oli kohdistunut pääasiassa leikkeihin, joten lorujen ja hokemien syntyajankohdan määrittämiseen on käypää lähdeaineistoa olemassa varsin niukalti. Rohkenisin kuitenkin epäillä, etteivät Oskarin juuret paljon 50-lukua kauemmas ulotu.
Olet ilmeisesti Helmet kirjaston asiakas.
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön Toivo Honkosen nuottikirjasta nimeltä Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä¨tästä linkistä.
Kaukopalvelu on yleensä maksullista. Maksut löydät täältä.
Kaukopalvelu on käytössä kaikissa Suomen kirjastoissa.
Hei!
RT- ja LVI-kortistoja voi käyttää kuka tahansa Vantaan kirjastojen tietokoneilla. Niitä ei siis voi käyttää kotoa käsin. Kirjaston koneelta kannattaa valita Chrome-selain. Et tarvitse kirjastokorttia tietokannan käyttämiseen, mutta kirjaston koneille kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodin.
"Hiekanlaskijan kuvio" on Jason Goodwinin alkuperäisessä englanninkielisessä The bellini card -kirjassa "The sand-reckoner's diagram". Kirjailijan mukaan se on neliön sisällä oleva kahdeksansakarainen tähti.
https://jasongoodwinauthor.wordpress.com/2009/02/
Helmet-kirjastoista hakusanoilla Helsinki ja teollistuminen löytyivät seuraavat teokset, joista voisi saada tietoa:
Kadonneen kaupungin jäljillä : teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä = Tracing the lost city : industrial transformations in the historical heart of Helsinki / Anja Kervanto Nevanlinna
Teollisuuden vuosisata 1890-1990 : Teollisuusvakuutus ja sen edeltäjäyhtiöt 100 vuotta / Markku Kuisma
Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle / Heikki Waris
Lisäksi voisi olla hyödyllistä tutustua kirjasarjaan nimeltä Helsingin kaupungin historia. Teoksia voi varata Helmet.fi:n kautta.
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Alla olevista linkeistä puolestaan…
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan ajanilmauksista aikavälit voidaan ilmaista kahdella tavalla - joko ajatusviivan kera tai ja-ilmauksen avulla. Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pidempi viiva, ja sitä kuuluisi käyttää kaikissa ajanilmauksissa. Ajatusviivan kanssa ei käytetä välilyöntejä, joten ilmaisu 5.9.1922–10.4.1923 on tässä tapauksessa oikein.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello kuitenkin muistuttaa, että jossain tapauksissa lyhyemmän yhdysmerkin käyttö on myös mahdollista:
"Kaikissa ajanjaksoilmauksissa pitäisi käyttää ajatusviivaa. Silloin kun ajatusviiva on vaarassa muuttua käsittämättömäksi, voi käyttää yhdysmerkkiä. Esimerkiksi sähköpostiviestissä ajatusviiva saattaa muuttua oudoksi merkkijonoksi, koska käytössä on…
Rabindranath Tagorelta ei löydy runoa nimeltä The Crescent Moon, mutta tämän niminen runokokelma häneltä julkaistiin vuonna 1913. Kokoelma on suomennettu ja sen suomenkielinen nimi on Kuukeinu (suom. Hannele Pohjanmies, Therapeia-säätiö 2010).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4129763/Versions
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-rabindranath-tagore-runo-kuukeinu…
https://www.gutenberg.org/files/6520/6520-h/6520-h.htm
Bestseller-aineistoa ei ole mahdollista uusia, eikä laina-aikaa pidentää. Kun palautatte kirjan kirjastoon, voitte kertoa henkilökunnalle tilanteesta, jolloin mahdollisesti kertyneet maksut voidaan poistaa. Kirjastoon on mahdollista olla suoraan yhteydessä, ja yhteystiedot löytyvät Helmet.fi-sivustolta https://www.helmet.fi/fi-FI Voitte myös kysyä, jos joku voisi palauttaa kirjan kirjastoon puolestanne.
Kirja on Nick Wardin Lastenvahdin vauhdikas ilta (Kustannus-Mäkelä 2005).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta PrettyLib-kirjastojärjestelmä (erikoiskirjastot.fi) kertoo kirjasta näin: "Hailapset Sami ja Siiri saavat lastenvahdikseen kovasti pitämänsä Anna-kalan, kun heidän vanhempansa lähtevät illaksi ulos. Nuorten haiden tavoin Samilla on kuitenkin ikävä tapa puraista innostuessaan tai pelästyessään milloin mitäkin. Kun Anna tekee Samin herkkua kalapuikkopuuroa, Sami haukkaa innoissaan koko tarjottimen suuhunsa. Illan mittaan syödyksi tulevat myös pelikortit, televisio ja kylpyamme. Myöhemmin illalla Sami syö unissaan makuuhuoneen ja melkein myös Annan. Vanhempien tulo herättää onneksi Samin ja kaikki päättyy hyvin."
Yksittäistä Yhdysvaltain osavaltiota koskevaa tietoa ei ole käytettävissä. 1960-luvulla 24 tuntia auki olevia ravintoloita oli vähän, lähinnä vain klassiset amerikkalaiset pienet edulliset ruokapaikat (diner) olivat auki läpi yön. Niitä oli isoissa kaupungeissa ja niillä alueilla, joissa teollisuustyöntekijät olivat töissä läpi yön. Oheinen artikkeli kertoo ja kuvittaa 50 vuoden takaista ravintolaelämää (40 kuvaa).
https://www.delish.com/restaurants/g19577116/what-eating-at-restaurants…
Nykyään tavallinen ravintoloiden aukioloaika Yhdysvalloissa ovat klo 6-22 (maanantai-lauantai). Sunnuntai-aukiolot vaihtelevat ympäri Yhdysvaltoja. Monet ravintolat ovat kiinni sunnuntaisin. Tavallisiin aukioloaikoihin voi olla osavaltioittain tai…
Kirjallisuuden kaikkein tunnetuin yksikätinen on Barrien Peter Panin kapteeni Koukku. Krokotiili on syönyt häneltä toisen käden ja
ja jahtaa Koukkua saadakseen toisenkin. Onneksi krokotiili on nielaissut herätyskellon ja tikittää siksi koko ajan.
Muita invalideja:
Manninen, Kirsti : Kun taivas putoaa, Taivas sinivalkoinen
Melville, Herman : Moby Dick eli Valkoinen valas
Stevenson : Aarresaari
Tuulio, Tyyni : Marja-Liisan oma koti (hänen aviomiehensä on menettänyt jatkosodassa kätensä)
Mikki Hiiren arkkivihollinen Musta Pekka oli nimeltään ennen toista maailmansotaa Jopi Jalkapuoli.
Maailmansodassa niin monet invalidisoituivat, että nimi muutettiin korrektimmaksi Musta Pekaksi, joskus vain pelkkä Pekka.
Kammottavimman…
Informaatioteknologiaa voi opiskella useimmissa Suomen yliopistoissa: Aalto-yliopistossa, Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Vaasassa, Itä-Suomen yliopistossa, Lappeenrannassa ja Åbo Akademissa.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on alallaan Suomen vanhin ja suurin.
Lisätietoa it-alan yliopisto-opinnoista löydät muun muassa yliopistojen omilta verkkosivuilta ja osoitteesta http://liimatukka.org/it-alan-opiskelu-suomessa/.
Martha's Vineyardin saarella sijaitsi yksi Yhdysvaltojen ensimmäisistä tunnetuista kuurojen yhteisöistä ja siellä syntyi oma viittomakieli, jota käytti aikoinaan valtaosa saaren väestöstä. Saari on innoittanut monia yhdysvaltalaisia kauno- ja tietokirjailijoita.
https://www.mappit.net/bookmap/places/635/marthas-vineyard-ma-us/
Romaanikirjoilijoista todennäköisin olisi Philip R. Graig. Hän on kirjoittanut kokonaisen sarjan jännityskirjoja, jotka sijoittuvat Martha's Vineyardille. Sarjan ensimmäinen kirja, A Beautiful Place to Die, ilmestyi vuonna 1989 ja toinen, The Woman Who Walked into the Sea, vuonna 1991.
https://en.wikipedia.org/wiki/Philip_R._Craig
Kuuluisa Martha's Vineyardille sijoittuva…
Niin sanotusta tulppaanimaniasta löytyy ainakin Mike Dashin kirjoittama tietokirjallinen teos Tulipomania: the story of the world's most coveted flower and the extraordinary passions it aroused. Kirjaa ei nähtävästi ole suomennettu. Kirja löytyy Joensuun pääkirjastosta, josta sen voi tilata kaukolainana.
https://www.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11488740
Lisäksi Deborah Moggach on kirjoittanut aihetta sivuavan kaunokirjallisen teoksen Tulppaanikuume (suom. Irmeli Ruuska), jonka pohjalta on tehty myös samanniminen elokuva.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1412230
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1718177
Löydät selkomukautetut klassikot Helmet-hausta laittamalla hakuun "selkokirjat klassikot". Shakespearea ei ole selkomukautettu suomeksi, mutta englanniksi löytyy Three great plays of Shakespeare, jossa on helpotetut englanninkieliset versiot näytelmistä Romeo and Juliet, Macbeth ja King Lear.
Artikkelissa "Koivun hintakehitys ei heijasta sen käyttöarvoa" kerrotaan seuraavaa:
"Koivun rooli Suomen metsätaloudessa ja metsänhoidossa on vaihdellut hyvin paljon viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Varhaisissa metsänhoito-oppaissamme 1800-luvun loppupuolelta koivulla nähtiin merkitystä lähinnä polttopuuna, eikä laajamittaiseen kasvatukseen sisämaassa kaukana kaupungeista uskottu olevan edellytyksiä. Koivun käyttöä haittasi pitkään sekin, ettei sitä voitu uittaa käyttöpaikalle, koska koivu ei pysy pinnalla samalla tavalla kuin huokoisemmat havupuut. Sotien jälkeisissä hakkuissa koivu kaadettiin usein maahan lahoamaan, koska sillä ei yksinkertaisesti ollut käyttökohteita. Uusien koivikoiden syntymistä ehkäistiin kemiallisella…
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisestä on ainoastaan yksi englanninnos. Naomi Walfordin käännös julkaistiin vuonna 1949.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
