Sarjan lopputeksteissä :
Musiikki - Pedro Hietanen
Muusikot
Pedro Hietanen - piano, harmonikka, celasta
Ape Anttila - kontrabasso
Riikka Lampinen - sello
Sami Koskela - lyömäsoittimet
Jukka Harju - käyrätorvi
Mikko Pettinen - trumpetti
Timo Paasonen - trumpetti
Markku Veijonsuo - vetopasuuna
Mikko Mustonen - tuuba
Lähde: https://areena.yle.fi/1-4151326
Nykyisin käytössä oleva pilviluokitus perustuu kansainväliseen Pilviatlakseen, jota käytetään ympäri maailman apuvälineenä pilvien havainnointiin sekä pilvitietojen laatimiseen. Teos syntyi aikoinaan (v. 1896) mm. sen havainnon pohjalta, että pilvet ovat suunnilleen samanlaisia kaikkialla maailmassa. Pilvissä ja niiden esiintyvyydessä eri puolilla maapalloa on kuitenkin myös eroja.Pilvien muodostumiseen ja koostumukseen vaikuttavat esimerkiksi ilmavirtaukset, maaston muodot ja korkeuserot, valtameret ja muut vesistöt, ilman kosteus sekä lämpötila. Myös ilmakehään liittyvät seikat vaikuttavat pilvien esiintymiseen. Esim. päiväntasaajan seudulla, jossa alailmakehä on paksumpi, pilvet ovat korkeammalla kuin napa-alueilla, joissa alailmakehä…
Äänitteiden tiedoissa tekijöitä ei mainita. "En yksin uskalla" -niminen laulu sisältyy nuottiin Huttunen, Aimo: "Laulun sanoma. 3" (Prisma, 1985). Laulu alkaa: "En yksin uskalla, en tahdokaan mä en." Huttunen on myös laulun säveltäjä, sanoittaja on Liisa Ylönen.Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Kenties ratkaisu löytyy vaniljasokerista? Niitä näyttää olevan erilaisia.Löysin Kinuskikissan blogista sivun, jossa vertaillaan erilaisia vanilja-tuotteita. Linkki sivulleToisaalta kyse voi olla myös reseptistä. Kirjassa Hyvä Konditoria reseptikirja (ISBN 978-952+52907-9-0) Toim. Manne Stenros, on reseptissä 6 tl vaniljasokeria. Tosin reseptikin voi olla suurempi...
Hei,Kuvauksen mukaan tuo voi olla vanhan versio Jean Patoun Joy-parfyymista. Liitteenä kuva. Kyseisestä parfyymista löytyy netistä myös versio erilaisella kotelolla, jos se sopii muistikuviin paremmin.
Hei,Yleisesti Ylen sivustolla mainitaan, että kuvaukset on tehty Iisalmessa ja sen ympäristössä. Tarkempia paikkoja ei yleisten lähteiden kautta löydy - paitsi maininta siitä, että Iisalmen raatihuoneen raastuvanoikeuden istuntosalissa kuvattiin valtuuston kokousta. Ohjaaja Jukka Sipilän mukaan autenttisuuteen pyrittiin kuvauspaikkojen ja paikallisten amatöörinäyttelijöiden puheen avulla. Tästä voisi päätellä, että sarjaa kuvattiin myös Säisän synnyinseudulla Kurenpolven kylän seutuvilla, joka on Iisalmesta Kiuruvedelle päin. Kuvauspaikkoja voi löytyä Jukka Sipilän tekemästä Säisän Henkilökuvasta, jossa kirjailija esittelee kotiseutuaan ja väliin on leikattu katkelmia tv-elokuvasarjasta. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/09/kukkivat-…
Jens Liljestrandin Moberg-elämäkerran Mannen i skogen mukaan Maastamuuttajat-romaanisarjan päähenkilöt ovat tarkoin taustoitettuun historialliseen kehykseen sijoitettuja fiktiivisiä hahmoja. Mobergin tärkeimpänä yksittäisenä dokumentaarisena lähteenä Liljestrand nostaa esille Minnesota Historical Societyn kirjastosta löytyneen kymmenen nidettä kattavan päiväkirjan, jonka Itä-Götanmaalta vuonna 1850 Amerikkaan muuttanut maanviljelijä Anders Petterson oli 44 vuoden aikana kirjoittanut.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hyttiselle on esitetty ainakin kaksi hyväksyttävää selitystä. "Järvi- ja suomalmista on sulatettu rautaa hytti- tai hytty-nimisissä rakennelmissa. Myös tervaa on poltettu hyteissä. Ammatin tai asuinpaikan perusteella on näistä hyteistä voinut saada aiheen lisänimi, sitten sukunimi. -- Ammattinimitysselitystä tukee esim. Rantasalmella 1556–59 merkitty Anders Hyttesmed (smed 'seppä'). Sen perusteella, että kirjoitusasu Hyttinen vaihtelee vanhoissa lähteissä asun Hyttyinen kanssa, on nimeä pidetty väheksyvänä lisänimenä, joka vertaa henkilöä pieneen hyönteiseen. Aina ei ole voitu erottaa Hyttinen ~ Hyttyinen -nimeä muodosta Hytöinen (sääsken nimityksiä on myös hytönen). -- Savosta…
Tiurun sairaalan historia vaikuttaa aika sekavalta vuoden 1941 osalta. En onnistunut löytämään mainintoja siviilipotilaista.Tietoa 43. sotasairaalasta jatkosodan aikana: https://sotapolku.fi/sotapolut/43.-sotasairaala-joutseno/Rauhan sairaala ja Tiuruniemen parantola Kansallisarkistossa: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=410266529Uutinen Laatokka-lehdessä 10.9.1941 Tiuruniemen parantolasta, ks. linkki.
Porvoon kaupunginkirjastoon tulee seuraavat ruotsalaiset metsästysaiheiset lehdet:
Svensk jakt (vuodesta 1997-)
Jaktjournalen (vuodesta 1992-)
Jaktmarker & Fiskevatten (vuodesta 1998-)
Lisäksi meillä on seuraavat ruotsalaiset julkaisut:
Viltvård (vuosilta 1976 ja 2001) (Sthlm, Jägareförlaget)
Henning, Karl: Vilt och viltvård (1982)
Sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan kirjakaupoista, esimerkiksi Akateemisesta tai Suomalaisesta. Internetistä löydät liikkeiden yhteystiedot sekä nettikaupat. Suomalaisen Kirjakaupan Internetsivujen mukaan ainakin joitakin sarjan englanninkielisiä teoksia voi tilata. Toimitusaika on kaksi viikkoa. Internetosoitteet ovat:
http://www.akateeminen.com
http://www.suomalainen.com
Hei!
Varmista, että HelMet-kirjastokorttisi on voimassa ja että siinä on tunnusluku. Ohjeet e-kirjapalveluihin löydät http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Ohjeet_ekirjapalveluihin(25…
Ellibs-kirjastojen e-kirjoja voit ladata mobiililaitteille, joissa on iOS- tai Android-käyttöjärjestelmä. Lataa laitteellesi Bluefire Reader -lukuohjelma.
Lukuohjelman lisäksi tarvitset Adobe ID-käyttäjätunnuksen, joka kannattaa luoda ennen lukuohjelman lataamista.Tunnuksen luominen on maksutonta ja onnistuu Adobe.com -sivuilla.
Eli voit lainata e-kirjan ja ladata sen lukuohjelmaasi tai lukea suoraan selaimessa jos sinulla on nettiyhteys.
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on saatavilla Kurt Nuotion Liukastelijaa tällä hetkellä ainoastaan painettuna kirjana. Välitän eteenpäin hankintaehdotuksen e-kirjasta.
Hei,
Kiitos toiveestasi, välitin sen eteenpäin 3D-tulostusvastaavillemme jotka laittavat ruskean värin seuraavaan tilaukseen mikäli sitä on saatavilla. Ennen joulua uutta filamenttia ei kuitenkaan ole käytännön syistä mahdollista saada.
Tiesithän, että 3D-tulostettuja esineitä on mahdollista maalata esimerkiksi pienoismalleille tarkoitetuilla maaleilla? Näin lopputuloksesta on mahdollista saada juuri sen värinen kuin tarve on filamentista riippumatta.
Olemisen sietämätön keveys (Nesnesitelná lehkost bytí) on tosiaan Milan Kunderan teos, joka julkaistiin Kirsti Sirasteen suomennoksena ensimmäisen kerran vuonna 1985. Jaan Krossin kirjoja on suomennettu paljon, mutta minkään suomennoksen nimi ei ole lähelläkään tätä ilmaisua. Juhani Salokannel on kyllä kääntänyt Krossin kirjoja, mm. Keisarin hullu (1982), Pietarin tiellä (1984), Professori Martensin lähtö (1986) ja Silmien avaamisen päivä (1991). Voisikohan kyseessä olla joku näistä?
Heikki Poroila
Asuinpaikan perusteella osastoa ei oikein pysty päättelemään. Helsingin punakaartin komppaniat muodostettiin pääosin ammattialoittain ammatillisten järjestysosastojen pohjalta. Puhuttiin esimerkiksi kirvesmiesten, vaskiseppien, suutarien, kivityömiesten, hevosmiesten ja rautatieläisten komppanioista. Myös sekakomppanioita oli. Surmansa saaneiden osalta hyvä aloituspiste selvittelyyn on vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto, http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main. Tuomittujen osalta tieto voisi löytyä esimerkiksi valtiorikos(yli)oikeuden akteista, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918#Puna…
Muita lähteitä:
Aunesluoma, J. & Häikiö, M. (1995). Suomen vapaussota 1918:…
