Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjastossa on sekä Lasirakentajalehti vuodesta 1991 alkaen että Lasirakentajan käsikirja (kustantaja Tampere Enterpress). Kirjastot eivät yleensä lainaa lehtiä kokoelmastaan. Kannattaa ottaa yhteyttä teknillisen korkeakoulun kirjastoon. Verkkosivut löytyvät osoitteesta http://www.tut.fi/library/ Sieltä löytyy yhteystietoja ja aukioloaikoja.
Esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löydät tietoa Kjell Westöstä, sekä teosluettelon: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175963753312
Kirjaa voi lainata mm. useista HelMet-kirjastoista (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot), Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta ja Jyväskylän yliopiston kirjastosta.
Olet tehnyt varauksen 16.7., samana päivänä kun kyseinen levy on viety tietokantaan. Valitettavasti aineiston käsittely vie muutaman päivän, toivottavasti saat varauksesi lähipäivinä.
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Merikannontien kohdalla rannassa, lähellä Kahvila Regattaa on lyhyitä aidanpätkiä, joiden tarkoituksena on ilmeisesti estää pyöräilijöitä ajamasta vahingossa mereen. Aidat ovat niissä kohdissa, joissa asvaltoidulta pyörätieltä on pieni pisto nurmikon poikki meren rantaan. Kahvila Regatan lähellä oleva yhtenäinen aita on taas sijoitettu kohtaan, jossa ranta on erityisen jyrkkä. Tarkempia tietoja voit kysellä Helsingin kaupungin rakennusvirastosta, joka huolehtii väylien ja rantojen turvallisuudesta.
Helsingin kaupungin rakennusvirasto, yhteystiedot:
http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vai…
Helsingin Varusmieskuoro on olemassa, mutta varusmiespalvelun lyhyydestä johtuen kuoron kokoonpano vaihtuu jatkuvasti eli samat laulajat eivät ainakaan vuotta pidempään ole mukana. Toisin sanoen vaikka kesällä 2017 osuisi tämän kuoron esiintymiseen, laulajina ovat aivan uudet varusmiehet, eivät vuonna 2014 tai 2015 esiintyneet. Myös muissa varuskunnissa toimii tällaisia varusmieskuoroja, kaikki yhtä tilapäisiä kokoonpanoja asian luonteesta johtuen.
Tämä Helsingin kuoro ei ole juuri levytyksiä tehnyt, mutta ainakin kokoelmalevyllä "Kenttäpostia - Sota-ajan aarteet" (Poptori 2002) kuoro on mukana laulamassa nimikappaletta yhdessä Asemieskuoron kanssa. Tämä levy löytyy mm. HelMet-kirjaston kokoelmasta (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi…
Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelu vastasi huhtikuussa 2017 samaan kysymykseen näin:
"Kokemuksia ja ohjeita palavien nuolien valmistamiseen löytyy Kaarle Knuutinpojan jousiampujat ry:n keskustelupalstalta. Linkissä myös video, jossa tulinuolia valmistetaan. Lähteitä ja lisätietoja: https://primitiivijousi.fi/vanha_keskustelu/viewtopic.php?p=31880
https://www.youtube.com/watch?v=uL4vnolCwLI
Heikki Poroila
Suomen Yleisradion Sininen laulu -sarjan sivuilta löytyvät esittelyt muista kysymistäsi säveltäjistä paitsi Ilmari Hannikaisesta.
http://vintti.yle.fi/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/taiteilijat.php-cat=musiikki.htm
Jean Sibelius -verkkosivulta löytyy paljon tietoa hänestä:
http://www.sibelius.fi/suomi/index.html
Ilmari Hannikaisesta löytyy tietoa esim. Wikipediasta ja englanniksi Bach Cantatas -sivustolta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Hannikainen
http://www.bach-cantatas.com/Lib/Hannikainen-Ilmari.htm
Luultavasti noin tarkasti määriteltyä tietoa ei löydy oikein mistään. Sopivia muistelmiakaan nimenomaan Tohmajärveltä ei osunut hakuihini. Arvelisin kuitenkin, ettei viljankorjuu ollut niin kovin erilaista Tohmajärvellä kuin yleisesti Suomessa, joten kenties seuraavista maatalouden yleishistorioista voisi löytyä hyödyllistä tietoa:
Suomen maatalouden historia. II : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen
Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita
Suomen talonpoika kautta aikojen / Eino Jutikkala
Suomen talonpojan historia / Eino Jutikkala
Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä
Tohmajärvestä on kirjoitettu myös historia:
Vanhan Tohmajärven historia / Jaana Juvonen…
Minusta näyttää kuvan perusteella mahdolliselta, että numero 1 on taitavasti hiottu pois. Ainakaan suomalaiset kolikkosivustot eivät näytä tuntevan tällaista virhelyöntiä. Jos kolikon virhelyönti on kuitenkin aito, hinta määräytyy sen mukaan, mitä joku kolikoiden keräilijä on valmis maksamaan. Suosittelen asioimaan jossain suomalaisessa keräilyliikkeessä ja pyytämään hinta-arviota. Toinen vaihtoehto on laittaa kolikko johonkin verkkohuutokauppaan ja katsoa, millaisia hintoja siitä ollaan valmiita maksamaan. Millään keräilykohteellahan ei ole ns. varmaa arvoa, vaan se määräytyy ostajien kiinnostuksen mukaan. Usein myyjän odotukset ovat korkeammalla kuin mihin keräilijät ovat valmiita. Mutta todellisten harvinaisuuksien kohdalla tätä…
Mikäli tarvitsemasi kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, sitä ei tilata kaukolainaan toiselta paikkakunnalta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pääkaupunkiseudulla on lukuisia muita kirjastoja (esimerkiksi tieteelliset kirjastot), joiden kokoelmat ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä.
Finna.fi-hakupalvelulla ja Frank-monihaulla voit tutkia, löytyisikö tarvitsemasi kirja jostain pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai esimerkikisi jonkin ammattikorkeakoulun kirjastosta.
https://finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Pingviinitanssissa lauletaan: .. pingviinit on täällä, joo
Laulu löytyy esim. Lasten toivotut : 100 iloista lastenlaulua (2011) tai Lasten oma toivelaulukirja (2007)
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea olisi törmännyt etsimääsi runoon. Palaamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista etsittyä runoa?
Väännös on varsin todennäköisesti Ranskasta kotoisin olevasta burgundinpadasta. Burgundinpata on lihaisa punaviinipohjainen pataruoka, jossa on naudanlihaa, sipulia, porkkanaa, pekonia, herkkusieniä ja timjamia. Äänteellisestihän burgundin on lähellä väännösversiota spurgundin, etenkin kun suomen kielessä b on varsin heikkoasteinen puhekielessä. Lisäksi padassa on punaviiniä, mikä sekin on saattanut aiheuttaa mielleyhtymän spurguihin, viinavitsithän ovat aina naurattaneet suomalaisia.
Alla muutamia kollegoiden vinkkaamia kirjoja aiheesta:
Martti Backman: Harriet ja Olof : rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918
Ester Erhomaa: Matleena ja päärynäpuu
Laila Hietamiehen tuotanto
Lempi Jääskeläisen tuotanto – tunnettu Viipurin kuvaaja
Elina Karjalainen: Isän tyttö: lapsuuden muistelma
Anja Kauranen: Ihon aika – teoksessa ollaan Viipurissa ennen sotia, mutta varsinkin 1990-luvun Viipurissa muistaakseni
Anna Kortelainen: Siemen
K. Merikoski: Irti sortajista : rajakarjalainen tarina viimeisiltä vainovuosilta (1919) - tässä teoksessa oli lisäksi muistaakseni suomalais-venäläistä epäluuloa puolin ja toisin opettajan rakkaussuhteen ympärillä
Kaiho Nieminen: Trokari
Tanja Pohjola: Lintu pieni
Mikko Porvali: Veri…
Matkustajaluetteloita voi kysyä arkistoista. Kirjastolla ei ole kyseisen kaltaisia dokumentteja sellaisenaan hallussa.
Tampereen historiaa käsittelevällä Koskesta voimaa -sivustolla on melko tarkka kuvaus Kurun uppoamisesta ja miehistön sekä matkustajien demografiasta. Myös lähteet on merkitty tarkasti, joten niitä on helppo lähteä jäljittämään: https://www15.uta.fi//koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru4.html
Mahdollisesti myös Tampereen museokeskus Vapriikilla on hallussaan Kuruun liittyviä dokumentteja.
Lisäys 30.6.2020:
Orvo Kärkösen teoksessa Näsijärven murhenäytelmä (1929) on lopussa lista onnettomuuden uhreista kunnittain.
