Most read answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Sinikka Nopola lapsuus 2926 Kirjailija Sinikka Nopola syntyi vuonna 1953 ja vietti lapsuutensa Tampereella. Perheeseen kuuluivat vanhemmat ja sisar Tiina. Kirjailijasta on kirjoitettu paljon. Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivustosta löytyy linkkejä mm. häntä esitteleville sivuille ja hakuteosten nimiä: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI
Käytetäänkö sanoja "alakoulu" ja "yläkoulu" koko Suomessa? Itse olen aina puhunut ala-asteesta ja ylä-asteesta, mutta nyt olen törmännyt näihin (mielestäni… 2926 Ala-asteet ja yläasteet ovat vuosituhannen vaihteessa yhdistyneet hallinnollisesti samaksi kokonaisuudeksi, eli ala-asteista ja yläasteista ei enää puhuta. Alakoulu ja yläkoulu ovat epävirallisia (mutta hyvin paljon käytettyjä) nimityksiä peruskoulun luokille 1 - 6 ja 7 - 9.
Mikä ötökkä on kyseessä, pieniä mustia näkyy listojen vieressä välillä. 2925 Hieman hankala tunnistaa noin kaukaa otetusta kuvasta. Saattaisit kenties löytää kutsumattomaan vieraan kuvan tai kuvauksen esim. Asumisterveysliitosliiton sivuilta. https://www.asumisterveysliitto.fi/toimintaDo%20wasps%20like%20the%20smell%20of%20gasoline?neuvonta/rakennustuholaiset-ja-kutsumattomat-pikku-vieraat
Tarvitsisin suomeksi Shakespearen 30. sonetista aivan lopun eli kohdan "But if the while I think on thee, dear friend, all losses are restored and sorrows end"… 2924 Shakespearen 30. sonetin on suomentanut ainakin neljä eri kääntäjää: Paavo Cajander, Aale Tynni, Kirsti Simonsuuri ja Leo Saukkoriipi. Tynniltä ja Simonsuurelta löytyy siitä vieläpä kaksi erilaista tulkintaa. Cajander: "Sua silloin muistan, ystäväni armas, Ja kaipuu hälvenee ja suru karmas." (Paavo Cajander, Runoelmia. Kirja, 1914) Tynni [1]: "Vaan sinut, ystävä, jos muistankin, saan kaiken menetetyn takaisin." (Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 1957. - Myöhemmissä laitoksissa on Tynnin uudistettu käännös.) Tynni [2]: "Vaan, kallis, mieleeni jos kohoat, saan kaiken taas ja surut haihtuvat." (William Shakespeare, Sonetit. WSOY, 1965) Simonsuuri [1]: "Vaan jos silloin, rakas ystävä, ajattelen sinua, Kaikki…
Miksi useimmat kissat viihtyvät saunan lauteilla? 2924 Kissat hakeutuvat lämpimiin paikkoihin. Uunin vierustat, lämpöpatterit ja muut lämpimät paikat ovat kissalle mieleen.  Turhaan ei puhuta vilukissoista. Lisäksi jotkut rotukissat tarvitsevat lämpöä ohuen karvapeitteen takia. Tosin lämpökään ei aina selitä kissan mielipaikkoja. Äidilläni oli kissa, joka mielellään nukkui kylmässä saunassa. Kissa hakeutuu suojaisiin ja hämäriin paikkoihin ja viihtyy melko ylhäällä. Ehkä sauna sopii tähän tarkoitukseen. Saunomistakin jotkut kissat harrastavat. Siinä piilee kuitenkin vaaransa. Kissan lämmönsäätely toimii eri tavoin kuin ihmisellä ja kuumassa kiukaassa on riskinsä. Savon Sanomien artikkelissa kerrotaan lemmikkien saunomisesta. https://www.savonsanomat.fi/teemat/arki/Lemmikit-lauteilla/…
Terve! Mistä löytäisin "New York Times" sanomalehtiä? Kysyin ko. lehteä Helsingin Akateemisesta kirjakaupasta ja myyjä sanoi että Suomesta ei voi ostaa lehteä… 2923 Voit käydä lukemassa New York Timesia American Resource Centerissä. Se sijaitsee Helsingin Yliopiston Fabiania-rakennuksessa Unioninkatu 36. American Resource Center on avoinna maanantaista perjantaihin 9-20 ja lauantaisin 9-16. http://www.usembassy.fi/servlet/PageServer?FrameSet=arc.html Ostaminen onkin sitten jo hankalampaa, Resource Center ei tietenkään vanhoja numeroitaan myy. Ehkäpä he kuitenkin voivat antaa vinkkejä vanhojen numeroiden hankkimisesta. Tietopalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-17. Voisit yrittää myös Internetin verkkokaupoista, osto- ja myyntipalstoilta, keskustelupalstoilta. Hämeenlinnan makupaloista löytyy hyvä luettelo: http://www.htk.fi/kirjasto/makup/yritys3b.htm
Mistä löytäisin runon jossa on kohta Kuka nyt kiiskejä onkisi sanoi pojalle pojan järki ja hän uljaasti huutaa huikkasi hei vaan ja taas tuli särki 2923 Kysymyksessä siteerattu runo on ensimmäinen osa (Prologi) Lauri Pohjanpään kymmenosaisesta sikermästä Eriskummallinen uni merikäärmeestä. Kokonaisuudessaan sikermä löytyy Pohjanpään kokoelmasta Sininen hämärä : uusi sarja metsän satuja ja muita runoja (WSOY, 1933). Prologi-osa on julkaistu muusta sikermästä erillisenä nimellä Kalajuttu monessa koululaisille suunnatussa lukemistossa, joista mainittakoon esimerkiksi Luen ja kerron [2] : Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja (Valistus, 1956) ja Lausuntarunoja nuorelle väelle (Valistus, 1958).
Mitkä asiat kuuluvat isännöitsijälle, mitkä kiinteistöhuollolle ja mitkä asunnon omistajalle? Vuokralaisen näkökulmasta kyselen, kun en ikinä tiedä, kenen… 2923 Julkishallinnon palvelu Suomi.fi toimii verkossa ja on monipuolinen sivusto, jossa on myös aiheenmukainen hakemisto http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/ . Palvelut aiheittain - > Asuminen ja rakentaminen, sivustolta löytyy myös aiheeseen liittyvä lainsäädäntö. Asuntoyhtiölaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599 . Ote lakitekstistä: "Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen ja rakennusten pidosta siten kuin tässä laissa säädetään ja yhtiöjärjestyksessä määrätään." Kiinteistöliiton sivuilla mainitaan vastuunjaosta "Taloyhtiön vastuunjakotaulukko perustuu uuteen asunto-osakeyhtiölakiin (1599/2009) ja erityisesti sen kunnossapitoa käsittelevään 4. lukuun.…
Kuinka kuuluu Aale Tynnin suomennoksessa W.B. Yeatsin runon The Second Coming kolmas säe "Things fall apart; the centre cannot hold;"? 2923 Aale Tynni on suomentanut mainitun säkeen näin: "keskus on pettänyt, läsnä on hajaannus;". (Yeats, William Butler: Runoja, WSOY 1966)
Kenen tekemä ja miten jatkuu runo? Alkaa näin: Kuka metsässä illoin huutaa , kenen valitus kaukaa soi. se soi kuin naisen itku, ken siellä vaikeroi.... 2921 Runo on Lauri Pohjanpään Palokärki. Löytyy ainakin teoksesta Kiurun tupa (1958) sekä kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot /toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen(1996).
Löytyisikö kirjastostanne minkäänlaista materiaalia aiheesta Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, erityisesti tilitoimiston näkökulmasta? 2920 Ainakin tällainen opinnäytetyö on tehty Pohjois-Karjalan amk:ssa, mutta se on salainen. Siitä voi tehdä tiedusteluja ko. amk:sta, jos vaikka lähdeluettelon voisi saada kopiona (kaukopalvelutilaus lähimmän kirjastosi kautta). Hakulinen, Tarja, Lisäarvoa ja kilpailuetua tilitoimistolle palveluja kehittämällä. Joensuu : Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 1998 (Salainen. Toimeksiantaja: Tili- ja veroasiaintoimisto Kalevi Väänänen Ky.) AMK-opinnäytetyö : Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma. Muita amk-opinnäytteitä (kysy niiden saatavuutta lähikirjastostasi): Arjasmaa, Joni, Markkinointitutkimus asiantuntijayrityksessä Joni Arjasmaa. [Pori] 2003. AMK-opinnäytetyö Satakunnan ammattikorkeakoulu tekniikan Rauman…
Onko olemassa kirjaa tai ohjetta runojen loppusoinnuista. Suomenkielistä. 2920 Ainakin Mervi Kantokorven teoksessa Runousopin perusteet (Yliopistopaino, useita painoksia) käydään läpi erilaisia runomittoja. Ehkä siitä voisi olla sinulle hyötyä?
Mikä tämä juttu oikein on että heti kun täytin 18 vuotta, kirjastokorttini ei ole enään voimassa? Mitä minun pitäisi tehdä? 2920 Kirjastokortti täytyy päivittää, kun sen omistaja täyttää 18 vuotta. Silloin hän ei ole enää oikeutettu ilmaisiin varauksiin, joten kirjaston asiakastiedoissa oleva asiakasryhmä täytyy muuttaa nuoresta (15–17-vuotiaat) aikuiseksi, ilmaiset varaukset kun annetaan asiakasryhmän perusteella. Kirjastokortin päivittäminen onnistuu helposti missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla. Vantaan kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http…
Miten Tommy Tabermanin runoja arvostellaan? Miten analyysi tehdään / onko jossain jotain mallia? 2919 Etälukion hyviä ohjeita runoanalyysiin ryhtyvälle: http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli3/runoanal.html Mitä lyriikka on: http://www.orivedenopisto.fi/virtuaaliakatemia/demo/lyriik1.htm Runoarvostelusta englanniksi: http://www.poetrymagic.co.uk/critiquing.html Hyvä opas perusteellisen runoanalyysin tekijälle on Mervi Kantokorven Runousopin perusteet. Helsinki 1990.
Mistähän löytäisin iskelmän suosikkilistat vuodesta 1975 eteenpäin? 2919 Olettaen, että kysymyksessä tarkoitetaan nimenomaan Suomessa ilmestynyttä iskelmämusiikkia paras lähdeteos taitaa edelleen olla Juha Lassilan tutkimus Mitä Suomi Soittaa? : hittilistat 1954-1987 (1990), josta pitäisi löytyä tarkat listat ko. vuosilta. Jatkoa teokseen ei ole ilmestynyt, eikä menneiden vuosien suosikkilistoja tunnu löytyvän koottuina painetussa muodossa eikä Internetin kautta. Eri tahothan kokoavat erilaisia hittilistoja ; YLE:n TOP40 on ns. virallinen lista, joka pitää sisällään kuitenkin pääasiassa muuta kuin iskelmää. Ohjelman lista-arkisto http://www.yle.fi/top40/arkisto.shtml ulottuu vuoteen 1995. Iskelmäradioasemien verkkosivuilla on niinikään iskelmien suosikkilistoja. Kyseessä ovat kuitenkin tämän päivän…
Haluaisin tietää mitä nimet Ella, Emilia, Esmi, Jani, Julia, Olavi ja Oona tarkoittavat? 2919 Ella on lyhentymä Elinasta, joka on suomalainen muunnelma kreikan Helenasta, jonka merkitys on "loistava". Ella on lyhentymä myös Eleonoorasta, joka on alkuaan arabian Ellinor "Jumala on valoni". Emilia on lähtöisin latinaisesta Aemilius-plebeijisuvun nimestä ja on Emilin sisarnimi. Väestörekisterikeskuksen etunimitilaston mukaan Esmi esintyy 7 kertaa.Tilastoista lisää Nimipalvelussa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 Jani on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes. Johannes on alunperin hepreaa ja tarkoittaa Jahve on osoittanut armon, Jumala on armollinen. Julia on latinan Juliuksen ("maitopartainen nuorukainen") sisarnimi. Olavi on muunnos muinaiskandinaavisista nimistä Anleifr,…
Haluaisin tutustua paremmin oopperaan; mistä alkaisin? Onko olemassa kirjaa, jossa kerrotaan mitä asioita pitäisi löytää kappaleesta/ oopperasta ja sitten… 2919 Todella, kannattaa aloittaa tutustumalla kirjaan, jossa kerrotaan oopperan historiasta ja esitellään tunnetuimpia oopperoita. Tässä muutama esimerkki Helmet-tietokannasta: Herzen, Pirjo von: Mentäiskö oopperaan! Tammi. 12 http://luettelo.helmet.fi/record=b2028212~S12*fin Riding, Alan: Ooppera. WSOY, 2008 http://luettelo.helmet.fi/record=b1844738~S12*fin Arni, Erkki: Tervetuloa oopperaan: johdatus jokamiehelle ja –naiselle. WSOY 1996. http://luettelo.helmet.fi/record=b1142061~S9*fin Oppaan pohjalta varmaan löytyy ooppera, joka kiinnostaa. Suosittelisin jotain perinteistä oopperaa, jossa on kauniita, melodisia, yleisesti tunnettuja aarioita. Ennen muuta Verdiä (La Traviata, Rigoletto, Don Carlos, Aida jne. jne), tai sitten vaikka…
Mistähän löytyisi runo/laulu tonttu tippelistä? "Täs on tonttu tippeli ja osaan monta seikkaa.." Näin jotenkin se siis kuuluu.. 2918 Tonttu Tippeli -niminen runo on Ester Ahokaisen kirjoittama ja se löytyy ainakin hänen teoksestaan Juhla joutuu. Valistus 1952.
Kysymykseni koskee Agatha Christien kirjaa Puolustuksella on puheenvuoro. Kirjasta on ilmestynyt tietojeni mukaan vain yksi painos, Tammi 1983. Onko kyseinen… 2918 Agatha Christien novelli Puolustuksella on puheenvuoro (Witness for the Prosecution) on ilmestynyt erillisenä painoksena Tammen isotekstiset -sarjassa vuonna 1983. Se sisältyy Christien rikosnovellikokoelmaan Kuoleman koira ja muita kertomuksia (The Hound of Death) joka ilmestyi suomeksi ensi kerran WSOY:n kustantamana (Sapo ; 226) vuonna 1978. Isotekstisen version on suomentanut Jouko Linturi, Kuoleman koira -kokoelman novellin puolestaan Anna-Liisa Laine. Tässä kokoelmassa novellin nimi on Syyttäjän todistaja. Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Minkä arvoinen on v.1956 markka ? 2918 Jos kyse on vuoden 1956 markan arvosta numismaattisessa mielessä, Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2013 -luettelon mukaan ainoastaan virheettömillä, täysin leimakiiltoisilla 1 markan kolikoilla on keräilyarvoa (1-1,50 €). Markat, joiden vuosiluvun 9 ja 6 ovat pidennettyjä ja teräväkärkisiä, ovat euron arvoisia, kun taas ne, joissa on normaali vuosiluku, ovat arvoltaan 1,50. Kummankaan mallin kolikoita ei ole noteerattu lainkaan alemmissa kuntoluokissa. Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan rahan arvoa, Tilastokeskuksen julkaisemalla rahanarvokertoimella voidaan muuntaa markat euroiksi (ja päinvastoin). http://www.stat.fi/til/khi/2012/khi_2012_2013-01-15_tau_001.html Kun halutun vuoden rahaa muunnetaan nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon…