Aihetta on tutkittu paljonkin. Tarja Salokoski & Anu Mustonen ovat vuonna 2007 julkaisseet kokoomatutkimuksen Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin.
Tiivistelmässä todetaan: "Median vakavimmat riskit lasten ja nuorten kehitykselle nousevat ikätasolle soveltumattomista sisällöistä, erityisesti väkivallasta, seksistä ja pornosta. Mediaväkivallan vaikutukset näyttäytyvät pienillä lapsilla median aiheuttamina pelkoina, nukahtamisen ongelmina, painajaisina ja joillakin lapsilla aggressiivisina käyttäytymisenä ja levottomuutena. Pitkäaikainen väkivaltaviihteelle altistuminen voi lisätä empatian hiipumista ja turtumista väkivaltaan sekä väkivaltaisia fantasioita ja toimintamalleja. Netti- ja kännykkäkiusaaminen sekä seksuaalinen…
Kannattaa tarkistaa Aalto-yliopiston Avoimen yliopiston kurssitarjonta, sieltä voisi mahdollisesti löytyä:
https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopiston-avoin-yliopisto
Helsingin Työväenopistossa on kursseja lähinnä tietotekniikkaan ja digitaitoihin liittyen, mutta niistä löytyykin sitten kursseja hyvin kattavasti, täältä löytyvät kaikki kurssit: https://ilmonet.fi/
Kyseessä on Taisto Saaresahon Kiertolaiset, jonka on säveltänyt Rauno Lehtinen ja sanoittanut Hillevi. Se löytyy seitsemäntenä kappaleena levyltä Hummani hei vuodelta 1974.
Youtube Hummani hei https://www.youtube.com/playlist?app=desktop&list=OLAK5uy_k-ZBgvMd4x68V…
Levyn tiedot Finnasta https://finna.fi/Record/fikka.4617931?sid=3122593668#componentparts
Chris Van Allsburg on useassa haastattelussa kuvaillut, kuinka hänellä oli mielikuva nuoresta pojasta, joka kuulee kaukaisuudesta äänen ja sen jälkeen löytää junan keskeltä metsää. Junan löydettyään poika kenties miettisi, mihin juna olisi menossa. Voisiko juna viedä hänet minne vaan? Entä millaisiin paikkoihin lapset haluaisivat matkustaa, vielä erityisesti jouluaattona. Ehkäpä juurikin Joulupukin luokse...
Chris on kertonut, että hän itse 8-9-vuotiaana paini sen kanssa, että onko joulupukkia vai ei. Ehkä juuri sen takia hän on halunnut, että kirjan päähenkilö on suunnilleen sitä samaa ikäluokkaa.
Tässä pari lähteenä käytettyä englanninkielistä haastattelua:
Milfrod Daily News: https://eu.milforddailynews.com/story/entertainment/…
Vastaus on yksiselitteisesti ei.
Perusteluna on se, että Suomessa voimassa oleva järjestyslaki kieltää teräaseiden hallussapidon yleisillä paikoilla. Kadut ja kaupunkialueet katsotaan sellaisiksi. (kts. erit. 10 §)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Miekan voi toki omistaa tai tuoda maahan, mutta yleisille paikoille sitä ei saa tuoda. Järjestyslain mukaan poikkeus tästä periaatteesta voi olla se, jos teräase on työtehtävän tai muun hyväksyttävän syyn tähden tarpeen. Tällainen hyväksyttävä syy voi olla vaikkapa keskiaikajuhlat, jolle joku esiintyjä tuo miekan. Asia täytyy kuitenkin aina varmistaa poliisilta.
Kaasusumuttimien hallussapidosta säädetään puolestaan ampuma-aselaissa ja -asetuksessa.
https://www.…
Esa Helasvuon säveltämästä ja Marja Rankkalan sanoittamasta kappaleesta "Brontosauruksen yö" on julkaistu nuotinnus kahdessa eri vihkossa vuonna 1972 sekä kokoelmassa Toivelauluja: iskelmien aarreaitta 93, 1973; 1. Tämä haku näyttää, miten niitä on saatavilla kirjastoista.
Kappaleen soinnutuksesta löytyy verkosta parikin ehdotelmaa:
https://chordu.com/chords-tabs-vesa-matti-loiri-brontosauruksen-y%C3%B6…
https://chordify.net/chords/vesa-matti-loiri-brontosauruksen-yo-1972-fe…
Elokuva on todennäköisesti Steven Spielbergin ohjaama Häivähdys purppuraa (1985). Elokuva perustuu Alice Walkerin samaa nimeä kantavaan, Pulitzer-palkittuun kirjaan vuodelta 1982.
Kyseiset rivit Walt Whitmanin runosta Laulu itsestäni löytyvät Markus Jääskeläisen suomennoksesta sivulta 20.
Walt Whitman: Valitut runot (2007, Sammakko)
Kansalaisaloitteen tulee kohdistua yhteen asiakokonaisuuteen ja siinä tulee aina olla mukana perustelut. Aloitteen on koskettava asiaa, joka kuuluu eduskunnan lainsäädäntövallan alaisuuteen.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/Kansalaisvaikuttamisen_tietopaketti/Sivut/Vaikuttamisen-areenat.aspx
Kansalaisaloitelaissa (12/2012) on kansalaisaloitteelle vain vähäiset muoto- ja sisältövaatimukset.
Eduskunnan verkkosivuilla on tilastoja kansalaisaloitteista, muun muassa päivitettävät tilastot eduskuntakäsittelyyn edenneistä, käsittelyssä olevista sekä hyväksytyistä kansalaisaloitteista.
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/Sivut/Kansalaisaloitteet.aspx
Helsingin Sanomissa julkaistuissa ilmoituksissa käytettiin vuonna 1956 nimitystä Kirkkonummen piirin nimismiehen virkahuone. Se sijaitsi Kirkkonummen Lapinkylässä samoissa tiloissa poliisin muiden toimintojen kanssa. Vuonna 1964 uutisoitiin Kirkkonummen poliisin muuttavan uusiin tiloihin, jolloin Lapinkylän kahden huoneen kokoinen, puurakennuksessa sijainnut toimitila vaihtui Kirkkonummen kirkonkylään Hörngården-nimiseen rakennukseen. Lapinkylässä poliisitalo oli jutun mukaan sijainnut kymmenen vuotta. Lapinkylän virkahuoneen tarkka osoite ei käy ilmi lehden ilmoittelusta.
Helsingin Sanomat arkistohaku
HS 11.6.1964
Etsin Finnasta viisi teosta rajaamalla tulokset aiheen "elokuvataide" mukaan; näin tekemällä voi halutessaan etsiä lisääkin kirjallisuutta aiheesta. Tässä teokset ja linkit niiden tarkempiin tietoihin, joiden perusteella voitte miettiä, mitkä näistä voisivat kiinnostaa:Peltonen, Petri et. al (2017): Kelaa sitä: leffakysymyksiä: filmin alkuhämärästä kirkkaimpiin hitteihin Nummelin, Juri, (2015): Klassikkoja, unohdettuja, outouksia: kirjoituksia elokuvastaThomson, David (2016): How to watch a movieRyynänen, Max (2013): Elokuva, rakastettuniSchneider, Stephen Jay (2017): 1001 movies you must see before you die
Veikkaisin, ettei monikaan nykyään tiedä, mitä Trans-Amilla tai Trans Amilla tarkoitetaan. Aika monet yli 40-vuotiaat kuitenkin varmasti muistavat, että Ritari Ässän ihmeauto KITT oli Pontiac Trans Am, joten ihan unohduksiin Trans Am ei ole jäänyt.Ritari Ässän autosta Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Ritari_%C3%84ss%C3%A4_(vuoden_1982_televisiosarja)Trans-Am-kilpailusta: https://en.wikipedia.org/wiki/Trans-Am_SeriesLisää tietoa Pontiac Firebirdistä: https://en.wikipedia.org/wiki/Pontiac_Firebird
Hei,Rakkausromaanihan on nimensä mukaisesti romaani, joka keskittyy romanttisen rakkauden kuvaamiseen. Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjan mukaan termi klassinen viittaa kirjallisuuskritiikeissä yleensä "sellaisiin taideteoksen ominaisuuksiin kuten järjestys, sopusointuisuus, tasapaino, kurinalaisuus ja suhteelliseuudentaju".Joka tapauksessa klassinen viittaa tässä myös perinteiseen kerrontaan ja suurelta osin myös perinteisiin sukupuolirooleihin verrattuna tuoreempaan rakkausromaaniin, joka haastaa näitä stereotypioita. Toki klassisessa (ja klassikoiksi nousseissa) rakkausromaaneissa tuota rakkauskäsitettä problematisointiin oman aikakauden mittapuulla radikaalistikin, mikä lienee yksi syy, että Austenia, Brontëja ja muita…
Iloiseen iltaan sopivia ja sellaista tukevia runoja löytyy loputtomasti, mutta ensimmäiseksi minulla tuli mieleen Edith Södergranin "Olemisen riemu". Kyseisen runon pääsee lukemaan kätevästi netistäkin: https://fi.wikisource.org/wiki/Olemisen_riemuKun itse luen runon, ovat keskeisiä kokemiani tunteita keveys, lämpö ja huolettomuus, ja tämänkaltaiset tuntemukset voivat sopia hyvin ilahduttamaan kesäistä sukujuhlaa.Myös puheiden pitämiseen löytyy runsaasti ohjemateriaalia; esimerkiksi tästä Ylen artikkelista saa moniäänisiä näkökulmia hyvään puheeseen: Edessä puheen pitäminen? Lue kokeneiden puhujien parhaat vinkit (Ojanperä 2014)
Finna-tietokannan mukaan Valmet 565 -traktorin käyttö- ja hoito-opasta (Gummerus 1965) löytyy ainoastaan yksi kappale auto- ja tieliikenteen valtakunnallisen vastuumuseon Mobilian kokoelmissa. Lainattavia kappaleita ei ole.Kirjaa näyttää olevan myynnissä tällä hetkellä ainakin täällä.Verkossa on käytettävissä tekninen raportti traktorimallin koekäytöstä vuodelta 1966.
Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.Kirjastonhoitajan osaaminen ei riitä varmaan lajitunnistukseen, mutta kuvassa voisi kenties olla jokin kukkakärpäslaji. Niiden yhdennäköisyyttä voi arvioida niinikään Ötökkätiedon sivuilla: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=22.
'Surprised by Joy' on vuonna 1815 Wordsworthin kirjoittama 14-säkeinen sonetti. Etenkin ensimmäinen säe ”Surprised by joy – impatient as the wind” on suosittu ja usein käytetty lainaus. Runon suomennosta emme onnistuneet löytämään. Wordworthin runoja on suomennettu runsaasti, ja etenkin kääntäjä Aale Tynni on suomentanut niitä kymmenittäin. Kattavin kokoelma hänen runoistaan on Runoja (Wordsworth, William, et al. Runoja. 1949.) ja joitain yksittäisiä runoja löytyy antologiateoksistakin, kuten Järvikoulun runotar (Tapionlinna, Tellervo. Järvikoulun Runotar: Dorothy Wordsworth Ja Hänen Vaikutuksensa William Wordsworthiin Ja S. T. Coleridgeen. WSOY, 1946.)
