Kyseeseen saattaisi tulla Korppi-sarjassa vuonna 1963 julkaistu Celia Fremlinin Hetket ennen aamunkoittoa. Siinä lapsiperheen taloon asettuu vuokralaiseksi neiti Brandon. Kirjan lopussa selviää, että neiti Brandon on aikonut ryöstää perheen vauvan. Osana suunnitelmaansa hän on ottanut taloudenhoitajan paikan samassa kaupungissa asuvan lääkäriperheen luota. Työnantajilleen hän on esittänyt olevansa äiti ja tätä mielikuvaa ylläpitääkseen hän on jättänyt taloon merkkejä lapsen olemassaolosta: narulla kuivuvia lapsen riepuja, vaunut keittiössä, kaikenlaisia vauvan tarvikkeita. Neiti Brandonin työnantajat ovatkin olleet siinä uskossa, että tämä on asunut lapsensa kanssa heidän luonaan koko ajan. "Jos hänen lopulta onnistuisi…
Hei!
Hakemalla Helmet-verkkokirjastosta https://haku.helmet.fi/ ja Kirjasampo.fi kirjallisuusverkkopalvelusta https://www.kirjasampo.fi/ asiasanalla liikuntavammaiset tuli hakutuloksena mm. seuraavat teokset, joiden kuvausten perusteella tarinoissa olisi mukana fiktiivinen hahmo, jolla on jokin liikuntavamma:
Joensuu, Matti Yrjänä: Harjunpää ja rautahuone
McKay, Hilary: Saffy ja Sienan enkeli
Oram, Kelly: Cinder & Ella (vain englanniksi)
Oranen, Raija: Hehku
Rannela, Terhi: Jäämeri, jäähyväiset ja minä
Rivera Letelier, Hernán: Elokuvankertoja
Sendker, Jan-Philipp: Sydämenlyönneissä ikuisuus
Welin, Ulla: Helmet tuovat kyyneleitä ; Seuraneidin päiväkirja
Wieringa, Tommy: …
Pyysimme apua vastaamiseen kotiseutututkija Torsti Saloselta, joka on koonnut tietoa Lohjan kadunnimistä ja pitänyt näistä useita esitelmiä. Hän antoi luvan kertoa nimensä lähdetietona.
Tässä hänen vastauksensa:
"Vellamonkatu kuuluu Lohjan keskustan siihen kadunnimistöön, johon on
saatu aihe kalevalaisesta mytologiasta. Vellamo on muinaissuomalainen
veden emäntä, Ahdin puoliso. Samaa nimiryhmää ovat esimerkiksi
Pellervonkatu, Nyyrikinkatu ja Tapionkatu. Nimet annettiin
1920-1930-luvun vaihteessa suomalaiskansallisromanttisessa hengessä.
Multapäänkatu kuuluu kadunnimiin, joihin on otettu aihe Lohjanjärven
maantieteestä. Multapää on saari Liessaaren ja Ojamon välissä. Samaa
nimiryhmää ovat esimerkiksi Liessaarenkatu, Immonkatu ja jo…
Kolmas maailma -antologian ilmestymisen aikoihin "tellu" oli yksi television kutsumanimistä, joka sittemmin on jäänyt vähemmälle käytölle. Tellukeskus tarkoittaa siis televisiokeskusta. Guadalupe Amorin kertomuskokoelmassa Galería de tîteres (1959) ilmestyneen tarinan alkuperäinen nimi on Televicentro.
Leimallisesti savolainen sana "tellu" ei millään muotoa ole ("töllö" taitaisi osua lähemmäs), mutta puhekielisenä se on kaiketi ollut riittävän epämuodollinen Matti Rossin suomennokseensa tavoittelemaa murteellista sävyä ajatellen. Murresanakirjoista "tellun" voi löytää ainakin Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjasta Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii.
Englannin- ja italiankielisissä käännöksissä itsenäiseltä aforismilta vaikuttava miete on alun perin osa laajempaa tekstikokonaisuutta. Se on peräisin Brechtin Arbeitsjournal-päiväkirjaansa 13.8.1942 kirjoittamasta osuudesta:
"bei adorno diskutieren horkheimer, pollock, adorno, marcuse, eisler, stern, reichenbach, steuermann über HUXLEYS 'brave new world'. den h[uxley] beunruhigen einige phänomene der neuzeit. er stellt ein absinken der kulturellen bedürfnisse fest. je mehr iceboxes, desto weniger huxley. wenn man die körperlichen bedürfnisse allzusehr befriedigt (vizepräsident wallace hat bereits ein glas milch für alle menschen in aussicht gestellt), leiden die geistigen bedürfnisse. das leiden hat die kultur geschaffen;…
Kyseessä on William Wordsworthin runo Lines Composed a Few Miles above Tintern Abbey. Runon on suomentanut Lauri Viljanen. Suomennos sisältyy teoksiin Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (1951) ja Wordsworth, William: Runoja (1949).
Suomennoksessa rivit kuuluvat näin: "[--] koko mahtavan maailman, / – minkä silmä, korva luo / tai sitten havaitsee [--]".
https://rpo.library.utoronto.ca/poems/lines-composed-few-miles-above-ti…
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Gabriele Muccinon vuonna 2006 ohjaama elokuva "The Pursuit of Happyness" (suom. "Onnen potkuja").
Elonet-tietokannan mukaan elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 2007 ja se on esitetty televisiossa eri kanavilla tähän mennessä yhteensä kymmenen kertaa.
Brandeja käsittelevistä kirjoista voit löytää listan suoraan esim. Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll?
Asiasanat, joilla hakemasi aineisto löytyy ovat:
tuotteet-- mielikuvat (voit yhdistää ja sanalla); tavaramerkit ; merkkitavara;( brandit, joka ei ole virallinen asiasana)
Voit rajata haun englanninkieliseen aineistoon valitsemalla kielivalikosta englannin kielen. Lahden kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy vain yksi englanninkielinen teos tästä aiheesta, joten kannattaa katsoa myös Lahden korkeakoulukirjaston Salpaus-tietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/salpaus/riimi.dll?
Siinä toimivat samat asiasanat (paitsi brandit)
Jos haluat vielä laajemman haun, niin silloin voisit hakea…
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (tekijä Saarikalle, Anne, Gummerus 2007)- kirjan mukaan nimi Amira on heprealais- tai arabialaisperäinen nimi, joka merkitsee prinsessaa. Nimen miespuolinen vastine on Amir, joka merkitsee prinssiä ja emiiriä.
Samassa kirjassa nimestä Sofia kerrotaan, että se on kreikkalaisperäinen nimi, joka tulee kreikan viisautta merkitsevästä sanasta sopheia. Lisäksi kirjassa mainitaan, että nimeä on kantanut kolme varhaiskristillistä marttyyriä. Tunnetuin heistä on italialainen ylhäisönainen, jonka tyttäret surmattiin julmasti ja joka koki itsekin marttyyrikuoleman.
Viisi viikkoa ilmapallossa ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1903 Samuli Suomalaisen kääntämänä ja Otavan kustantamana. Seuraavan suomennoksen teki lyhentäen vuonna 1965 Matti Karjalainen. Tästä Valistuksen kustantamasta teoksesta otettiin 1966 2. lisäpainos.
Inkeri Tuomikosken suomennos ilmestyi jälleen Otavan kustantamana vuonna 1980, 3. painos otettiin vuonna 1995.
Teoksen Maasta kuuhun : matkustus 97:ssä tunnissa suomensi P. J. Hannikainen vuonna 1904, kustantaja oli Edlund. Edwin Hagforsin suomennos ilmestyi vuonna 1929 Kariston nuoristonkirjoja -sarjassa. 2. korjattu painos tästä ilmestyi vuonna 1958. 3. painos ilmestyi Kariston Näkökulma -sarjassa vuonna 1969. Edelleen Edwin Hagforsin suomentamana ilmestyi erikoispainos "…
Vaski-kirjastojen aineistoissa kysymäsi kirja ei vielä näy (marraskuu 2017), mutta sitä on saatavilla Turun yliopiston kauppatieteiden kirjastossa.
https://finna.fi/Record/volter.1859109
kyllä varmasti ottaa...ensisijaisesti pyydän ottamaan yhteyttä lähimpään kirjastoon..koska koen, että cd-levy kuuluu sen kirjaston kokoelmiin missä bändi pääsääntöisesti treenaa ja asuu...mutta kokoelmista ensisijaisesti vastaa pääkirjaston musiikkiosasto...hesan tapauksessa pasila puh. 310 85701 tai sitten vantaa musiikkiosasto 839 23583 ja siellä esim. henkilö urpo hartikainen
ystävällisin terveisin
pasi virtala
ps. voit ottaa yhteyttä myös minuun ja kysyä lisää
t. 839 24510
k. 040-503 0177
Etsitty kirja saattaisi olla Timothy Findleyn Suuri tulva (Gummerus, 1986).
"Mottyl ihmetteli: Eikö kukaan muu tiennyt? Se itsekö vain ja Jahve - osasivat sanoa, mitä kärpäskruunu tarkoitti?"
"Niin se oli. Astuessaan vaunuihinsa, istuutuessaan kärpästen sekaan ja sulkiessaan oven Kaikkien Luotujen Herra Jumala Isä oli hyväksynyt oman kuolemansa." (s. 132)
Kannattaa tutustua Wikipedian sivuihin:
Wikipedia irtisanominen https://fi.wikipedia.org/wiki/Irtisanominen
Wikipedia työttömyys https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6tt%C3%B6myys
Ylen sivuilla on aihetta käsitelty laajasti:
Yle irtisanominen https://haku.yle.fi/?q=irtisanominen&language=fi
Kirjaston lähteistä ei vastausta valitettavasti löytynyt. Salon kotiseutuyhdistyksestä Salo-Uskelan seurasta luvattiin selvittää asiaa ja pyydettiin ottamaan suoraan heihin yhteyttä. Sähköpostiosoite on salouskelanseura@gmail.com ja seuran kotisivut löytyvät alla olevasta linkistä:
https://salo-uskelanseura.fi/
