Juuri tämän vuoksi Helmetissä haun voi kohdistaa tiettyyn aineistotyyppiin. Työkalut, soittimet yms. ovat esineitä ja jos kohdistat haun niihin, kirjat ja äänitteet jäävät pois. Jos haet Helmetistä hakusanalla saha ja rajaat haun aineiston mukaan niin, että otat vain esineet mukaan, saat hakutulokseksi vain yhden sahan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaha__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Finna-tietokannan perusteella Matti Kurjen ensimmäisestä pitkästä koulutuspurjehduksesta 1963 ei näyttäisi julkaistun laajempaa kirjallista kuvausta. Aikalaislehdissä matkasta uutisoitiin valokuvin ja haastatteluin esimerkiksi Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Suomen Kuvalehdessä. Digitoidut lehtiaineistot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa asiakaspäätteillä.
Matkasta on myös säilynyt puolustusvoimien lyhytelokuva Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa:
Puolustusvoimat. (1963). Matti Kurjen matka Välimerelle v. 1963.
Merisotakoulun kirjastossa löytyy pari aiheeseen liittyvää tutkielmaa sekä Matti Kurjen laivalehden vuosikerrat, joista voisi löytyä lisätietoja.
Himanen, H. (1978).…
Julkisen hallinon ontologiassa ohjataan valtiomiehen sijaan käyttämään termejä poliitikko tai poliittinen johtaja, https://finto.fi/fi/search?clang=fi&q=valtiomi&vocabs=juho.
Roy Anderssonia on tituleerattu "ruotsin Aki Kaurismäeksi", joten kyseessä voisi olla joku hänen elokuvistaan. Kyseessä voisi olla Eräs rakkaustarina (1970) tai Toisen kerroksen lauluja (2000).
Lähteet ja lisätietoa
IMDb Roy Andersson: https://www.imdb.com/name/nm0027815/
YLE: Kumpi on melankolisempi - ruotsalainen vai suomalainen, Roy Andersson? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/27/kumpi-melankolisempi-ruotsalai…
Saimme vinkin lukijaltamme. Laulu on Kotikylän laulu, se on Georg de Godzinskyn säveltämä ja Kaarlo Nuorvalan sanoittama balladi elokuvasta Saariston tyttö. Sen on esittänyt Leif Wager.
Dagobert von Mikuschista vaikuttaa löytyvän hyvin vähän tietoa. Saksan kansalliskirjaston tietojen mukaan hän eli 1874 - 1950. Hän asui Berliinissä. Von Mikusch kirjoitti 21 teosta ja käänsi paljon teoksia saksaksi. Saksalaisissa sanomalehdissä hänen nimensä esiintyi usein ja häntä tituleerattiin mm. tunnetuksi itämaiden tuntijaksi. Mistään ei suoranaisesti ilmene, mikä oli hänen koulutustaustansa tai tekikö hän esimerkiksi tutkimustyötä eri maissa.
Perimätiedon mukaan Ruotsalainen -järven nimi juontaa juurensa siitä, että Marjoniemen ensimmäisen talon isäntä Hannu Pietarinpoika oli alkujaan ruotsalainen. Järveä kutsuttiin hänen laajojen omistuksiensa vuoksi ”Ruotsalaisen vedeksi”. Muita tiedettyjä nimiä olivat myös ”Ruotsi” tai ”Ruotsinvesi”. Myöhäisempiä nimimuotoja ovat olleet ”Ruotsalainen” tai ”Ruotsalaisenjärvi”. Hannu viljeli maatilaansa joskus 1400-luvulla.Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalainen_(j%C3%A4rvi)
YouTubesta löytyy hyviä videoita värien sekoittamisesta. Pinkin eri sävyihin löytyy ainakin kaksi selkeää englanninkielistä videota:What Colors Make Pink? The Ultimate Guide to Mixing Pink: https://www.youtube.com/watch?v=LHQMTZPxgl8How to Mix the Perfect shade of Pink : A Colour Mixing Demo: https://www.youtube.com/watch?v=YEJ3rYMkMhQ
Kannattaa aloittaa etsiminen Maanmittauslaitoksen Suomen vanhat kartat -verkkosivulta: https://www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartatEri tyyppisten karttojen luettelot ovat ladattavissa excel-tiedostoina. Excel-taulukoissa aineistoa voi suodattaa esimerkiksi kartoitus- tai julkaisuvuoden mukaan. Kaikkia karttoja ei ole digitoituna saatavissa suoraan ruudulle, mutta linkit digitoituinin karttoihin löytyvät taulukoista.Myös Finna.fi-hakupalvelun kautta voi etsiä karttoja, joiden alue on Suomi / Ruotsi / Venäjä, eri ajanjaksoilta. Finnassa voi myös rajata aineistoa vuosilukujen mukaan. Digitoituihin, vapaasti saatavana oleviin aineistoihin on linkit luettelotiedoissa.
Kysymyksesi on sen verran laaja, että se vaatisi tutkimuksen tekoa. Valitettavasti tässä palvelussa emme tutki asioita, vaan haemme jo olemassa olevaa koottua tietoa ja vinkkaamme tiedonlähteitä.HS aikakoneella voi tutustua Helsingin sanomien arkistoon. LinkkiMyös Kansalliskirjasto säilyttää sanomalehtiä myös digitaalisena aineistona, josta voi tehdä hakuja. Linkki.Kansainvälisempää tietoa voi etsiä esim google scholar sivustolta. Sillä saa esiin myös aikanaan vertaisarvioituja artikkeleita, sekä kirja-aineistoa. Linkki.Kansainvälisempiä tuloksia löytyy WorldCat hausta. Tosin oikean hakusanan löytäminen vaatii hieman kokeiluja. Tässä tulos nimihaulla.Tietoa, joka ei ole julkista, emme valitettavasti löydä. Samoin on hankalaa selvittää…
Lähetin kysymyksesi Helsingin Kaupunginarkistoon palautejärjestelmän kautta. Kaupunginarkiston erikoistutkija Tuomas Virtanen selvitti asiaa ja tässä hänen vastauksensa:"Olen tutkinut näitä kaupungissa 1960-luvulla toimineita lasten kesäsiirtoloita, mutta en ole onnistunut löytämään sellaista, joka vastaisi kysyjän antamaa kuvausta. Kesäsiirtolatoiminta ei siis ole ollut suoraan kaupungin ylläpitämää vaan toimintaa ovat järjestäneet suomen- ja ruotsinkieliset opettajayhdistykset. Suomenkielisten koululaisten kesäsiirtolatoiminnasta on vastannut Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta, kun taas ruotsinkielisten lasten kesäsiirtolatoiminnan on järjestänyt Helsingfors folkskolors lärare- och lärarinneförening. Suomenkielisen…
Ainakin näissä teoksissa päähenkilön nimi on Elin:Aho, Elisabet: Lyhyet hetket (historiallinen romaani Elin Schaumanista)Bargum, Johan: SyyspurjehdusLundberg, Sofia: Toinen puoli sydäntäLykke, Nina: Kohonnut riskiPearse, Sarah; Parantola/ RetriittiTolonen, Mai: Elin
Suomessa ensimmäiset puutiaisaivokuumetapaukset todettiin Ahvenanmaalta Kumlingen alueelta. Tämän vuoksi tautia alettiin kutsua nimellä Kumlingen tauti.https://www.duodecimlehti.fi/duo94373
Vauvat ovat pieniä, suuria ihmeitä. Lääketieteellinen selitys mistä vauvat tulee löytyy sivuilta
http://www.avoin.helsinki.fi/laaketiede/EK1.html Sivut on kuitenkin aika vaikeaselkoiset, joten on parempi että käyt tämän keskustelun tutun ja turvallisen aikuisen kanssa. Vaikkapa äidin tai isän kanssa käytävään keskustelun avuksi voit lainata lähikirjastostasi Svensson, Thomas: Vallaton vauva valtaa vatsan. Helsinki: Kolibri, 1995.
Väinö Linnan Tuntematon sotilas löytyy melko varmasti kaikista Suomen kirjastoista. Jos et itse löydä kirjaa lähikirjastosi hyllystä, kysy kirjaston henkilökunnalta.
Suomenkielistä kirjallisuutta ei löydy, mutta seuraavat lehtiartikkelit löytyvät:
Soundgardenista Audioslaveen, Seattlesta Pariisiin: "musiikki ei ole koskaan tuntunut työltä" / Petri Silas
Soundi 2006:9, s. 58-62
Menneisyyden vangit / Tomi Palsa
Rumba 2006:17, s.32-33
Rage Against The Machine on haudattu, Soundgardenia ei enää ole, tulevaisuus kuuluu Audioslavelle! / Esa Koivio
Soundi 2003:2, s. 18-20
Raivon puutarhassa / Semira Ben-Amor
Rumba 2002:23, s. 19
Lehdet löytyvät Oulun kaupunginkirjastosta
Tyhjän tien paratiisit Tapani Ritamäen ruotsintamana (Paradis ultra light Wahlström & Widstrand, 1992) näyttää olevan ainoa käännös ruotsiksi. Boklaget on kyllä kustantanut toisen Liksomin teoksen, niinikään Tapani Ritamäen kääntämänä, Väliasema Gagarin (Station Gagarin, Boklaget 1988).
Lähteet:
Fennica http://finna.fi
Fili: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Kungliga biblioteket (ks. tietokannat) http://www.kb.se/
