Kuvassa näyttäisi olevan Narvik-kilpi (Narvikschild) tai sellaisen myöhempi kopio. Kilpi myönnettiin Narvikin taisteluun 1940 osallistuneille saksalaisille joukoille.
Lisätietoja esim.
https://en.wikipedia.org/wiki/Narvik_Shield
https://en.wikipedia.org/wiki/Cuff_shield_(Wehrmacht)
https://www.wehrmacht-awards.com/campaign_awards/shields/narvik.htm
Kysymyksesi on hyvin laaja. Näyttäisi siltä, että kaikki Suomen yleiset kirjastot ovat kehittyneet jotenkin 2010-luvulla. On tullut uusia palveluita, on otettu käyttöön uusia järjestelmiä paikallisesti ja koko maan laajuisesti, on perustettu kirjastokimppoja ja rakennettu paljon uusia kirjastoja.
Voisit alkaa tiedonhaun Kirjastot.fi -sivuilta. Sieltä löytyy mm. lista paikoista, joissa koulutetaan kirjastoammattilaisia https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi
KirjastoPro osiosta saat kuvan siitä, mitä kirjastoissa on parhaillaan kehitteillä. https://www.kirjastot.fi/kirjastoala
Nopean katsauksen netissä julkaistuihin tutkimuksiin saat scholar.google.fi -haulla. https://…
Muutamia oppaita löytyy yhteisöllisyyteen ja kansalais aktivismiin.
Esimerkiksi netissä luettavissa olevat Bäcklund ja kumppnit: Kansalaiset kaupunkia kehittämässä. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/102475/Backlund_ym_Kansalaiset_kaupunkia_kehittamassa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
sekä opinnäytetyö Prepula, Elisa. Yhteisöllisyys taloyhtiön voimavarana https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20714/Prepula_Elisa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Myös isännäintitoimistot haluavat auttaa talouhtiöitä yhteisöllisyyden kehittämisessä. Esim. Realia vinkkaa sivuillaa näin https://www.realiaisannointi.fi/ajankohtaista/millainen-yhteisollinen-taloyhtio
4H ehdottaa yhteisen puutarhan perustamista. https://4h.fi…
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea osaisi vinkata sopivaa kirjaa! Palaamme asiaan heti kun/jos vain saamme sieltä vastauksen! Tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista sopivia kirjoja?
Uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain käymällä kirjastossa ja esittämällä henkilötodistuksen. Näin ollen poikkeustilanteen aikana ei voi saada kirjastokorttia. Selvitämme parhaillaan muita mahdollisuuksia,
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Vielä ei tiedetä, toimiiko uusi koronavirus kuten influenssa ja alkaisi hiipua ilmojen lämmetessä. Helsingin Sanomista voi lukea tuoreen artikkelin (6.4.2020) aiheesta:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006465138.html
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun/runon! Ilmoitamme, mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Keskikirjastojen kokoelmissa on hyvin laaja kokoelma CD:lle tallennettuja äänikirjoja. Pääset lainaamaan niitä heti, kun kirjasto aukeavat. Aineiston varaaminen verkossa on jo mahdollista.
Löydät Keskikirjastojen äänikirjat kirjoittamalla hakuun "äänikirjat". Tulossivun oikeassa laidassa olevilla rajoittimilla voit rajata hakua esimerkiksi kielen, kirjallisuuden lajin tai vaikkapa tekijän mukaan.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Espoon kaupungin Rakennusvalvonta vastasi, että kyseisen talon on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Oy Simo Järvinen & Co.
Simo Järvinen ja Eero Valjakka suunnittelivat yhdessä esim. Olarinmäen alueen.
Se, voiko ruotsin kielen ajatella olevan tärkeä pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden kannalta, on pitkälti kieli- ja kulttuuripoliittinen keskustelunaihe, josta voi olla montaa mieltä. Yksiselitteistä vastausta siihen ei luultavasti ole.
Pohjoismaiden neuvosto itse vaalii ruotsin (ja muiden pohjoismaisten kielten) ymmärrystä, koska näkee sen edesauttavan ja lujittavan yhteenkuuluvuutta. Tällaista kieliyhteistyötä halutaan ylläpitää erilaisilla sopimuksilla. Pohjoismaista kielipoliittista julistusta lukemalla voi tutustua tarkemmin siihen, mitä asioita kielen ja yhteenkuuluvuuden välisestä merkityksestä esitetään. Julistus löytyy…
Helmet-kirjastoissa ei valitettavasti ole kovinkaan paljon vuoden 1990 jälkeen ilmestynyttä tutkimustietoa Kustaa Vaasasta. Elämäkerta hänestä löytyy vuodelta 2018, joka on ruotsinkielinen kirja Gustav Vasa : en furste bland furstar / Olle Larsson. - Historiska media, 2018.
Finnan kautta löytyi mm. Helka-kirjastoista ja Kansalliskirjastosta enemmän teoksia.
Tässä esimerkkinä muutama, joista löytyy tietoa Kustaa Vaasan ajasta ja lisää löytyy Finnasta https://www.finna.fi.
Reforming Finland : the diocese of Turku in the age of Gustav Vasa 1523-1560 / Jason Edward. - Lavery, Brill [2018].
Kättarland : en bok om reformationen i Sverige / Martin Berntson. - Artos [2017]
Elämäkerta: Gustaf Eriksson Vasa :…
Kirjastossa ei pystytä neuvomaan yksittäisissä terveyteen liittyvissä asioissa kuin tiedonlähteitä käyttämällä. Omaa terveyttä koskevat huolet on syytä selvittää terveydenhuollon kanssa, eli tässä tapauksessa hammashuollon.
Suun terveyden yhteydestä yleisterveyteen ja sydämen terveyteen löytyy tietoa hammaslääkäriliiton sivulta, https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterve… ja https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterve….
Kyllä puhekielessä voi sanoa noin. Sen ymmärtää kyllä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulla
Virallisemmassa tekstissä käyttäisin: Leivotaan leipää ja pullaa.
Leipiäkin voi olla leivontakerralla monia, samoin kuin pullia. Pullaa kuvaa paremmin asiaa, jota leivotaan.
Olof Palmella on yhteenä 11 lastenlasta. Hänen vanhimmalla pojallaan Joakim Palmella on kolme lasta, Mårten Palmella on viisi lasta ja Mattias Palmella kolme.
http://historiska-personer.nu/min-s/pbbfd94ff.html
http://historiska-personer.nu/min-s/p0022e9f3.html
http://historiska-personer.nu/min-s/p4d11c725.html
https://en.wikipedia.org/wiki/M%C3%A5rten_Palme
https://en.wikipedia.org/wiki/Joakim_Palme
Kyseessä voisi olla suomalaisen merimiehen ja muukalaislegioonalaisen Ensio Tiiran tarina, joka tosin sijoittuu Intian valtamerelle. Tiira pakeni vuonna 1953 ruotsalaisen toverinsa Fred Ericssonin kanssa legioonasta ja päätyi ajelehtimaan pienellä lautalla 32 päivän ajaksi. Ericsson menehtyi 18. päivänä, ja Tiiran oli pakko pudottaa ruumis mereen, vaikka he olivatkin sopineet, että toisen kuollessa toinen kuljettaa ruumiin maihin haudattavaksi. Tiira kirjoitti koettelemuksestaan kirjan, joka julkaistiin suomeksi nimellä Epätoivon lautta vuonna 1954. Siitä on otettu toinen painos vuonna 2006.
Ensio Tiiran haastattelu YLEn Elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/27/palkkasoturin-pakomatka
Ensio Tiira Wikipediassa: https…
Kirjasarja on nimeltään Disneyn iloinen tietolukemisto. Sarja ilmestyi vuosina 1983-1995.
Kiinassa seikkailtiin ainakin kirjoissa Silkkiperhosten maa ja Leijonatanssi.
