2. Kuormastokomppanian sotapolkua voi seurata komppanian digitoiduista sotapäiväkirjoista, joita on säilynyt melko kattavasti vuosilta 1941-1944. Kätevimmin niitä pääsee lukemaan Sotasampo-palvelun kautta.
Yleisellä tasolla kuormastokomppanioiden toiminnasta kertoo gradussaan Viliina Julkunen:
"Armeijan voidaan silti sanoneen liikkuneen hevosilla, sillä rintamalla sotatoimialueella käytettiin pääasiassa hevosia: tykit olivat pääosin hevosvetoisia ja kuljetuksia varten oli perustettu 77 hevosvetoista kuormastokomppaniaa, joihin jokaiseen kuului 128 hevosta ja jokaiseen divisioonaan kuului lisäksi 153 hevosen suuruinen ampumatarvikekolonna. Lyhyet kuljetukset rintamalle tehtiin rivistökuljetuksina eli kolonna-ajoina, joissa…
Kyseessä on mahdollisesti Andersenin satu Iso Niilo ja Pikku Niilo. Sadussa Iso Niilo omistaa useamman hevosen kuin Pikku Niilo, mikä aiheuttaa kinaa Niilojen välille. Myös piru mainitaan sadussa.
Voit katsoa Kirjasammosta, mistä julkaisuista Iso Niilo ja Pikku Niilo -satu löytyy.
Assassiineja käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa:
Bradley, Michael: Salaseurojen käsikirja
Daftary, Farhad: The Assassin Legends - Myths of the Isma'ilis
Kouvola, Karoliina: Soturit assassiineista samuraihin
Reynolds, John Lawrence: Varjojen väki - maailman salaseurojen historia
Myös Britannicasta löytyy lyhyt juttu assassiineista: https://www.britannica.com/story/who-were-the-assassins
Kyseinen runo löytyy Krista Bendovan vuonna 1978 suomeksi ilmestyneestä kirjasta Perhonen, hassu varpunen (951-1-04813-9, Otava). Eeva-Liisa Manner on kääntänyt ja riimitellyt kirjan runot suomeksi.
Ainakin seuraavat kustantajat ovat julkaisseet kotimaisten kirjoittajien runokirjoja viime vuosina. Löydät kustantamoiden yhteystiedot hakemalla netistä. Kannattaa kysyä suoraan kustatamoista.
Aviador
Enostone
Gummerus
Kaarna-kustannus (Seuraava käsikirjoitushaku järjestetään keväällä 2024.)
Kirjapaja
Kustannusosakeyhtiö Teos
Neirol-kustannus
ntamo
Nysalor-kustannus
Osuuskunta Poesia
Otava
Palladium kirjat
Päivä osakeyhtiö
Reuna Publishing House Oy
Robustos
Väyläkirjat
WSOY
Onkohan kirja mahdollisesti Taimi Vanaseljan "Kun sydän pelkää, syöpälääkärin ajatuksia kärsimyksestä ja toivosta"?
Kirja on inkeriläisen kristityn lääkärin muistelmateos vuodelta 2000. Kustantaja: Päivä. Toimittanut Johanna Kulmala.
Teos Helmet-verkkokirjastossa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1565532?lang=fin
Tiernapoikaperinteestä löytyy tietoa ruotsin kielellä mm. tältä sivulta http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birckjl/divlb/stjarngo.h…
Tiernapoikien laulujen sanat ruotsiksi J.L:Birckin mukaan löytyvät myös edellä mainitulta verkkosivulta.
Kyseinen sitaatti on Ralph Waldo Emersonin esseestä Ystävyydestä.
J. A. Hollo on suomentanut Emersonin esseitä. Hänen suomennoksessaan kyseinen sitaatti kuuluu näin:
"Meidän täytyy olla omamme ennen kuin voimme olla toisen oma."
https://www.gutenberg.org/files/16643/16643-h/16643-h.htm
Ralph Waldo Emerson: Esseitä (suom. J. A. Hollo, 1958, s.135)
Ruotsin metsänhoidon lainsäädäntöä pääsee tutkimaan täällä:
https://www.lagboken.se/Lagboken/start/miljoratt/skogsvardslag-1979429/…
Suomen vastaava laki:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Noin yksityiskohtaista kohtaa en laeista löytänyt.
Muuta tietoa aiheesta:
https://metsanhoidonsuositukset.fi/
Metsänhoidon suositukset on myös Metsäkeskus Tapion kustantamana kirjana (2023). Saatavilla Hämeenlinnan kirjastossa.
Jylhä ei ole suomennokseensa saanut mukaan vastinetta "rash"-sanalle, joten kysymyksen sitaattia hänen Milton-tulkinnassaan vastaa "murheenhetkellä hän kättään" ["Näin lausuin murheenhetkellä hän kättään / ojensi, poimi hedelmän ja söi."] (Yhdeksäs kirja, 780–781)
Kysymyksen Shakespeare-sitaatti on Matti Rossin vuoden 2004 Macbeth-suomennoksesta. 1982 Rossi käänsi samaisen säkeen seuraavasti: "Sanaton murhe särkee kuiskeellaan / ahdistetun sydämesi".Tämä Macbethin 4. näytöksen 3. kohtauksesta peräisin oleva lainaus "-- the grief that does not speak whispers the o'er-fraught heart and bids it break" kuuluu Paavo Cajanderin tulkitsemana " -- suru, joll' ei kieltä / Kiduttain kiusaa vaivattua mieltä!"; Yrjö Jylhä puolestaan suomensi sen näin: " -- murhe vailla kieltä / sydämen murtaa, pakahduttain mieltä."
Oskari Peltomaa oli tamperelainen kupari- ja peltiseppä. Hän mainosti palvelujaan ahkerasti sanomalehdissä 1930-luvulla. Mainoksen mukaan hän teki mm. kattoja, peltimuureja ja tinauksia.Kuparipannuun tehdystä reiästä ei löytynyt tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tietää, mistä on kysymys?
Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" alkaa: "Mikä on isänmaa, äiti?" Runo sisältyy ainakin kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (toimittaneet Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell; Valistus, 1962) ja kirjaan "Lasten kolmas lukukirja" (Urho Somerkivi, Engun Rauhamaa; Otava, 1959, 9. painos 1969). Lauri Pohjanpään kirjassa "Lastenrunoja" (Valistus, 1962) on runosta hieman erilainen versio, joka alkaa: "Sanohan minulle, äiti".
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) löydät tietoa Helsingin katunimistön historiasta. Julkaisun eri painokset löytyvät verkosta: Helsingin kadunnimien historiaTeoksen osassa 1 käsitellään myös Vartiokylän alueen nimistön historiaa, ja sen mukaan Arhotien nimeämisen perusteena on luonnonkukkiin liittyvä ryhmänimistö. Alueelta löytyy muitakin kukkiin viittaavia nimiä, kuten Kielopolku, Orvokkitie ja Kukkaniityntie. Arho viittaa tässä tapauksessa siis kohokkikasvien sukuun.
Tosiaan näin näyttää olevan. Tarkistin kirjastomme hyllyssä olevat eri painosten Seitsemän veljestä -teokset sekä Kootut runot -teokset: romaaneissa sana on kaitsea, runokirjoissa kaitsia. Jos sanaa tarkastellaan ihan kieliopillisesti, Kielitoimiston sanakirja ja etymologinen sanakirja tuntevat vain muodon kaitsea. Runokokoelmaan johdannon kirjoittanut Lauri Viljanen kirjoittaa Kiven "runoasua koskevista epäjohdonmukaisuuksista" ja lisää, että "itse Kiven sanastoon ei tietenkään ole kajottu, vaikka siinä voikin toisinaan huomata hätäisen omatekoista ja sen tähden oudoksuttavaa." Tämä antaisi ymmärtää, että Koottuihin runoihin on pyritty saamaan Kiven teksti kuten hän on sen itse kirjoittanut, mutta se ei selitä, miksi ja missä vaiheessa…
Varsinaisesti kirjan hintaa ei voi yksiselitteisesti arvioittaa missään, vaan ainoastaan antaa sille keskimääräisiä hinta-arvioita, jotka perustuvat siihen, millä hinnalla kirjaa on myyty esim. antikvariaateissa tai nettihuutokaupoissa. Lisäksi hintaan vaikuttavat mm. sen kunto tai kuvitus.Linkkejä nettiin https://antikka.net/ https://www.antikvaari.fi/http://www.aikakoneantikva.com
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan kumpikin kirjoitusmuoto on oikein.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/evankelis-luterilainen?searchMode=allhttps://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/suositukset/evankelisluterilainen_vai_evankelis-luterilainen
Hämeen heimoliiton historiikissa kerrotaan heimoliiton järjestämistä heimojuhlista. Vuonna 1939 juhlat järjestettiin Hämeenlinnassa ja ne liittyivät samalla kaupungin 300-vuotisjuhliin. Ensimmäisen juhlapäivänä eli juhannuspäivänä 24.6. juhlittiin ensimmäisen maakirjan 400-vuotismuistoa. Juhlaesitelmän piti fil. tri Eino Jutikkala ja juhlassa ojennettiin maakirjamitali 70 sellaiselle sukutilalliselle, joiden tila oli pysynyt suvun hallussa vähintään 200 vuotta. Maakirjamitali oli kuvanveistäjä Aukusti Veuron muotoilema ja Kultakeskus oy:n valmistama. Mitali kiinnitettiin lisäksi Jalmari Finnen hautakiveen. Finne oli selvittänyt Hämeen maatilojen omistussuhteet vv. 1539-1939, ja tämän selvitystyön perusteella saman suvun hallussa yli 200…
Kirjallisuudessa ns. julkaisijafiktio, kirjallisen tekstin esittäminen jonkun toisen kirjoittamaksi tai vaikkapa löydetyksi käsikirjoitukseksi, ei ole ollenkaan tavatonta, vaan varsin tavanomainen kerronnallinen keino etenkin 1900-lukua edeltävässä proosakirjallisuudessa. Se, että vastaava silmänkääntötemppu tehdään teoksen maailman asemesta reaalitodellisuudessa, kustantajatasolla, on sitä vastoin perin harvinaista. Silloin tällöin toki saattaa törmätä keksittyihin identiteetteihin, kuten meillä äskettäinen Silvia Classic, ja toisinaan salanimillä julkaisevien kirjailijoiden markkinoinnin yhteydessä vähintäänkin sivutaan Nisonius-tapausta (esimerkkinä mainittakoon Pirkko Saisio ja "vankila-alan ammattilainen" Jukka Larsson). Ulkomaisista…
