Lotta Svärd -haulla Kirjasammosta seitsemän romaania ja runoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Lotta%20Sv%C3%A4rdHaulla lotat saa seuraavat teokset, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lotat
Keliakiayhteydessä gluteiinilla tarkoitetaan vehnän, rukiin, ohran ja niistä risteytettyjen viljalajien päävarastoproteiineja, prolamiineja. Näiden viljojen prolamiinit käsittävät 50-80 % jyvän kokonaisproteiinista." Linkki Sanna Luodon tutkielmaan 2011, s. 10Keliakialiiton sivuilta löytyy lista viljalajeista, jotka eivät sisällä gluteenia. Niitä ovat amarantti, fonio, hirssi, kaura, kvinoa, maissi, riisi, tattari ja teff. Linkki Keliakialiiton sivustolleSivustolla Oats and helth, on taulukko kauran proteiineista. Niihin kuuluu myös pieni määrä gluteiinia, mutta ilmeisesti sellaisessa muodossa, ettei se aiheuta ongelmia keliakikoille. Linkki sivustolle.National Library of Medicine sivuilla selitetään riisijauhon gluteiinittomuus sillä,…
Yhdysvalloissa ensimmäiset maahanmuuttajille tarkoitetut henkisiä kykyjä mittaavat testit oli tarkoitettu ainoastaan kognitiivisten vajavaisuuksien tunnistamiseen. Varsinaiset älykkyystestit aloitettiin vasta myöhemmin. 1900-luvun taitteessa testejä ei vielä tehty lainkaan – tässä vaiheessa amerikkalaiset maahanmuuttoviraomaiset tukeutuivat yhä kallonmittaukseen älyllistä kapasiteettia määriteltäessä.Ensimmäisen älykkyystestin kehitti ranskalainen psykologi Alfred Binet vuonna 1905. Yhdysvaltoihin Binet'n menetelmän toi vähälahjaisten lasten koulun opettajana toiminut Henry H. Goddard 1908. Koska nämä testit edellyttivät kielitaitoa ne eivät soveltuneet maahanmuuttajien testaamiseen; heitä varten tarvittiin nonverbaalinen testaustapa ja…
Nuottikokoelmassa "Sotaveteraanien perinnelaulut" (isbn: 951-9141-20-0) on Kalervo Hämäläisen laulu "Tuntematon sotilas". Nuotinnos on mieskuorolle (TTBB) ja se sisältää myös sointumerkit. Kappaleen on sovittanut Arvo Kuikka. Nuottia on saatavilla useassa Keski-kirjastossa. Jyväskylän kaupunginkirjaston kappale on varastossa, ja siihen voi tehdä varauksen verkkokirjastossa.951-9141-20-0 | Hakutulokset | Keski-Finna Jos haluat noutaa varaamasi nuotin jostain toisen kunnan kirjaston toimipisteestä, tee silloin "seutuvaraus".
Muistamasi kohta on Immi Hellénin runosta "Valokuvaajassa", sen toisesta säkeistöstä. Dagmar Kemilän kirjassa "Luen ja kerron" runo on nimellä "Mirri, Marri ja Murri valokuvaajassa". Runo alkaa: "Ei saa silmiä räpyttää".Runo sisältyy moneen julkaisuun ja yleensä niissä säkeistöjä on kaksi, mutta J. K. Santalan "Alakansakoulun aapisessa" säkeistöjä on kolme, samoin Siviä Heinämaan "Aapisessa".Eri julkaisuissa runon toisen säkeistön verbit vaihtelevat: joko "kokottaa" ja "mokottaa" tai "kököttää" ja "mököttää". Esimerkiksi Hellénin "Lasten runokirjassa" verbit ovat "kokottaa" ja "mokottaa", mutta esimerkiksi kirjassa Hellén, Immi: "Lapsuuden lauluja" verbit ovat "kököttää" ja "mököttää". Lähteitä:Heinämaa, Siviä: Aapinen :…
Victor Hugo runoteos L'Art d'être grand-père ilmestyi vuonna 1877. Hugosta tuli poikansa kuoleman jälkeen tämän lasten huoltaja, ja näistä kokemuksista syntyi mainittu kokoelma runoja. Sitä ei ole suomennettu, enkä löytänyt ruotsinnoksiakaan. Osia kysymästäsi runokokoelmasta on sisällytetty Vaski-kirjastoissa saatavana olevaan valikoimaan Selected Poems of Victor Hugo: A Bilingual Edition (sivut 270 - 289). Selected poems of Victor Hugo : a bilingual edition | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot Voit varata kirjan verkkokirjastosta tai tulla tiedustelemaan sitä lähimpään Vaski-kirjastoosi. Kokonaan englanniksi käännettynä kysymäsi runoteos näyttää löytyvän Amazon-kirjakaupan valikoimista ChatGPT:n laatimana, toimitettuna versiona.…
Ruotsin kielen opiskelu toisena kotimaisena kielenä voi alkaa jo peruskoulun ensimmäisellä luokalla (A1-kieli) tai viimeistään peruskoulun kuudennella luokalla (B1-kieli). A1-kieli voi olla joko toinen kotimainen tai vieras kieli. Kielivaihtoehtojen tarjonta riippuu koulusta. Esimerkiksi Tampereella A1-kielenä voi opiskella koulusta riippuen englantia, espanjaa, kiinaa, ranskaa, ruotsia, saksaa tai venäjää. B1-kieli on joko toinen kotimainen tai englanti. Näiden lisäksi on mahdollista opiskella valinnaisaineena A2-kieltä kolmannelta luokalta alkaen. Myös A2-vaihtoehdot riippuvat koulusta.Kieliverkosto: https://www.kieliverkosto.fi/fi/tassu-tiu/huoltajalle/yleisimpia-kysymyksia-kieltenoppimisesta-ja-kielivalinnoista Tampereen…
Akseli, Suomen almanakassa 23.3.vuodesta 1900, sitä ennen vuodesta 1858 Aksel, joka on suomalainen asu almanakassa vuodesta 1739 olleesta Axelista. Nimi on tanskalaisperäinen uudelleenmuodostelma heprean nimestä Absalom "rauhan isä".
Justus (lat.oikeamielinen, rehellinen, vanhurskas), Uudessa testamentissa mies, jota ehdotettiin apostolksi. Katolisessa kirkossa Justus on neljäntoista pyhimyksen nimi. Suomen almanakassa 1708-1917 nimi oli 2.9. Päivä viittaa ranskaliseen v.350 virkaansa tulleeseen Lyonin piispaan, jonka kerrotaan 380-luvun alussa luopuneen virka-asemastaan ja eläneen erakkona kuolemaansa asti vuoteen 390.
Lähteet:Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Uusi suomalainen nimikirja
Netistä löytyy laskureita, joilla voi laskea minkä tahansa päivämäärän viikonpäivän, esim.
http://www.mistupid.com/months/weekdaycalc.htm tai https://takemeback.to/07-July-1937
Suomalaisia almanakkoja kannattaa etsiä Almanakkatoimiston sivuilta. Siellä on arkisto, jossa on vanhoja almanakkoja, myös tuo Yliopiston almanakka vuodelta 1937, https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit….
7.7.1937 oli keskiviikko.
Mainitsemanne lyhenteet tarkoittavat kuten arvelittekin s.l.=sine loco 'ei painopaikkaa' ja s.a.=sine anno 'ei paino-vuotta (tai kustannusvuotta)'. Lyhenteitä löytyy esim. seuraavista kirjoista: ///Risto Rantala: Uusi lyhennesanakirja, 2003///,///Veli Valpola: Suuri sivistyssanakirja, 2000///, ///Arto Kivimäki: Summa summarum, 1998///.
Kummankin nimen merkitystä ja alkuperää on tiedusteltu meiltä ennenkin. Löydät aiemmat vastaukset palvelumme arkistosta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakusanoiksi "etunimet Olivia" tai "etunimet Ida".
Aiempiin vastauksiin viitaten:
Olivia on latinaa ja tarkoittaa oliivipuun lehvää. Oliverin (johdettu latinan oliivipuuta tarkoittavasta sanasta "olivarius") sisarnimi. Vanhempi muoto nimestä on Oliva.
Ida on lyhentynyt ilmeisesti ida- ja idu-alkuisista nimistä, joiden on oletettu merkitsevän työtä ja toimintaa. Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Iidan kohdalla nimeen Stefanida, joka on ortodoksisen perinteen mukaan marttyyri 100-luvun puolivälistä.
Etunimitietoa löydät esimerkiksi seuraavista lähteistä…
Olisiko kyseessä Vesa Luukkosen kirjat Niinisaareen ( vuodelta 2006) ja Omalla konnulla (vuodelta 2008). Kirjat kertovat itäisen Savon asuttamisesta 1400-luvulla, jolloin Karjalasta tultiin lähes asumattomiin korpiin kalastamaan ja metsästämään. Kirjat ovat Punkaharjulaisen Kirja-Pakarin kustantamia
Joachim Mickwitzin kirjaa ei valitettavasti ole tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon, mutta kirja on saatavilla Museoviraston kirjastosta osoitteessa Nervanderinkatu 13. http://www.nba.fi/
"Flickan vid stenbänken" -elokuvan hankkimisesta on paras tehdä hankintaehdotus kirjastolle. Hankintaehdotuslomake löytyy sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Marianne Ahrnen ohjaama elokuva perustuu Maria Gripen tarinaan ja on saatavissa ainoastaan Malmön kaupunginkirjastosta.
Alla muutama kirja, jonka nimessä on 100 ja joissa aiheena tai nimessä on mietelmät, elämä, ajatelmat tms. Alin kirja lienee liian uusi. Vanhemmat kirjat eivät enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
- Sisäinen kauneus : 100 tapaa saavuttaa sisäinen rauha ja mielentyyneys / Elaine St. James (1998)
- Helpota elämääsi : 100 tapaa nauttia elämästä luopumalla turhista asioista / Elaine St. James (1997)
- 100 ways to simplify your life / Joyce Meyer (2008)
Alla olevien linkkien kautta voit tarkistaa, näyttääkö kirja tutulta:
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1796077
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1443393
https://www.amazon.com/100-Ways-Simplify-Your-Life/dp/1455538116
Voi olla, että mikään näistä ei ole…
Hei!
Kirja on mahdollista saada lukusalikäyttöön Kansalliskirjastosta. Teos on osa Fennica-kokoelmaa. Kansalliskirjaston sivuilla sanotaan, että kansalliskokoelman aineistoja annetaan ainoastaan lukusalikäyttöön erikoislukusaliin. Aineiston lukusalilaina-aika on neljä viikkoa. Aineisto mahdollista tilata lukusalilainaksi joko eLomakkeella (Tilaus Kansalliskokoelmasta) tai vaihtoehtoisesti lukusalilainojen tilauslomakkeen voi täyttää kirjaston asiakaspalvelupisteessa. Kansalliskirjastoon tarvitsen Helka-kirjastokortin.
https://finna.fi/Record/fennica.290254
Valitettavasti asiantuntemuksemme ei riitä tämän asian selvittämiseen. Alla linkit Luonnonvarakeskuksen Suot ja ilmasto -sivustolle ja Ympäristö.fi-sivuston Turvetuotannon kuormitus: kirjallisuuskatsaus ja asiantuntija-arvio turvetuotannon vesistökuormitukseen vaikuttavista tekijöistä -katsaukseen:
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/soiden-erityinen-kasvihuonevaikutus/
file:///C:/Users/valketu/Downloads/Turvetuotannon%20kuormitus.%20Kirjallisuuskatsaus%20ja%20asiantuntija-arvio%20turvetuotannon%20vesist%C3%B6kuormitukseen%20vaikuttavista%20tekij%C3%B6ist%C3%A4%20(1).pdf
Suomenkielistä termistöä emme onnistuneet löytämään. Osa sanoista löytyy tekniikan alan sanakirjoista, esim. tästä: Englanti-suomi : tekniikan ja kaupan sanakirja / Jyrki K. Talvitie, Ahti Hytönen. Lotta Liljelundin Merenkulun koulutusohjelman opinnäytetyö Offshore-kentän elinkaari ( Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2013) käsittelee mm. erilaisia öljynporauslauttatyyppejä. Siitä löytyy alan termistöä, mutta ei termejä öljynporaustornin osille. Opinnäytetyö on myös verkossa luettavana:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65283/Liljelund_Lotta.pdf?sequence=1
