Laulun nimi on "Sammuva hiillos". Se alkaa: "Tuijotan hiileen himmenevään". A. Aimo, joka äänitti kappaleen Dallapé-orkesterin kanssa vuonna 1935, laulaa vain toisen säkeistön, joka alkaa: "Ruuduissa kasvaa kukkia jään". Laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty M. Maja, joka on eri henkilöiden yhteinen pseudonyymi. Yksi näistä henkilöistä on Martti Jäppilä.
Laulun ovat levyttäneet myös Aikamiehet (1967) ja Arttu Suuntala (1971).
A. Aimo: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=NpMel_A9P3k
Arttu Suuntala: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=Vl9Wa6Q_7Do
Maja, M. Kanto - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000183771
Fenno : suomalaiset…
Maksullisia arvostelupalveluja löytyy esim. Nuoren Voiman Liitolta (https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu) ja Kriittiseltä korkeakoululta (https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen-korkeakoulu/arvostelupa…).
Lisää vaihtoehtoja löydät kirjoittamalla hakukoneeseen hakusanaksi "arvostelupalvelu".
Ei tuo rakenne voi olla oikein. Asia on ilmaistava joko "ettei" tai "että....ei". On hyvin erikoista, jos sitä esiintyy usein sanomalehdissä. Kirjoitusvirhe on mielestäni ainoa järkeenkäypä selitys sille.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lintukirjoja, joihin on yhdistetty ääninäytteet. Tässä muutamia:
Lintu ja ääni : kotoiset lintumme solisteina / [teksti:] Riku Cajander ; äänitteet: Lauri Hallikainen (sis. cd-levyn)
Linnut äänessä : 150 Pohjolan lintulajia äänineen / teksti: Jan Pedersen ; suomentanut ja Suomen oloihin soveltanut: Lasse J. Laine ; äänitteet : Lars Svensson ; valokuvat: Jari Peltomäki ja Markus Varesvuo ; piirrokset: Jony Eriksson (julkaisussa äänilaite, josta voi kuunnella lintujen ääniä)
Rantojen laulavat linnut / Riku Cajander, Juha Sjöholm, Tero Linjama. (lintujen äänet kuunneltavissa julkaisussa olevien QR-koodien kautta)
Suomen linnut : tunnistusopas /…
Mainittujen kappaleiden lisäksi Fono.fi-tietokanta löytää kappaleen "Möttönen ja pojat (Paljon on kärsitty viluva ja märkee)". Kaikki kolme kappaletta on julkaistu CD-kokoelmalla Molotohvin koktaili - Sota-ajan propagandaa levyillä 1940 - 1942 (2002).
Einari Ketola kirjoitti myös Möttösestä musiikkinäytelmän Sotamies Möttönen viihdytyskiertueella (1959).
Lähteet:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=m%c3%b6tt%c3%b6*
"Möttönen ja pojat" (YouTube)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Molotohvin_koktaili
http://www.naytelmat.fi/p/sotamies-mottonen-viihdytyskiertueella
Muistelemasi kirja on Inga Röningin Kohti Pystynyppyläin puhurivuoristoa (Tammi 2005). Kirjassa seikkailevat Konsta ja hänen kissansa Tilliäinen, Pölypallo Böltsi ja kummitus Arhippa.
Kysymyksen sitaatti ei ole runosta eikä se ilmeisesti ole Coleridgeakaan, vaikka se runoilijan nimeen on totuttu liittämäänkin. Quote Investigator -verkkosivun mukaan aforismi "Advice is like snow - the softer it falls, the longer it dwells upon, and the deeper it sinks into the mind" on todennäköisesti parafraasi 1700-luvulla eläneen brittiläisen pappismiehen Jeremiah Seedin saarnatekstistä: "We must consult the gentlest Manner and softest Seasons of Address: Our Advice must not fall, like a violent Storm, bearing down and making that to droop, which it was meant to cherish and refresh: It must descend, as the Dew upon the tender Herb; or like melting Flakes of Snow; the softer it falls, the longer it dwells upon, and…
Helsingin kaupunki toteaa sivuillaan, että vanhempia (ennen vuotta 1996) peruskoulun päättö- ja erotodistuksia voi kysyä kaupunginarkistosta. Sikäli voisi ajatella, että samasta paikasta kannattaa kysellä muitakin vanhempia koulunkäyntiin liittyviä papereita. Kyselyn pystyy tekemään tietopyyntölomakkeella.
Koitin erilaisia hakuja Helmet-haulla ja Finna-haulla.
En oikein löytänyt varmoja ehdokkaita, mutta voisiko kyseessä olla jokin Hilja Valtosen kirjoista esim. Pätkis?
Käytin Finna.fi tarkennettua hakua.
Hakusanoina sekä palovartija että lotta. (Ajattelin, että sota-ajan muistoissa voisi vielä olla ilmatorjunta lotista kyse.)
Lisäksi myös kaunokirjallisuus ja treffien perusteella viihdekirjallisuus. Lotta haulla löytyi enemmän vaihtoehtoja.
Rajasin haun materiaalin kirjaan ja valmistumisvuoden 1900-1970, koska muistat lukeneesi sen 1960-luvulla. Linkki Finnan hakutulokseen
Ehkä joku osaa kommentoida osuvamman kirjan?
Myös Kirjasampo hausta voi olla apua. Varsinkin jos muistat jotain kirjan kannesta. https://www.kirjasampo.fi/fi
Helmet-kirjastoissa varaamaasi aineistoa pidetään sinulle varattuna kuuden arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi.
Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Wikipedia-artikkelissa viitataan liikenneviraston julkaisuun "Tietilasto 2014". Sen taulukoissa teiden päällysteet jaetaan kolmeen luokkaan: kestopäällyste, öljysora ja vastaava sekä sora. Osa valtateistä on taulukoissa päällystetty öljysoralla ja vastaavalla.
Hei,
Kuvassa on todennäköisesti Laphria gibbosa -petokärpänen. Kasvien tunnistuksessa voi käyttää apuna myös Google Lensiä, iNaturalist-sovellusta tai ötököiden osalta vaikkapa Facebookin Suomen ötökät - Bugs of Finland-ryhmää.
Kyseinen runo löytyy Krista Bendovan vuonna 1978 suomeksi ilmestyneestä kirjasta Perhonen, hassu varpunen (951-1-04813-9, Otava). Eeva-Liisa Manner on kääntänyt ja riimitellyt kirjan runot suomeksi.
Gallen-Kallelan tuotanto on niin laaja, ettei sitä ole vielä saatu yksiin kansiin tai edes kirjasarjaan.
Minna Rinta-Tassi on tehnyt Ylelle koosteen Gallen-Kallelasta 25.12..2022. Linkki sivulle
Helmet haku löytää 27 teosta haulla Gallen-Kallela Aksel (rajaus aihe, kirja ja tietokirja) Linkki hakutulokseen
Lisätietoa saa varmaan myös Gallen-Kallelan museosta. https://www.gallen-kallela.fi/yhteystiedot/
Artikkelin saa käsiinsä joko Helsingin sanomien maksullisesta Aikakone-palvelusta ( Linkki Aikakoneeseen ) tai Kansalliskirjaston vapaakappalekirjastosta. Linkki Kansalliskirjastoon. Linkki jäljennepalvelun ohjeisiin.
Nimenomaan suomenruotsalaisia aikakauslehtiä ei oikein ole. Ruotsinkieliset lehdet, joita Suomen kotitaloudet, kirjastot tilaavat ja vähittäiskaupat myyvät, ovat peräisin Ruotsista, mutta niitä saa käsiinsä kyllä ja myös niiden avulla voi harjoitella ruotsin kieltä. Pikikirjastojen kautta saatavissa ovat mm. Året runt, Damernas värld, Sköna hem. Käänny lähkirjastosi puoleen tilataksesi lehtiä lainattaviksi.
Pienen kaivelun jälkeen löytyi tietoa ohjelmasta.
Katso-lehti 1/1982 kertoi ohjelmasta seuraavasti:
"Kumitossut ja 1 000 kilometriä
Uusi italialainen sarja
Lillo ja Kiinalainen ovat kahdeksanosaisen italialaissarjan nuoria seikkailijoita. He tutustuvat milanolaisessa koulukodissa ja päättävät paeta sieltä yhdessä. 9-vuotias Lillo on hymyilevä ja ystävällinen poika. Kiinalainen on 15-vuotias, syrjäänvetäytyvä ja hiljainen. Erilaisuudestaan huolimatta pojista tulee hyvät ystävykset.
Pakonsa Lillo ja Kiinalainen suunnittelevat käyttäen hyväkseen koulukodissa vierailevaa pappia, joka hyväuskoisuudessaan vie pojat mukanaan laitoksen ulkopuolelle. Pojat pakenevat alttarikaapuihin pukeutuneina. Siitä on tulla ongelma, sillä Lillon…
