Tässä muutama suositus englanninkielisiä kirjoja hieman eri tyylilajeista. Koska on hankala vinkata kirjoja tietämättä tarkemmin mieltymyksiäsi, olen valinnut monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja:Richard Osman: The Thursday Murder Club -sarja:Sarja kertoo neljästä eläkeläisestä, jotka asuvat rauhallisessa Cooper's Chasen eläkeläisyhteisössä ja kokoontuvat joka torstai ratkaisemaan vanhoja rikosmysteerejä. Kun heidän yhteisössään tapahtuu oikea murha, he päättävät käyttää taitojaan ja kokemustaan auttaakseen ratkaisemaan tapauksen.Sarjassa ilmestyneet kirjat järjestyksessä: The Thursday murder club, The man who died twice, The bullet who missed ja The last devil to die. Graeme Simsion: Rosie-sarja:Humoristinen ja sydämellinen sarja…
Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen on kirjoittanut edellä mainitusta kysymyksestä kolumnin Journalistiin nimellä ''Mitä kävi?''. ''Mitä kävi'' on yleistynyt ilmaisun ''miten kävi'' kustannuksella. Heikkinen esittää, että englannin kielellä voisi olla muutoksessa vaikutuksensa, kun ihmiset mieltävät ''käymisen'' tapahtumiseksi -> ''what happened'' eli ''mitä tapahtui''. Tällainen merkitys käydä-verbillä toki myös on. Käydä-verbillä on kuitenkin vanha merkityksensä kävelemistä tarkoittavana sanana, jolloin kysymys ''miten kävi'' saa erilaisen merkityksen: miten kulki, miten sujui jne...Kielikellon artikkelissa arvellaan myös ''pystyä tehdä'' -rakenteen vaikuttimeksi englantia. Englannin kielessä apuverbin kanssa käytetään aina…
"Päätön ratsastaja" ("Vsadnik bez golovy" 1-2) on käännös Mayne Reidin seikkailuromaanista "The Headless Horseman" 1-2.
Kirjan osa 1 on ilmestynyt suomeksi nimellä "Aavikon ritari - seikkailuromaani Teksasista" (Karisto, 1933).
Hei!
Löysin kaksi Pariisia esittelevää videota:
"Pariisi"; juontajana Folke West
"Romantiikan Ranska : Pariisi ja Loiren laakso"
Toivottavasti näistä olisi apua.
Sharpen Sap R/3 –kirja on Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa. Tällä hetkellä tosin kaikki kappaleet ovat lainassa. Helmet-aineistohausta (www.helmet.fi) näet kirjastot ja eräpäivät. Muita Sap R/3 –kirjoja kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy.
Yliopistokirjastojen Linda-haun kautta kirjoja löytyy useita. Lindaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston työasemilla tai pyytää virkailijaa tekemään haun. Kirjoita hakusanaksi sap ja valitse hakutyypiksi asiasana. Kirjoja löytyy mm. Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin Kauppakorkeakoulun kokoelmista. Monet kirjoista ovat luettavissa myös elektronisesti, mutta vaativat lukemista varten Ebrary-lukuohjelman, joka on monien yliopistojen, mm. Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijoilla.
Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta voit selailla yritysten tietoja. Yritystietojärjestelmän käyttö on maksutonta. Ohessa linkki:
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri.html
http://www.ytj.fi/yrit_sel2.asp?kielikoodi=1
Tarkoitat varmaan teoksen englanninkielistä painosta William and Harry. Valitettavasti kirjan ainut kappale on kadonnut järjestelmästä. Tieto asiasta lähtee hankintaosastolle.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavia kirjoja:
Lepistö, Irma: Työpaikkakouluttajan käsikirja. 2000
Lepistö, Irma: Työpaikan aikuiskoulutus : perehdytäminen ja työnopastus, 1996. Kangas, Pirkko: Perehdyttäminen palvelualoilla. 2000
Kannattaa tulla tekemään hakuja Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta. Tietopalvelusta voi kysyä neuvoa. Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy myös Internetistä osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=form.html
Sieltä voi hakea mm. seuraavilla asiasanoilla: työpaikkakoulutus, työnopetus, perehdyttäminen. Yksi sana kerrallaan hakukenttään ja hakuehdoksi valitaan pudotusvalikosta kohta asiasana.…
Catherine Cooksonilla on kolmiosainen sarja, jonka osien nimet ovat ruotsiksi Hamilton, Farväl Hamilton ja Harold. Erilliset osat ovat ilmestyneet 1980-luvulla ja yhtenä kirjana trilogia ilmestyi 1993. Päähenkilö, Maisie-tyttö puhuu kirjassa mielikuvitushevoselle nimeltä Hamilton. Alla linkki sarjan englanninkieliseen esittelyyn. Kovin monessa kirjastossa kirjaa ei enää ole, mutta kaukolainaksi voisit kirjan lähikirjastosi kautta saada. Suomeksi sarjaa ei ole käännetty.
http://catherinecookson.ponymadbooklovers.co.uk/
Ainoa Silverstone-nimisen kirjan, jonka onnistuimme löytämään on kirjoittanut Bob Judd, mutta tätä englanninkielistä kirjaa ei ole käännetty suomeksi tai ruotsiksi. Alla linkki kirjan esittelyyn:
https://www.goodreads.com/…
Tässä joitakin ehdotuksia.
Ovatkohan dekkaripuolella Elly Griffithsin kirjat tuttuja? Niiden päähenkilö Ruth Galloway on ammatiltaan arkeologi, joka päätyy mukaan rikosten selvittelyyn.
Uusista jännäreistä paljon mielenkiintoa on herättänyt ruotsalaisen Mariette Lindsteinin Ehdoton valta. Psykologinen trilleri kertoo Sofiesta, joka ajautuu mukaan karismaattisen johtajan perustamaan kulttiin ja tajuaa liian myöhään, että ulospääsyä ei ole. Kirjan kultti on kuvitteellinen, mutta tarinan pohjana ovat Lindsteinin omat kokemukset.
Downton Abbeyn ja Agatha Christien ystävää voisi kiinnostaa Jessica Fellowesin Mitfordin murhat. Se aloittaa sarjan, joka yhdistelee brittitunnelmaa, historiallisia henkilöitä ja todellisia rikoksia…
Kirja voi hyvin olla uudempaa painosta, jos sekin painos löytyy kirjaston kokoelmista.
Jos kirja täytyy rekisteröidä uudelleen se vie enemmän kirjastolaisen työaikaa. Jos kirja on lisäksi ainut kappale uudempaa painosta, se voi aiheuttaa joko hurjia jonoja tai teos ei löydy tarvitsijoille.
Korvaava kirja voi olla myös käytetty, kunhan se on edelleen hyväkuntoinen ja ehjä.
Valitettavasti mitään helppoa ja nopeaa tietoa yksittäisen kirjan saatavuudesta eri kirjastoissa ja kirjastojärjestelmissä ei ole, ei myöskään sen selvittäminen, minkälaisia lainauslukuja ne ovat keränneet. Jos kirjailija on Sanasto ry:n jäsen ja saa sitä kautta ns. lainauskorvausmaksuja, voi luvuista tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä lainausmääristä. Muuten pitää ottaa yhteyttä jokaiseen kirjastoon ja ensin tutkia sen tietokannasta, miten omat kirjat ovat edustettuina ja sitten ottaa yhteyttä kirjastoon ja tiedustella, olisiko heiltä mahdollista saada näin yksilöityä tilastotietoa. Ensimmäinen vaihe on tehtävissä, se vaatii vain sitkeyttä ja työtä, jota onneksi nykyään helpottavat monet kirjastokimpat, joissa voi olla tusinakin kirjastoa…
Kirja voisi olla Henry M. Stanleyn kirjoittama Kalulu: prinssi, kuningas ja orja. Se on ensimmäisen kerran suomennettu jo vuonna 1877, ja muita painoksia on ilmestynyt vuosina 1918, 1954 ja 1966. Kirjassa on värikäs kansi (ainakin vuoden 1954 painoksessa) ja mustavalkoisia kuvia, mm. norsu ja muita eläimiä ja myös ihmisiä. Kirjan poika, Kalulu, joutuu orjaksi. Lopussa hän pääsee vapaaksi ja takaisin perheen luo.
Kirjan kirjoittaja on walesilainen tutkimusmatkailija, toimittaja ja poliitikko, joten se on kyllä alun perin kirjoitettu englanniksi.
Kirja on luettavissa e-kirjana Gutenberg-projektin kautta:
http://www.gutenberg.org/ebooks/50517
Brittikirjailija Peter Newman on syntynyt Lontoossa ja siellä hän myös opiskeli nuoruudessaan. Opinahjo oli nimeltään Central School of Speech and Drama ja Newman kouluttautui teatterilinjalla alan opettajaksi. Nykyään hän asuu Lounais-Englannissa Somersetin seuduilla.
https://www.amazon.co.uk/Peter-Newman/e/B00MAAUZA8/ref=ntt_dp_epwbk_0
https://en.wikipedia.org/wiki/Peter_Newman_(author)
Kappale tunnetaan sekä nimellä Lempiä voi monta kertaa että Rakastaa voi monta kertaa. Suomenkieliset sanat ja nuotit tähän kappaleeseen löytyvät ainakin näistä kirjoista: Suuri toivelaulukirja 5 (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit) ja Kultainen laulukirja: 400 suosikkilaulua (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit). Varsinaista partituuria näissä ei kuitenkaan ole. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Ensimmäinen Suomessa toiminut yliopisto oli Kuninkaallinen Turun Akatemia, joka perustettiin 1640. Kun Turun palossa vuonna 1827 lähes koko kaupunki tuhoutui raunioiksi, joutui yliopisto muuttamaan Helsinkiin. Samalla sen nimi muutettiin Keisarilliseksi Aleksanterin-yliopistoksi. Suomen itsenäistyttyä nimeksi vaihdettiin Helsingin yliopisto.
Turku puolestaan joutui Turun Akatemian muuton jälkeen olemaan ilman yliopistollista opetusta aina maan itsenäistymiseen asti. Nykyinen Turun yliopisto perustettiin 1920 lahjoitusvarojen turvin, aluksi nimellä Turun Suomalainen Yliopisto. Åbo Akademi perustettiin 1918.
Tommi Alangon opinnäytetyön Puolustusvoimien räjähteiden hävittäminen (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma, 2012) luku 3.12 käsittelee räjähteiden hävittämisen ympäristövaikutuksia. Opinnäytetyö on myös verkossa luettavissa:
file:///C:/Users/valketu/Downloads/Tommi%20Alanko.%20Puolustusvoimien%20r%C3%A4j%C3%A4hteiden%20h%C3%A4vitt%C3%A4minen.pdf
