Kirjastojen yhteiseltä tietopalvelulistalta tuli joitakin ehdotuksia saduksi:
Yksi ehdotus olisi, että kyseessä olisivat Elsa Beskowin sadut Täti Vihreästä, Täti Ruskeasta ja Täti Sinipunaisesta sekä Setä Sinisestä. Lasten nimet ovat Petteri ja Lotta.
Toinen ehdotus olisi Anna-Mari Kaskisen lastenkirja Kummin paluu. Se kertoo takakannen mukaan ”lapsen ja aikuisen ystävyydestä”. Kummi palaa Afrikasta Suomeen.
Kolmanneksi ehdotettiin ihan vanhaa tuttua satua Prinsessa Ruusunen.
Toivottavasti joku noista olisi etsimäsi satu, mutta ilmoittele, jos mikään ei tunnu olevan oikea.
Minusta näyttää kuvan perusteella mahdolliselta, että numero 1 on taitavasti hiottu pois. Ainakaan suomalaiset kolikkosivustot eivät näytä tuntevan tällaista virhelyöntiä. Jos kolikon virhelyönti on kuitenkin aito, hinta määräytyy sen mukaan, mitä joku kolikoiden keräilijä on valmis maksamaan. Suosittelen asioimaan jossain suomalaisessa keräilyliikkeessä ja pyytämään hinta-arviota. Toinen vaihtoehto on laittaa kolikko johonkin verkkohuutokauppaan ja katsoa, millaisia hintoja siitä ollaan valmiita maksamaan. Millään keräilykohteellahan ei ole ns. varmaa arvoa, vaan se määräytyy ostajien kiinnostuksen mukaan. Usein myyjän odotukset ovat korkeammalla kuin mihin keräilijät ovat valmiita. Mutta todellisten harvinaisuuksien kohdalla tätä…
Rami Hammarin Myrskyn jälkeen -kappale löytyy Lahden kaupunginkirjastosta seuraavilta kokoelmalevyiltä:
- 40 suomalaista rautalankahittiä = 40 great rautalanka hits.
- Rautalankaparaati 1, 27 rautalankaklassikkoa.
- Kitara soi rautalankaa 2 (tässä kokoelmassa kappale nimellä After the storm).
Kysymyksesi oli kirjoitettu provokatiiviseen muotoon. Voin tulkita kysymyksen esimerkiksi niin, että kaipaat tietoa kulttuureista ja uskonnoista, jotka mahdollistavat matriarkaatin tai matrilineaarisuuden ts. yhteisöjä, joissa naiset hallitsevat ja sukulaisuus lasketaan äidin mukaan.
Näistä yksi esimerkki voisi olla Länsi-Kiinan alueella elävä mosuo-kansa. Heidän yhteisönsä on matriarkaattinen. Mosuoiden perinteinen uskonto on perinteinen luonnonuskonto daba. Siinä palvotaan äitijumaluutta. Osa mosuoista noudattaa tiibetiläistä buddhalaisuutta. http://factsanddetails.com/china/cat5/sub87/item182.html
Mosuoista kertoo esimerkiksi suomeksikin käännetty kirja Choo, WaiHong : Naisten valtakunta. (Helsinki. 2018).
Voisikohan kyseessä olla Tuija Lehtisen teos Ihan pihalla? Samaa kirjaa on kyselty meiltä nimittäin aikaisemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-vajaa-kymmenen-vuotta-sitten?languag…
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: https://www.helmet.fi/fi-FI
Postinumeroalueittaista muuttovoittoa/-tappiota ei ole saatavilla Tilastokeskuksen valmiista aineistosta. Tietoja on mahdollista tilata maksullisena erityisselvityksenä. Mikäli olet kiinnostunut tietojen tilaamisesta, ota yhteyttä: erityispalvelut@tilastokeskus.fi
Lisätietoja hinnoista ja maksullisuudesta: https://www.stat.fi/tup/hinnat/index.html
Avointa postinumeroalueittaista tietoa on saatavilla Paavo-tietokannasta: https://www.stat.fi/tup/paavo/index.html
Kuntien avainluvut -palvelussa on laskettu kuntien välinen muuttovoitto/-tappio: https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html
kirjastostamme löytyy Kolia käsitteleviä julkaisuja ja voit hakea niitä Verkkokirjastostamme https://gtk.verkkokirjasto.fi/ hakusanalla Koli. Suurin osa ei varsinaisesti käsittele Kolin historiaa, mutta tässä pari poimintaa sinua ehkä kiinnostavista.
Lovén, Lasse & Rainio, Heikki (toim.): Kolin perintö – kaskisavusta kansallismaisemaan. Helsinki: Metsäntutkimuslaitos, Geologian tutkimuslaitos, 2000. ISBN 951-40-1739-0. Julkaistu myös verkkoversiona. http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_038.pdf
Kohonen, J., & Rainio, H. (1992). Kolin synty - kansallismaiseman geologinen historia. Espoo: Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti
http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p22_4_100.pdf
Mielenkiintoiselta vaikuttava kirja, jota…
Tällä hetkellä pääset tekemään varauksia Helmetin perinteisen aineistohaun kautta sellaisista teoksista, joista on varausjono (joita ei ole vapaana hyllyssä) sekä sellaisista teoksista, jotka ovat vasta tulossa kirjastoihin. Kun olet löytänyt haluamasi teoksen, varauspainike on sivun ylälaidassa.
Tässä linkki perinteiseen hakuun:
https://kirjtuo1.helmet.fi/#
Uudella Helmet-haulla (osoitteessa haku.helmet.fi) pääsee tekemään varauksia kaikesta aineistosta entiseen tapaan 11.5. alkaen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoiminta_Helmetkirjastoissa_alkaa(210370)
Sinun kannattaa kysyä asiaa Sanastolta, koska tekijänoikeus koskee myös nimeä jos se ylittää teoskynnyksen. Sanasto valvoo kirjailijoiden tekijänoikeuksia ja siten osaa sanoa voitko käyttää haluamaasi nimeä.
Kirjan nimen tekijänoikeuksista on kysytty ennenkin ja voitkin katsoa tästä vastauksesta linkit joista löytyy lisätietoa tekijänoikeuksista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-kirjan-nimi-suojattu-eli?from=term/200182&language_content_entity=fi
Helsingin kaupunginkirjaston hankinnasta kerrotaan, että kirjan ilmestymisajankohdasta on kahdenlaista tietoa, toisen mukaan kirjan pitäisi ilmestyä syyskuussa, toisen mukaan marraskuussa 2020. Koronapandemia aiheuttaa myös toimitusvaikeuksia, joten on vaikea sanoa milloin kirja olisi saatavilla kirjastossa. Yleensä kevään ja kesän aikana tilatut kirjat saadaan loppuvuoden kuluessa.
Rovaniemen pääkirjastossa on varattavia kokoustiloja. Varauksia voi tehdä omilla tunnuksilla (kirjastokortin numero ja pin-koodi) varaamon kautta osoitteessa https://varaamo.lapinkirjasto.fi/search?date=2020-09-11&purpose=work-alone-or-in-pairs&unit=av5yzpiibbiq
Lisäksi kirjastoissa on mahdollista työskennellä esim. lukutiloissa. Kirjaston henkilökunnalta voi kysyä paikan päällä lisää.
Kirjasammossa ei ole kirjailijoiden sähköpostiosoitteita. Yhteyden kirjailijoihin saa useimmiten kustantajan kautta, https://otava.fi/kirjailijat/siri-kolu/
Lampaat toimivat dekkareina Leonie Swannin kirjassa Murha laitumella : lammasdekkari (WSOY 2007).
Siihen on myös jatko-osa: Ihmissutta ken pelkäisi : lammasdekkari (WSOY 2011).
David Wretlingin muotoilema pronssipatsas "Kalle ja Emma" pystytettiin Skansenin portille vuonna 1985. Kalle (Axel Valfrid Lindvall, 1866-1934) oli legendaarinen posetiivari, joka parinsa Emman (Emelia Gustava Sjöström, 1869-1939) kanssa viihdytti puiston vieraita kolmenkymmenen vuoden ajan. He lauloivat yhdessä puiston portilla Kallen samalla veivatessa posetiivin kampea.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Djurg%C3%A5rds-Kalle_och_Emma
