Ainakin näitä kirjoja voisi kokeilla. Osa on hieman haastavampia kuin muut, mutta kaikissa on hyvä kuvitus.
Antony, Steve. Kiitos, herra Panda ja Herra Panda leipoo.
Davies, Benji. Toivo-kirjat.
Garhamn, Anna-Karin. Ruu-kirjat.
Gliori, Debi. Allu-kirjat.
Haughton, Chris. Ihan hukassa, Mitä jos..., Voi sinua, Sulo!
Inkpen, Mick. Possu Pallero -kirjat ja Tessu-kirjat.
Scheffler, Axel. Pete ja Pulmu -kirjat, esim. Iso ilmapallo, Lätäkkö lattialla, Mörköleikki tai Uusi ystävä.
Kirjastokorttihakemuksen voi täyttää verkossa. Kortti on kuitenkin käytävä noutamassa paikan päältä mistä tahansa Keski-kirjastojen toimipisteestä henkilökunnan palveluaikana (ei omatoimiaika). Tämä johtuu siitä, että asiakkaaksi alkavan on todistettava henkilöllisyytensä.
Jyväskylässä on pääkirjaston lisäksi 13 lähikirjastoa ja 3 kirjastoautoa, ja koko Keski-Suomen alueella kirjastojen toimipisteitä on yhteensä viitisenkymmentä. Sama kortti käy niissä kaikissa. Toivottavasti sopivan matkan päästä löytyy helposti saavutettava kirjasto, josta pääsette kirjastokortin hakemaan!
Linkki kirjastokorttihakemukseen: https://keski.finna.fi/Content/info#libcard
Kirjastojen yhteystiedot: https://keski.finna.fi/Content/kirjastot
Asiakastietokoneissa ei lähtökohtaisesti ole kortinlukijoita, mutta osassa kirjastoista sellaisen saa käyttöönsä pyydettäessä asiakastiloissa käytettäväksi, joistakin (harvemmista) kirjastoista saa sellaisen myös lainaan. Kortinlukijoita tarjoavat kirjastot saat näkyviisi hakemalla HelMet-tietokannasta hakusanalla Muistikortinlukija:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuistikortinlukija__Oright…
Helsingin puolella näyttäisi useammassakin kirjastossa olevan, suosittelen vielä soittamaan ja varmistamaan kun tiedät mihin kirjastoon haluat mennä.
G voidaan lausua lopussa tai sitten se voi monesti jäädä kokonaan poiskin ääntäessä, jolloin se voi kuulostaa että siellä lopussa olisi h. Saksan kielessä on sama sana ja siellä lopussa on h-äänne: https://svenska.se/tre/?sok=pl%C3%B6tslig&pz=2
(jfr d. pludselig; av mlt. plutzlik, pluslik, t. plötzlich, till (ä.) t. plotz, plutz, knall, plask o. d., av ljudmålande urspr. (jfr PLÖTSA)])
Tietämättä tarkalleen miten kyseinen dokumentti on tehty voidaan ainakin spekuloida, miksi kuvamateriaali näyttäisi huonommalta kuin muistoissa. Valtaosa vuodelta 1997 peräisin olevasta materiaalista sarjassa on kuvattu SD-tasoisena videona. Sen kuvatarkkuus on pienempi kuin ohjelmaan kuvatun uuden, HD-tasoisen materiaalin. Vuoden 1997 materiaali on siis tarkkuudeltaan heikompaa, mikä näkyy heikompana kuvan laatuna, vaikka vanhaa materiaalia on skaalattu ylöspäin vastaamaan muun materiaalin resoluutiota. Uuden ja vanhan materiaalin vuorottelu korostaa eroa, samoin se että materiaalia katsotaan teräväpiirtoiselta, digitaaliselta näytöltä. Tällainen näyttö paljastaa matalan tarkkuuden materiaalin puutteet toisella tapaa kuin…
Eriytymistä kuvaavaa kaunokirjallisuutta löytänee helpommin, jos aihetta lähestyy esimerkiksi eriarvoisuuden ja luokkaerojen kautta. Kirjallisuustietokanta Kirjasampo antaa kelvollisia tuloksia esimerkiksi oheisilla hakusanoilla: sosiaalinen kerrostuneisuus, sosiaaliset ongelmat, lähiöt, luokkaerot, yhteiskunnalliset romaanit, yhteiskuntakritiikki, eriarvoisuus, erityisluokat, erityislapset.
Arvelan teoksen lajityyppiä lähinnä taitavat olla mustalla huumorilla kuorrutetut koulumaailman kuvaukset:
Aino Kontula: Rexi on homo ja opettajat hullui!
Aino Leppänen: Terkuin ope
Emilia Tala & Kati Rajasaari: Sadistiope ja hulluhoitsu
Kaunokirjallisempia teoksia, jotka kuvaavat syvemmin erilaisia sosiaalisia todellisuuksia ja…
Marie Jonesin näytelmää Stones in his pockets (1996) ei ole julkaistu suomennoksena.
Englanninkielisenä teos on lainattavissa Taideyliopistojen Sörnäisten kampuskirjastosta, joka on kaikille avoin kirjasto.
Lisätietoa kirjastosta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://www.uniarts.fi/rakennukset-ja-tilat/taideyliopiston-sornaisten-…
https://uniarts.finna.fi/Record/uniarts.993233054206249
https://www.irishplayography.com/play.aspx?playid=30396
Maksullisia arvostelupalveluja löytyy esim. Nuoren Voiman Liitolta (https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu) ja Kriittiseltä korkeakoululta (https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen-korkeakoulu/arvostelupa…).
Lisää vaihtoehtoja löydät kirjoittamalla hakukoneeseen hakusanaksi "arvostelupalvelu".
Osoitteessa http://www.isuresults.com/results/season2223/ec2023/ (viitattu 31.1.2023) löytyvät kysymäsi tiedot. Valitse ensin haluamasi kategoria - esim. women - free skating results, saat listan osallistujista ja heidän pisteistään. Klikkaamalla kilpailijan nimeä löydät tiedot hänen tällä kilpailukaudella käyttämästään musiikista (Music Free Skating). Kimmy Repondin vapaaohjelman taustalla soi Musen Exogenesis Symphony, olisiko kyse tästä?
Paluuta reserviin ei valitettavasti tässä tapauksessa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa ole. Maavoimien esikunnasta tavoitettu asiantuntija selvensi asiaan liittyvää lainsäädäntöä.
1) Siviilivarannosta ei paluuta reserviin nykyisen lain puitteissa
Siviilipalveluslain 100 §:ään viitaten, mahdollisuutta reserviin palaamiseksi ei valitettavasti ole, vaan se edellyttäisi lainsäädäntömuutosta. Vaihto siviilipalveluksesta asepalvelukseen on mahdollista vain kerran, mutta ei enää, jos siviili- tai täydennyspalvelus on aloitettu. Sama asia käy ilmi Aluetoimistojen verkkosivujen UKK -osiosta.
2) Sitoutuminen koulutukseen ja tehtäviin
Sitoutuminen ei vaadi suoritettua asepalvelusta, kuten Vapaaehtoisesta…
Säkeet vaikuttavat hyvin paljon Tabermannin tyylisiltä: viiniä, nautintoa, rakkautta. Kävin läpi muutamia Tommy Tabermannin runokokoelmia: Eroottiset runot (2009), Kukkiva kivi : valitut runot 1970-1977 (2017), Ihme nimeltä Me, Ruusuja Rosa Luxemburgille, Tähtiä kämmenellä, Oljenkorsia sekä Rakkaudella (kaikissa kustantamo Gummerus). Näistä ei löytynyt kyseisiä säkeitä, vaikkakin sana rubiini esiintyy kahdessa runossa (ss. 27 ja 89) kokoelmassa Eroottiset runot.
Tabermannin tuotanto on kuitenkin sangen laaja. Olisiko joku lukijamme törmännyt tällaisiin säkeisiin Tabermannia lukiessaan?
Sen määrittäminen, kuinka kauan ihmisillä on ollut nimiä, on perin haastavaa siksi, että nimien käytöstä on jäänyt konkreettisia todisteita vasta kirjoitustaidon kehityttyä. Nimeämiselle – ja sen tarpeelle – on kuitenkin asetettavissa joitain perusedellytyksiä, jotka mahdollistavat jonkinlaisen karkean arvion antamisen.
Nimet ja niiden käyttö liittyvät yhtäältä puhekyvyn ja kielen kehittymiseen, toisaalta ihmiskunnan sosiaaliseen kehitykseen. Nimien on ajateltu edellyttävän sekä kieltä että kielellisen kommunikaatiokyvyn olemassaoloa. Puhutun kielen syntyajankohdasta on olemassa useita toisistaan eriäviä teorioita – joidenkin mukaan se tapahtui jo 100 000 vuotta sitten, varovaisimmat arviot ajoittavat sen 35 000 vuoden taakse…
Oksitaani on romaaninen kieli, jota puhuttiin aikoinaan laajalti erityisesti eteläisen Ranskan alueella. Verkossa on useita ranska - oksitaani -sanakirjoja. Niistä esimerkiksi Lo Congresin palvelu hakee eri sanakirjoista, joten mukanaon useita oksitaanin alueellisia murteita, mm. Languedocin ja Auvergnen alueilla puhuttu oksitaani sekä provensaali.
Lo Congres - Dictionnaire occitan
Lisää sanakirjoja ja taustalähteita löytyy Lexilogos-sivulta
Vähän tämän tapainen on Carolyn Sloanin Uhka vedessä (Karisto, 1991). Se tosin tapahtuu järven rannalla, eikä kirjan alussa kylään muuttanut tyttö ole henkilöistä se, joka loppuhuipentumassa joutuu järvessä asuvan hirviön lonkeroihin.
Korona-aikaan alettiin puhua niin sanotusta tuomiopäivän selailusta eli doomscrollingista, mikä tarkoittaa jatkuvaa uutisvirran selailua. Tässä yhteydessä tarkoitetaan yleensä negatiivisten uutisten (esim. sotauutisten) selailua. Joskus uutisvirtaan jää kuitenkin yleisesti koukkuun, eikä seuraa mitään tietyntyyppisiä uutisia. Mikäli selauksen tahtoo lopettaa, täytyy päättää, että katsoo uutiset esimerkiksi kaksi kertaa päivässä. Toinen vaihtoehto on päättää rajattu aika, jonka käyttää päivässä uutisten lukemiseen. Sitä voi kontrolloida esimerkiksi laittamalla puhelimen sovelluksiin aikarajoituksia käytölle.
Lähteet ja lisätietoa
YLE 5.3.2023 Uppoudutko someen tuntikausiksi? Vähennä ruudun ääressä käyttämääsi aikaa…
Kysymys on mielenkiintoinen, mutta vastauksessa täytyy jäädä spekulaation asteelle.
Sävellyksessä toistuva teema kuulostaa kieltämättä paikoin samanlaiselta kuin "Sylvian joululaulu". Loppupuolella varsinkin yhdessä tahdissa sävelillä on sama rytmi ja samat intervallit. Muualla eroja on enemmän kuin yhtäläisyyksiä.
En kuitenkaan löytänyt mitään mainintaa tai tekijänoikeusmerkintää, jonka mukaan "Zimní bouřen" olisi säveltänyt kukaan muu kuin Fučik. Musiikki oli jo 1900-luvun alussa tekijänoikeussopimusten piirissä, joskin sopimuksia noudatettiin vielä kovin vaihtelevasti. Aiemmin jo olemassa olevien sävelmien lainaaminen ja niihin viittaaminen oli yleistäkin sävellyksissä. Fučik sävelsi laulun Budapestin kaudellaan,…
