Ilpo Tiihosen Boxtrot-kokoelman runo nimeltään Son alkaa lauseella "Sinä iltana satoi". Runossa ei tosin ole tuota jälkimmäistä lausetta.
Tiihonen Ilpo: Boxtrot (WSOY, 1998)
Toistaiseksi ainakaan Helmet-kirjastoissa ei näyttäisi olevan tekoälyn kirjoittamia romaaneja. Löysin yhden runoteoksen nimeltä Aum Golly : tekoälyn runoja ihmisyydestä, jonka kirjoittajiksi on merkitty Jukka Aalho ja GPT-3.
Voidaan myös kysyä, milloin voidaan puhua puhtaasti tekoälyn kirjoittamasta kirjasta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että useimmiten ihminen on kuitenkin osatekijä tai ainakin tehtävänantaja, kuten voi todeta esimerkiksi Lifearchitect.ai-sivustolla listatuista teoksista.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Lifearchitect.ai. https://lifearchitect.ai/
Digitointilaite löytyy Helsingistä Pasilan, Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoista ja Vantaalta Tikkurilan kirjastosta. Kaikissa mainituissa kirjastoissa digitointi tapahtuu itsepalveluna ja on maksutonta.Pasilan kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-nauhoja, C-kasetteja ja LP-levyjä. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiItäkeskuksen kirjastossa on mahdollista digitoida vinyylilevyjä ja C-kasetteja. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiVuosaaren kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-nauhoja ja C-kasetteja. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiTikkurilan kirjastossa on mahdollista digitoida LP-levyjä ja C-kasetteja. Varaus tehdään Timmi 360 -palvelun kautta: varauslinkki
Aikaisemmassa parin vuoden takaisessa vastauksessa on pohdittu samankaltaista kysymystä ja oltu jopa Otavaan yhteydessä asian suhteen: https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-ovatko-reseptit-pysyneet?language_content_entity=fiKuten kyseisessä vastauksessa tulee ilmi, kirjan uusissa laitoksissa on tapahtunut suuria muutoksia 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa sekä 1980-luvun lopussa. Jo aikaisemmasta vastauksesta ilmenevien tietojen lisäksi Finna-hausta selviää, että vuoden 1987 48. painos, vuoden 2000 61. painos sekä vuoden 2008 74. painos kuvailee itseään "täysin uudistetuiksi".
Tarkoitatko ehkä kappaletta "Keltaiset banaanit", joka alkaa: "Hei Hondurassa rannalla sen puhtahalla sannalla"? Laulussa lauletaan myös: "He paljon banaaneita syö, ja siinä onkin päivän työ, sen päälle banjojaan he lyö". Sen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Valto Tynnilä ja Martti Jäppilä. Sen on levyttänyt esimerkiksi Dallapé-orkesteri solistinaan Veli Lehto (eli Viljo Lehtinen). Tämä levytys on vuodelta 1931.Keltaiset banaanit Yle Soiva arkisto:https://areena.yle.fi/podcastit/1-63858870
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kappaleen. Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista mikä kappale voisi olla kyseessä?
E-kirjojen jakelija Project Gutenberg toimii Yhdysvaltain tekijänoikeuslain puitteissa. Tämä poikkeaa monin tavoin Suomen tekijänoikeuslainsäädännöstä. Suomen tekijänoikeuslain luvun 4, pykälän 43 perusteella esimerkiksi kaunokirjallisen teoksen suoja-aika päättyy, kun kirjailijan ja mahdollisen kääntäjän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Project Gutenberg -sivustolla on myös aineistoa, joka ei siten täytä näitä ehtoja. Käyttäjän on itse tarkistettava esimerkiksi kirjailijan ja muiden tekijöiden kuolinajat, mikäli haluaa käyttää näitä aineistoja. Gutenberg-sivustolla kehotetaankin tarkistamaan tekijänoikeusäädökset maakohtaisesti.Tässä tapauksessa Zachris (Zacharias) Topeliuksen (1818-1898) ja suomentaja Theodolinda Hahnssonin (1838-1919)…
Havainto oman pihapiirin varislintujen renkaattomuudesta ei tarkoita sitä, ettei esimerkiksi variksia, harakoita ja naakkoja rengastettaisi lainkaan – ne eivät vain kuulu niihin lajeihin, joita innokkaimmin rengastetaan. Ne ovat kuitenkin heimonsa kolme rengastetuinta lajia – järjestyksessä naakka, harakka, varis.Esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa rengastettiin 261 651 lintua. Niistä variksia oli vain 120, harakoita 145 ja naakkoja 698. Rengastetuimpia lajeja olivat talitiainen (27 228), sinitiainen (21 865) ja kuusitiainen (18 610). Kaikkiaan vuosina 1913–2023 on tilastoitu 13 498 504 rengastusta, joista variksia 25 728, harakoita 26 420 ja naakkoja 64 394. Eniten variksia on rengastettu 1960-luvun alussa, 1980-luvun alussa ja 1990-luvulla…
Kollega ehdotti Otavan Tyttöjen kirjasto -sarjan kirjoja. Niissä oli ainakin 1960-luvulle asti vihreät selkämykset, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…;Toinen ehdotus on 'Vihreä kirjasto'? Ainakin Fennica-haulla sillä saa näkyviin nuortenkirjoja, joita itsekin luin 60-70 - luvulla, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Kyseessä on todennäköisesti Clare Macintoshin Panttivanki. Päähenkilö Mina on lentoemäntänä ensimmäisellä suoralla lennolla Lontoosta Sydneyhin. Mina saa viestin nimettömältä matkustajalta, joka aikoo varmistaa, ettei kone saavu koskaan määränpäähänsä. Hän saa Minan tottelemaan uhkaamalla tämän tytärtä.https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/panttivanki/
Jutta Grahnin mies ilmestyi ensimmäisen kerran Huovisen novellikokoelmassa Rasvamaksa. Se sisältyy myös Huovis-valikoimiin Vapaita suhteita ja Naiset on kultia.Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa aikaisemminkin.
Kyseessä taitaa olla varta vasten mainokseen tehty ja ainoastaan sen yhteydessä esiintynyt kappale.Lähekkäin Raa-raa | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet Lähekkäin Hammastahna TV-mainos, Kultainen Klaffi 1978
Löysin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista Laatokka-lehden kaksi numeroa, joissa on 1940 elo-lokakuussa Waltarin jatkoartikkeli matkasta Suojärvelle. (no.4 ja 5 / 1040) Nimenä artikkelillä on Metsä poikiansa suojelee. Hakusanoina Mika Waltari Suorjärvi https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=Waltari%20Mika%20suoj%C3%A4rvi&startDate=1940-01-01&endDate=1940-12-31&orderBy=RELEVANCE
Onkohan tämä mainittu artikkeli?
Et voi enää peruuttaa varaustasi Vaskin verkkokirjastossa, mikäli varaamasi teoksen tilana on "matkalla noutopaikkaan" tai "noudettavissa". Tässä tapauksessa sinun täytyy soittaa kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa peruuttamaan varauksesi. Huomioithan, että noutamattomasta varauksesta peritään 2 € maksu, mikäli et peruuta varaustasi viikon noutoajan sisällä. Voit soittaa esimerkiksi Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston vastaanottoon ja pyytää heitä peruuttamaan varauksesi. Pääkirjaston yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.turku.fi/toimipaikat/paakirjasto
Ylen verkkoartikkeli antaa hyviä vinkkejä etsintätyöhön: https://yle.fi/uutiset/3-10207580
Jutussa mainitusta Suomen sotasurmat-tietokannasta ei ole apua, koska iso-isoisäsi kaikesta päätellen selvisi ajan melskeissä hengissä.
Tuomittujen punaisten oikeudenkäyntipöytäkirjoja on digitoitu. Kansallisarkistossa voi vierailla tutkimassa arkistoja. Maksullisia kopioita asiakirjoista voi tilata itselleen Kansallisarkistosta.
Aineistoa voi tilata etukäteen tutkijasaliin https://astia.narc.fi/uusiastia/ tai tehdä tietopyynnön verkkolomakkeella https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html
Evästeistä ja muista käyttäjän päätelaitteille tallentuvista tiedoista säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 205 §:ssä. Traficom eli Liikenne- ja viestintävirasto antaa ohjeita ja valvoo evästekäytäntöjen noudattamista. Heidän sivuillaan kerrotaan, että verkossa olevien sivustojen ja mobiilisovellusten palveluntarjoajien, jotka haluavat tallentaa evästeitä päätelaitteellesi ja lukea tietoja niistä, tulee kertoa sinulle selkeästi ja ymmärrettävästi käyttämistään evästeistä tai muista vastaavista tekniikoista, niiden tyypeistä, käyttötarkoituksista ja toiminta-ajasta, sekä pyytää suostumustasi tietojen tallentamiseen ja käyttöön.
Palveluntarjoajien on siis lain mukaan kysyttävä evästeistä. Traficomin sivuilla on…
