"Hiekanlaskijan kuvio" on Jason Goodwinin alkuperäisessä englanninkielisessä The bellini card -kirjassa "The sand-reckoner's diagram". Kirjailijan mukaan se on neliön sisällä oleva kahdeksansakarainen tähti.
https://jasongoodwinauthor.wordpress.com/2009/02/
Divetyoksidia eli vettä tuskin voi pitää maailman tappavimpana kemikaalina, sillä ilman sitä ei olisi elämää eli mitään tapettavaa. Samaan tapaan emme syytä happeakaan metsäpaloista.
Tupakan lukuisista ainesosista tappavin on se häkä.
Näin itse Postcrossing-harrastajana pohdin, että asiaa voi lähestyä useammalta eri näkökannalta. Kortin saaja ilahtuu varmasti kortista, jossa on jotain hänelle tärkeää, esimerkiksi jotakin hänen harrastukseensa liittyvää tmv. Tai kenties kuvituksessa voisi olla jotakin, joka yhdistää teitä - ystävänpäivän hengessä. Tai sitten kortissa voisi olla jotain yleistä ystävyyteen/tuttavuuteen, kevättalveen liittyvää, tai esimerkiksi jotain kaunista (esim. kukat kai harvemmin ovat virhevalinta).
Kuten Sirkka Lassila kertoo kirjassaan Uusi käytöksen kultainen kirja (WSOY 1997): "Mieti saajaa, tunnelmaa jonka haluat välittää tai asiasi ja kuvasi yhteensopivuutta." (s. 84)
Lassila kirjoittaa myös: "Maailmassa on tuhat hyvää syytä kirjoittaa…
Tässä muutamia nuortenkirjailijoiden nimiä, joiden teoksia on ilmestynyt suomeksi 1970-1990-luvulla.
Bulgaria:
INKIOW, Dimiter
RADITSKOV, Jordan
Itä-Saksa:
DAVID, Kurt
HEIDUCZEK, Werner
HOLTZ-BAUMERT, Gerhard
KANT, Uwe
WELLM, Alfred
Puola:
JURGEL, Irena
KRUGER, Maria
LESKI, Janusz
Tsekkoslovakia:
JARUNKOVA, Klara
KALAS, Ivan
KNAPP, Hanna
PROCHAZKA, Jan
RUDOLF, Stanislav
Neuvostoliitto:
ASTAFJEV, Viktor
BULYTSEV, Kirill
DRAGUNSKI, Viktor
GAIDAR, Arkadi
GRIN, Aleksandr
KORINETS, Juri
ORESKIN, Boris
POGODIN, Radij
REKEMTSUK, Aleksandr
TROJEPOLSKI, Gavril
VORONKOVA, L.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole nauhureita, joita voitaisiin käyttää avokeulanauhojen digitoimisessa. Vaikuttaa siltä, että kelanauhojen digitoimiseen on asiakkaille mahdollisuus ainoastaan Kangasalan ja Kannonkosken kaupunginkirjastoissa.
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/digitointimahdollisuus
https://www.kangasala.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjasto-tied…
https://www.kannonkoski.fi/kirjasto
Vatevan messut kansainvälistyivät ja muuttuivat vuonna 1987 Pohjoismaisiksi muotimessuiksi. Niistä ensimmäiset avautuivat 27. tammikuuta 1987. Vuonna 1989 messuilla oli ensimmäistä kertaa mukana näytteilleasettajia myös Pohjoismaiden ulkopuolelta.
Messupäivät vuosina 1987-89: 27.-29.1.1987, 24.-26.8.1987, 26.-28.1.1988, 22.-24.8.1988, 31.1.-2.2.1989, 22.-24.8.1989.
Lähde:
Helsingin Sanomat
Tietämättä tarkalleen miten kyseinen dokumentti on tehty voidaan ainakin spekuloida, miksi kuvamateriaali näyttäisi huonommalta kuin muistoissa. Valtaosa vuodelta 1997 peräisin olevasta materiaalista sarjassa on kuvattu SD-tasoisena videona. Sen kuvatarkkuus on pienempi kuin ohjelmaan kuvatun uuden, HD-tasoisen materiaalin. Vuoden 1997 materiaali on siis tarkkuudeltaan heikompaa, mikä näkyy heikompana kuvan laatuna, vaikka vanhaa materiaalia on skaalattu ylöspäin vastaamaan muun materiaalin resoluutiota. Uuden ja vanhan materiaalin vuorottelu korostaa eroa, samoin se että materiaalia katsotaan teräväpiirtoiselta, digitaaliselta näytöltä. Tällainen näyttö paljastaa matalan tarkkuuden materiaalin puutteet toisella tapaa kuin…
Lauri Pohjanpäästä löytyy artikkeli Kansallisbiografiasta, mutta se on valitettavasti maksumuurin takana, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4977. Sitä pääsee lukemaan esim. kirjastoissa. Muilla kielillä, ruotsiksi ja englanniksi löytyy tietoa avoimesti verkossa, biografiskt lexicon, https://www.blf.fi/artikel.php?ref=sok&id=4977 ja Authors Calendar, http://authorscalendar.info/lpohjanp.htm. Niistä käy ilmi, että Pohjanpää on syntynyt Helsingissä 1889, josta perhe on muuttanut Tampereelle 1898. Hänet vihittiin 1920 opettaja Arla Augusta Rossanderin kanssa. He asuivat Helsingissä. Lapsia oli kolme.
Kirjasammossa on Lauri Pohjanpäästä perustietoja ja teostieoa, https://www.kirjasampo.…
Pahoittelen, että vastaus on myöhästynyt. Sadetta on yritetty tehdä keinotekoisesti useissa maissa. Eniten tätä tehdään kuivuudesta kärsivissä Persianlahden maissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Tavallisin tapa on kylvää sadepilviin kemikaaleja, jolloin ne satavat ennenaikaisesti. Tutkijat ovat eri mieltä tekniikan tehokkuudesta.
Lähteitä:
Ilmatieteenlaitos: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/sade-pilvet-ja-lumi
Encyclopedia Britannica :https://www.britannica.com/science/cloud-seeding
The Guardian : Make it rain! https://www.theguardian.com/environment/2021/mar/23/us-stated-cloud-seeding-weather-modification
Voit kysyä lisätietoja Ilmatieteenlaitoksen Kysy ilmastosta -palvelusta https://www.…
Martin Sorrell on kääntänyt Baudelairen Le Spleen de Paris -kokoelman englanniksi nimellä Paris Spleen. Tässä kokoelmassa on mukana myös englanninnos Un hémisphère dans une chevelure -runosta.
Paris Spleen löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2060583
Jos kirjaa ei halua ostaa netistä, niin vanhempaa painosta kannattaa kysellä ja etsiskellä antikvariaateista. Uudempaa painosta näyttäisi löytyvän ihan Kuopion Suomalaisesta kirjakaupastakin, ainakin verkkosivujen myymäläsaatavuuden mukaan: https://www.suomalainen.com/products/kadonnutta-aikaa-etsimassa-9-paken…
Esimerkiksi näistä nettikaupoista ja -antikvariaateista kirja näyttäisi myös löytyvän:
https://www.adlibris.com/fi/kirja/kadonnutta-aikaa-etsimassa-9---pakeni…
https://cdon.fi/kirjat/marcel-proust/kadonnutta-aikaa-etsimassa-9-paken…
https://www.antikvaari.fi/teos/kadonnutta-aikaa-etsimassa-9-pakenija/62…
https://www.finlandiakirja.fi/fi/marcel-proust-kadonnutta-aikaa-etsimas…
Diktaattori näyttää olevan yhä katsottavissa Areenassa. (poistuu 25.3.2023)
Kenties elokuvan tekstityksestä voisi napata puheen suomennoksen? https://areena.yle.fi/1-50837846
Myös YouTubesta löytyy suomeksi tekstitettyjä versioita puheesta. https://www.youtube.com/watch?v=UShpeTboPJQ
Kyseessä näyttäisi olevan yksi Suomen lukuisista ludelajeista. Tarkkaa lajinmääritystä kuvan perusteella on vaikea tehdä.
Suomessa esiintyviin ludelajeihin voi tutustua esim. seuraavien verkkosivujen avulla:
- https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
- https://laji.fi/taxon/MX.229577/identification
Rakennetaan sauna (Bygga bastu) on Johan Bargumin kirjoittama näytelmä vuodelta 1971. Sitä esitettiin Lilla Teaternissa sekä suomeksi että ruotsiksi 1970-luvun alussa. MTV:n Aitiopaikka teki siitä tv-näytelmäversion, joka esitettiin televisiossa 30.4.1973.
Tämän näytelmän uusintatoiveet kannattaa osoittaa MTV3:lle.
Nopeuden vaikutuksesta liikenteen päästöihin löytyy useita tutkimuksia. Tytti Kivirannan opinnäytetyössä Nopeusrajoitusten vaikutusten tarkastelu tieliikenteen hiilidioksidipäästöihin käytetään tutkimuskohteena valtatie 3:n moottoritieosuutta. Liitteiden taulukoista varsinkin löytyy tietoa päästöjen määristä eri nopeuksilla.
Aihetta käsitellään myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportissa Nopeusrajoitusten vaikutus liikenteen hiilidioksidipäästöihin, meluun, turvallisuuteen ja sujuvuuteen (57/2021), joka tarkastelee vaikutuksia Helsingin, Lahden, Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen keskeisellä tieverkolla.
Ensimmäisenä Orwell kirjasi humalanpoimintakokemuksiaan päiväkirjoihinsa. "Hop-picking diary" ajalta 25.8.–8.10.1931 on luettavissa esimerkiksi hänen päiväkirjojen kokoelmastaan The Orwell diaries. Orwell kirjoitti kokemuksistaan myös artikkelin Hop-picking, joka julkaistiin alun perin The new statesman and nation -lehdessä 17.10.1931 kirjailijan oikealla nimellä Eric Blair. Teksti on sittemmin julkaistu mm. Orwellin esseiden, lehtikirjoitusten ja kirjeiden koosteessa The collected essays, journalism and letters of George Orwell. Volume 1, An age like this : 1920–1940. Kentin-kokemuksiaan Orwell hyödynsi myös vuonna 1935 julkaistun romaaninsa A clergyman's daughter toisessa luvussa.
