Valitettavasti en onnistunut löytämään tätä puhetta kokonaan sähköisessä muodossa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n sivuilta löytyy muista ETY-kokouksessa pidettyjä puheita, mutta ei d'Estaingin (https://www.osce.org/resources). Vie-publique.fr-sivustolla puolestaan on julkaistu monia d'Estaingin muissa yhteyksissä pitämiä puheita, mutta ei juuri tätä (https://www.vie-publique.fr/).
Wienin kongressia käsittelevä kohta on kuitenkin lainattu englanniksi Nicolas Badalassin ja Sarah B. Snyderin toimittamaan teokseen The CSCE and the End of the Cold War : Diplomacy, Societies and Human Rights, 1972-1990. Googlen Kirjat-palvelussa pääsee lukemaan kyseisen kohdan: https://books.google.fi/books?id=FuFZDwAAQBAJ&pg=PA76&…
Hei,
Kyseessä on Ritva Toivolan saturomaani Kun pikkukorva sai siivet (Weilin+Göös, 1986). Kirjan on kuvittanut Maileena Kurkinen.
Saturomaani löytyy mm. Turun pääkirjaston varastosta, ja voit lainata sen varaamalla sen kirjastossa tai verkkokirjastossa. Tässä suora linkki teokseen verkkokirjastossamme: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.139566
Kannabiksen käytön lainsäädännöllinen asema vaihtelee huomattavasti eri maissa. Tästä tietoa esim. Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannabiksen_lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3…
Hampun viljelyllä elintarvikekasvina on eri maissa, Suomessakin, jo pitkät perinteet. Alla linkki MTK:n sivuille aiheesta:
https://www.mtk.fi/-/hamppu-kasvattaa-suosiotaan-viljelykasvina
Eri maiden tilanne ja lainsäädäntö vaihtelevat suuresti, eikä koottua tietoa aiheesta löytynyt.
Koersiivisuudesta on Wikipedia-artikkeli, joka selvittää ilmiötä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koersiivisuus
Peda.net-kouluverkossa on tietoa magneettisista ilmiöistä, mm. magneettisesta poistovoimasta:
https://peda.net/varkaus/repokankaan-koulu/am/el1/fyke/vkl2/mjsl
Lukion magnetismia käsittelevistä fysiikan kirjoista saa myös tietoa aiheesta. Alla linkki Helmet-kirjastojen kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6%20ja%20mag…;
Runo muistuttaa tosiaan tyyliltään Aaro Hellaakoskea, mutta en löytänyt runoa Hellaakosken kootuista runoista "Runot" (1961). Kyseessä voi siis olla joku toinen saman aikakauden runoilija. Emme siis onnistuneet löytämään runoa ja sen tekijää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti kuvailemaasi kirjaa ei löytynyt. Voisiko kyse olla Leijonaemojen tarinat kirjan aiemmasta, vuoden 2005 painoksesta? Erityislapsen vanhemmuudesta on ilmestynyt mm. 2020 Ulla Anttilan kirja Erityislapsen vanhempana : voimavaroja hyvään elämään (Kirjapaja). Löytyisikö kirja tästä Vammaisperheyhdistys Jaatisen kirjalistasta: https://www.jaatistietopankki.fi/kirjallisuus-ja-artikkelit/vammaisuuteen-liittyvaa-kirjalli/
Piki-verkkokirjastosta löytyy esimerkiksi nuottijulkaisu IT'S easy to play new TV themes (london 2006), jossa on Jeeves & Wooster -televisiosarjan tunnusmusiikin nuotit. Nuottia löytyy Tampereen ja Ylöjärven kaupunginkirjastoista. Punkalaitumen kunnankirjaston puhelinumrero on (02) 7608 0281
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (www.helmet.fi)ei löydy The filth and the fury elokuvaa. Musiikkia samannimisestä dokumenttielokuvasta kyllä löytyy. Kyseistä elokuvaa ei näytä löytyvän myös mistään muusta Suomen kirjastosta.
Hei!
Kiteen rippikirjoja 1800-luvulta löytyy netistä, osoitteesta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/rippikirja_18…
Olisiko näistä mitään apua?
Kiteellä on siis Haarajärvi-niminen kylä, en löytänyt Haarajärvenkylää.
Asiaa lienee parasta tiedustella Helsingin kaupunginarkistosta, joka säilyttää myös taloyhtiöiden arkistoaineistoja:
http://www.hel.fi/www/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/
Valitettavasti runon kirjoittajan jäljittäminen ei ole onnistunut. Kuten arvelet, kyseessä saattaa olla paikallinen jalasjärveläinen runoilija, jolloin jäljittäminen on hankalaa.
Jos runoilija todella on kotoisin Jalasjärveltä, kannattaa olla yhteyksissä suoraan sinne. Heillä saattaa olla jotain tietoa kotiseutuarkistoissa tms.
Jalasjärven kirjaston sähköposti on: kirjasto.jalasjarvi@kurikka.fi
Ja Jalasjärvi-Seuran sähköposti taas: jalasjarviseura@jalasjarvenmuseo.fi
Äänitettä ei näytä olevan myynnissä levykaupoissa (on ilmestynyt vinyylinä v. 1990). Sitä ei myöskään löydy kirjastojen kokoelmista eikä Spotifysta. Kannattaa kokeilla onneaan ja kysellä levydivareista tai nettikirppiksistä (esim. Huuto.net tai tori.fi).
Catherine Cooksonilla on kolmiosainen sarja, jonka osien nimet ovat ruotsiksi Hamilton, Farväl Hamilton ja Harold. Erilliset osat ovat ilmestyneet 1980-luvulla ja yhtenä kirjana trilogia ilmestyi 1993. Päähenkilö, Maisie-tyttö puhuu kirjassa mielikuvitushevoselle nimeltä Hamilton. Alla linkki sarjan englanninkieliseen esittelyyn. Kovin monessa kirjastossa kirjaa ei enää ole, mutta kaukolainaksi voisit kirjan lähikirjastosi kautta saada. Suomeksi sarjaa ei ole käännetty.
http://catherinecookson.ponymadbooklovers.co.uk/
Ainoa Silverstone-nimisen kirjan, jonka onnistuimme löytämään on kirjoittanut Bob Judd, mutta tätä englanninkielistä kirjaa ei ole käännetty suomeksi tai ruotsiksi. Alla linkki kirjan esittelyyn:
https://www.goodreads.com/…
Valitettavasti en ole löytänyt tietoa puriinista ja maissioluesta. Kuten Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aikaisemmasta vastauksesta käy ilmi, esimerkiksi kihtipotilaita kehotetaan välttää kaikkia oluita niiden korkeiden puriinipitoisuuksien takia, eikä poikkeuksia mainita.
Linkki vastaukseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-tekee-oluesta-erityisen-huonon
Historiallisesta sanomalehtikirjastosta https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
löytyi useita naisen asemaa käsitteleviä artikkeleja esim. vuosilta 1880-1885.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search?query=Naisten%20asema&requireAllKeywords=true&fuzzy=false&hasIllustrations=false&startDate=1880-01-01&endDate=1885-01-01&orderBy=RELEVANCE&pages=&formats=NEWSPAPER&searchBindings=false&page=1
Kyseessä on varmaankin Rebecca Wellsin kirjat Autuaitten alttareilla (alkuteos 1992, suomeksi 2002) ja Jumalaiset Jajasiskot (alkuteos 1996. suomeksi 1999). Sarja on itse asiassa trilogia. Kolmatta osaa Ya-Yas in Bloom (2006) ei ole suomennettu, mutta Helmet-tietokannasta se löytyy ruotsiksi nimellä Ya-Ya flickornas väg till fullkomlighet. Sarja sijoittuu Louisianassa asuvasta Walkerin perheestä. Kaksi ensimmäistä osaa kertovat äitien ja tytärten tarinaa eri näkökulmista 1960-luvulta 90-luvulle. Kolmas osa sijoittuu 1930-luvulle.
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että Nurmela ei ole toiminut ainakaan kansanedustajana, joten eduskunnan tietokannoissa ei ole hänestä tietoja. Kansallisbiografian artikkelissa hänestä ei ole mainintaa puolueaktiivisuudesta, eikä myöskään vuoden 1970 Kuka kukin on -kirja mainitse puoluejäsenyyttä.
Valtioneuvoston historia 1917-1966 -teoksessa ei myöskään tule esille muuta kuin ammattiministerin roolissa toimiminen. III-osassa mainitaan Kuuskosken ministeristöstä kertovassa osiossa, että "Mikään puolue ei ollut sitoutunut hallitusta tukemaan, vaikka ministereinä olikin sosiaalidemokraattisen opposition, maalaisliiton ja ruotsalaisen kansanpuolueen jäseninä tunnettuja henkilöitä."
