Hei,Näistä voisi löytyä. Osassa tuskin on kertomusmuodossa, mutta noista vanhoista voi löytyä tosi mielenkiintoisiakin tunnelmapaloja. Pälsi, Sakari: Saunan iloja ja opetuksia Löytyy ainakin teoksesta Omaa työtä, Otava, 1947)Värsy saunan ylistysvirteen. Teoksessa Sillanpää, F.E.: Töllinmäki (WSOY, 1925, näköisp. 1988))Pohjoisen savotasta kotisaunaan / Kalle Päätalo.teoksessa: Päätalo, Kalle: Mustan Lumperin raito : kertomuksia ja näytelmä sekä teoksessa Hirvisaari, Laila, et al. Joulumuisto. 2. p. Gummerus, 1992.Niittysaunalla / Kalle Päätalo.teoksessa Päätalo, Kalle. Selkosten Viljastaja: Eräkertomuksia. Gummerus, 2000. Saunan taikaa : tarinoita, tietoa, tunnelmia / Marketta Forsell (Minerva, 2007)Kivi, Aleksis:…
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi tiedustella, onko joku henkilö kuollut. Tietoja ei luovuteta kaikille, vaan siihen vaaditaan hyväksyttävä syy. Kenen tahansa tietoja ei voi luovuteta kysyjälle. Tiedot myös ovat maksullisia. Lue lisää: Kuolintodistukset | Tilastokeskus Muut todistukset | Digi- ja väestötietovirasto
Singer-ompelukoneiden valmistusvuodet löytyvät Ismacs-sivustolta. Annetuissa tiedoissa on kuitenkin jokin pielessä, koska sivuston mukaan Y-sarjanumerot ovat kuusinumeroisia ja annettu numero on seitsemännumeroinen. Lisäksi 29K-mallien sarjanumerot alkavat tietokannan tietojen mukaan numerolla 7. Näillä tiedoilla valmistusaika ja -paikka eivät siis selviä, mutta voit itse tarkistaa tiedot ja etsiä vastauksen Ismacsista.LinkkiIsmacs: Singer Sewing Machine Serial Number Database https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Kirjavalikoiman rajaamiseen henkilöiden puoluekannan tarkkuudella eivät kirjastotietokannat ja muut käytettävissä olevat apuvälineet kovin sujuvasti taivu, joten valitettavasti tyytyminen on 1960- ja 1970-lukujen maaseudun yhteiskunnallisia oloja ja ongelmia tarkasteleviin romaaneihin hieman alkuperäistä tehtävänantoa väljemmin rajauksin. Tässä kuitenkin joukko kirjoja, joista saattaisi ainakin jonkin verran toivotun kaltaisen viitekehyksen mukaista kuvausta löytyä:Arvola, Oiva, Kesäpäivän seisausHeikkinen, Jalo, KolhoosiHeikkinen, Jalo, Nälkämaan marssiHujala, Marja, Maailma sitten vieroittiKuronen, Ville, Kylätön tieLaurila, Leo, Viimeisestä talostaLeväsalmi, Aarne, Paikka maan päälläMoilanen, Aimo, Lumi peittäköön maanPaalanen, Rauni,…
Alusten kyljistä poistuva vesi on todennäköisimmin painolastivettä, jota käytetään laivan tai veneen vakauttamiseen ja sen syväyksen optimoimiseen. Alus pysyy näin merikelpoisena ja ohjattavana. Vettä pumpataan tarpeen mukaan sisään tai ulos. Ulos tuleva vesi voi olla myös aluksen moottorin jäähdytysvettä, jonka avulla taataan, ettei laivan moottori ja koneistot ylikuumene.Lähteet:Painolasti – WikipediaLaivojen painolastivesien puhdistus pakolliseksi | YlePainolastiveden tarkoitus ja merkitys - TietoMarine Cooling Pumps - The Ultimate Guide
Veljesduo Pasi ja Pekka levytti John Fogertyn säveltämän Lookin' out my back door vuonna 1971 nimellä Taakse katsonut en. Suomalaiset sanat teki Reino Bäckman. Vuonna 1974 julkaistusta LP-levystä on tehty uusintapainos 2014. Tätä cd-levyä on saatavissa kirjastoissa, joten voit oman kirjastosi kautta tehdä siihen kaukolainan. Sanoja tähän en mistään löytänyt.
Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta myös vuonna 2017. Kollegakaan ei silloin löytänyt sanoja mistään.
Kyseessä on venäläisen Eduard Uspenskin (1937-2018) lastenkirja Takuumiehet (Garantijnye čelovečki). Kirja ilmestyi suomeksi Martti Anhavan suomentamana vuonna 1978. Kirjan toinen painos ilmestyi vuonna 2001, jolloin kansi oli tuo kuvailemasi turkoosipohjainen. Takuumiehet sisältyy myös teokseen Krokotiili Gena ja hänen ystävänsä (1992).
Kuvauksen Takuumiehistä voi lukea esimerkiksi Kirjasammosta. Alla olevista linkeistä löydät myös kuvat kirjan kannesta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1161652
https://www.bookcrossing.com/journal/4866945
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Kukkasilmut tulevat puun pääoksista haarautuviin oksiin. Tässä kuvassa on mielestäni hyvin havainnollistettu kesä- tai kausivihantien puiden rakennetta, joihin mantelipuukin kuuluu: https://www.pubs.ext.vt.edu/content/dam/pubs_ext_vt_edu/430/430-456/IMG…. Kuvassa "scaffold" tarkoittaa suoraan rungossa kiinni olevaa ns. pääoksaa ja "lateral branch" on puolestaan siitä haarautuva sivuoksa, johon kukkasilmut ja sittemmin kukat tulevat. Mantelipuuhun ei ilmeisesti tule kukkia eikä silmuja oksien haaroihin. Kukat kasvavat oksassa joko yksittäin tai pareittain, ja ne aukeavat puuhun aikaisin keväällä jo ennen lehtiä.
Lähteet:
https://garden.lovetoknow.com/trees/almond-trees
https://www.pubs.ext.vt.edu/…
Kukaan vastaajistamme ei ikävä kyllä muistanut tällaista kirjaa. Muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Mikäli tarkoitat lautapelejä, niitä voi tarjota kirjastojen kokoelmiin. Pelin täytyy kuitenkin olla hyväkuntoinen ja kaikkien osien tallessa. Konsoli- ja pc-pelit puolestaan kirjastot hankkivat yleensä omien hankintakanaviensa kautta. Käytetyn pelin ottamisessa kokoelmiin on riskinä esimerkiksi, että pelilevy tai -muistikortti on vaurioitunut ja siksi peli on lahjoitettu pois. Vikoja ei aina silmämääräisesti näe. Konsolipeleihin ei kuitenkaan tarvitse hankkia kirjastolisenssiä.
Hei!
Olet oikeassa, itävallanmailista löytyy nihkeästi tietoa etenkin suomeksi. Englanninkielisen Wikipedian sivuilla oli kuitenkin tämän linkin takaa löytyvä maileja käsittelevä artikkeli, jonka mukaan itävallanmaili olisi ollut aikoinaan käytössä Etelä-Saksassa sekä silloisessa Itävallan keisarikunnassa ja pituudeltaan 7.586 kilometriä. Aivan nykyisen kotimaan peninkulman tasolle se ei siis yllä, joskin vuoteen 1655 saakka itävallanmaili olisi ollut voitokas - tuolloin ns. vanhan suomalaisen peninkulman pituus oli vain kuutisen kilometriä.
Valitettavasti varmaa vastausta en pysty antamaan kysymästäsi kirjasta. Ehdottaisin seuraavia teoksia: Busquets, Carlos: Pieni sininen kani (1994) , West, Michael: Sininen karhu (1991) tai Leppänen, Anja: Nalle sininen. Mikäli näistä mikään ei ole oikea, voit kokeilla hakea kirjaa sinisen kannen perusteella Kirjasammon kansikuvahausta.
Tästä linkistä voi löytyä paljon eri tyypistä Viipuriin liittyvää materiaalia. Sieltä löytyy esimerkiksi linkkejä kirkonkirjoihin, siviilirekistereihin ja henkikirjoihin ja muuta sen tyypistä.
Kirjoja voi löytyä myöskin monta eri sorttia. Tositarinoita ja historiallisia romaaneja on kerrottu sekä ajasta ennen sotaa, sodan ajasta, että sodan seurauksista.
Ylen artikkeli vuodelta 2015 kerrotaan että Toimittaja Viki Raaska vieraili Viipurin markkinoilla joulukuussa 1936 mirkofoni mukana ja siinä voikin kuunnella tätä nauhoitusta.
Lempi Jääskeläinen oli viipurilainen kirjailija joka on kirjoittanut jo ennen sotaa monta historiallista romaania elämästä viipurissa hahmojensa näkökulmasta muun muassa 1700- ja 1800-luvulla. Artikkeli hänestä…
Rakennetaan sauna (Bygga bastu) on Johan Bargumin kirjoittama näytelmä vuodelta 1971. Sitä esitettiin Lilla Teaternissa sekä suomeksi että ruotsiksi 1970-luvun alussa. MTV:n Aitiopaikka teki siitä tv-näytelmäversion, joka esitettiin televisiossa 30.4.1973.
Tämän näytelmän uusintatoiveet kannattaa osoittaa MTV3:lle.
Kaivatun tapaista selkeää vertailua eivät etsintäni valitettavasti tulokseksi tuottaneet. Seuraavista kirjoista ja artikkeleista saattaisi kuitenkin löytyä aihetta ainakin jossakin määrin valottavaa tietoa:
Koolla on väliä! : lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli
Median merkitsemät : ruumis ja sukupuoli kuvassa
Naisen naamio, miehen maski : katse ja sukupuoli mediakuvassa
Rossi, Leena-Maija, Heterotehdas : televisiomainonta sukupuolituotantona
Annala, Milla, Television elintarvikemainonta ja sukupuoli : naiseuden ja mieheyden representaatiot 2010-luvun Suomessa [väitöskirja]
Sarpavaara, Harri, Ruumiilisuus ja mainonta : diagnoosi tv-mainonnan ruumiillisuusrepresentaatioista [väitöskirja]
Kannisto, Maiju…
Seitsemän kertaa viikossa ilmestyvän Forssan lehden (Lounais-Hämeen maakunnallinen äänenkannattaja) numerot kaksi vuotta taakse päin ovat luettavissa Helmet-kirjastoissa asiakastietokoneilla ePress-palvelussa.
Vuosien 1917 - 1939 digitoituja numeroita voi lukea verkossa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0782-663X?display=…
Vuosien 1940-1945, 2015-2022 numerot ovat luettavissa digitoituina vapaakappalekirjastoissa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto#Palvelunkuvaus…
Osa vuosikerroista on luettavissa mikrofilmeiltä Kansalliskirjastossa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kyseessä voisi olla Kesäpäivä Kangasalla -laulun karjalankielinen käännös Kezäpäiväine Karjalan mäjel. Käännöksen on laatinut 1920-luvulla Iivo Härkönen julkaisuun nimeltä Nouseva heimo. Yleisradio on vuonna 2001 tehnyt laulusta äänitteen, jolla esiintyvät Jaakko Kortekangas (baritoni) ja Ilkka Paananen (piano).
Laulun voi kuunnella Yle Areenassa, sieltä löytyy myös lisätietoa kyseisestä kappaleesta: Kezäpäiväine Karjalan mäjel
Tietoa äänitteestä Fono-tietokannassa: Kuusi karjalaista laulua
Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan videota kuvauksesi perusteella. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen videon? Tiedon videosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Clarice Lispector ei kenties edusta mitään tiettyä genreä vaan on vain oma kiehtova itsensä kirjoittaessaan. Luetteloinnissa hänen teoksiaan on asiasanoitettua nykykirjallisuudeksi sekä filosofisiksi romaaneiksi, psykologisiksi romaaneiksi, pienoisromaaneiksi ja kehitys romaaneiksi.
Kenties tuo filosofinen romaani on se osa-alue jota etsit. Tein sillä haun Helmetistä ja löysin 283 tulosta. Linkki Hakutulokseen Rajamalla tulosta esim. psykologisiin romaaneihin, voi saada vielä hieman lajiteltua tulosta.
