Olisiko kyseessä tämä teos:
Vesa Sisättö: Valot Näsinneulan yllä (Osuuskumma, 2020)
"Perheenisä Joonas Latva palaa aamulla kotiin yölliseltä baarireissulta ja näkee kotipihassa itsensä tamppaamassa mattoja. Toinen Joonas on ottanut hänen paikkansa vaimon ja tyttären elämässä sekä vienyt hänen uransa.
Koko maailma tuntuu olevan päälaellaan. Onko Coca-Cola aina ollut vihreää ja ovatko kadunkulmissa nähtävät tummapukuiset Seisoskelijat aina olleet osa elämää? Joonas lähtee harhailemaan päämäärättömästi metsiin ja huoltoasemille. Sieltä hänet pelastaa vanha ystävä Jaakko Metsä. (Piritta Räsänen HS, 12.12.2020)"
Konstantinopolin valtauksessa v. 1453 oli mukana 10 000 janitsaaria, kun piirityksessä oli yhteensä 60 000 ottomaania. Soliman Suuren (1520-66) kaudella janitsaareja oli jo 40 000. Janitsaarit kapinoivat useaan otteeseen ja onnistuivat kasvattamaan valtaansa. Vuoden 1826 kapinasta janitsaarit eivät enää selvinneet. Janitsaarit vetäytyivät kasarmeilleen ja kasarmit sytytettiin tuleen. Janitsaarit paloivat kasarmien mukana, mutta kuolleiden määrästä ei löytynyt mainintaa. Janitsaarijoukot lakkautettiin pian tämän jälkeen.
Lähde: Richard Stoneman: Matkaopas historiaan : Turkki (1996)
Risto Karin Historian ABC : Kaikkien aikojen valtiot 4 teoksessa kuvataan Osamanien valtakuntaa ja siinä kerrotaan janitsaarien kukistumisesta näin:…
Kirjastoaineiston poistomyynnit tulivat mahdolliseksi vuonna 1986 voimaantulleiden lainsäädännöllisten muutosten myötä. Laeissa oli nyt ensimmäistä kertaa annettu selvä lupa ja ohjeet kirjastosta poistetun aineiston luovuttamisesta edelleen. Tähänastisten määräysten mukaan se oli tavalla tai toisella hävitettävä.
1.4.1986 voimaan tulleen kirjastolain (235/1986) 20§ kuuluu seuraavasti: "Kirjastosta poistettua aineistoa saadaan korvauksetta luovuttaa yleisten kirjastojen keskuskirjastolle ja maakuntakirjastolle sekä toissijaisesti muulle julkiselle kirjastolle, tutkimuslaitokselle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Valtionosuutta vastaavaa osaa luovutetun aineiston arvosta ei näissä tapauksissa palauteta valtiolle."
Laissa…
Kyseessä näyttäisi olevan yksi Suomen lukuisista ludelajeista. Tarkkaa lajinmääritystä kuvan perusteella on vaikea tehdä.
Suomessa esiintyviin ludelajeihin voi tutustua esim. seuraavien verkkosivujen avulla:
- https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
- https://laji.fi/taxon/MX.229577/identification
JormaEton runo Kirjastonhoitaja on ensimmäisen kerran julkaistu hänen runokokoelmassaan Elämä on (1955). Voit lukea runon myös teoksesta Jorma Etto: Suomalainen ja muut valitut : runoja vuosilta 1955-1985 (1985).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla: https://www.helmet.fi/fi-FI
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tehdä käännöksiä. Raamatun tekstit hepreaksi ja englanniksi löytyvät esimerkiksi tältä sivulta: https://mechon-mamre.org/p/pt/pt0.htm
Kysymäsi Laulujen laulun kohta: https://mechon-mamre.org/p/pt/pt3003.htm
Kappaleesta "Be My Love" tai suomeksi "Rakkaani" löytyy nuotinnos esimerkiksi Suuresta toivelaulukirja 9:stä. Muita versioita on julkaistu myös näissä kokoelmissa.
Päivä oli torstai.
Laskureita viikonpäivän laskemiseen:
Viikonpäivä jona synnyit: https://www.krimaka.net/viihde/muut/viikonp%C3%A4iv%C3%A4-jona-synnyit…
Aikalaskuri: http://www.kotipetripaavola.com/aikalaskuri.html
Suomalaisen päivämäärän laskenta: http://www.humogen.net/node/112
Alla olevassa taulukossa on Helsingissä elävänä syntyneiden määrät kuukausittain vuonna 1949.
Elävänä syntyneet kuukausittain Helsingissä 1949
Kuukausi
Elävänä syntyneet
Tammikuu
619
Helmikuu
589
Maaliskuu
634
Huhtikuu
660
Toukokuu
648
Kesäkuu
590
Heinäkuu
602
Elokuu
534
Syyskuu
604
Lokakuu
501
Marraskuu
454
Joulukuu
518
Lähde: Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1951, s. 43.
Koko vuoden tasolla tyttöjä syntyi 3 385 ja poikia 3 568. Helsingin kaupungin tilastollisen vuosikirjan 1951 sivuilla 46–47 on kuukausittaiset tiedot syntyneiden tyttöjen ja poikien määristä…
Kyllä laulun tuomio on varmasti ihan lain mukainen... Vanki on alta kahdenkymmenen, hän on vangittuna "vuotta kaksitoista" mutta tuomion alkamisajankohdasta ei mainita mitään. Ilmeisesti hänet on siis aivan lähiaikoina tuomittu 12 vuodeksi eikä hän suinkaan ole istunut vangittuna 12 vuotta.
Laulussahan todetaan myös "Suljettu on mun nuoruuteni aika / Nyt tähän synkkään vankikomeroon" eli nuoruutensa hän joutuu viettämään vankilassa. Hän kertoo myös miten "Sain nauttia vain hetken nuoruudesta / Kun maailman ilot minut vietteli" ja lopulta pyytää äidiltään anteeksi "kaikki kurjat rikokseni".
Mies on siis hyvin nuorena viettänyt huonoa elämää ja tehnyt rikoksia, saanut siitä 12 vuoden vankilatuomion ja istuu nyt sitä..…
Ainakin Antti Hyry tulee mieleen kirjailijana, jonka yhteydessä ajatus minimalismista on nostettu esiin.
"Antti Hyry on sanonut: 'Yritän kirjoittaa vain sellaisia lauseita, jotka tarkoittavat jotakin.' Tarkoittaminen tarkoittaa tässä johonkin konkreettiseen, abstraktiotasoltaan matalaan, kuten aistimukseen tai havaintoon viittaamista. Hyryn sanataide onkin luokiteltu 'hyryismiksi', jolla tarkoitettaneen juuri konkretismia (tai minimalismia)."
– Juha Rikama, Konkreettisen ja abstraktin vuorovaikutus kaunokirjallisuudessa. – Tieteessä tapahtuu 6/2013, s. 31
Ihan kuvauksen mukaista kirjaa ei löytynyt, mutta valkoisia kirjankansia koiralla tai ylipäätään kirjoja mustavalkoisen koiran kuvalla löytyi runsaasti. Eniten kuvausta muistutti kirja Bim mustakorva, mutta siinä koira ei kyllä ole bordercollie. Voit yrittää etsiä kirjaa itse Kirjasampon kansikuvahaulla - kirjoita hakuun esimerkiksi "koira valkoinen" tai "bordercollie".
Löydät elokuvien esitystietoja ja muutakin tietoutta Elonet.fi-tietokannasta. Tietokannan mukaan Kummisetä I on esitetty Suomessa ensimmäisen kerran 29.9.1972. Esi-iltateattereina oli Gloria ja Boston.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101513
Muiden elokuvien tiedot voit hakea tietokannasta : https://elonet.finna.fi/
Tälle ei varsinaista termiä ole, mutta voidaan puhua erisnimen muuttumisesta yleisnimeksi (yleissanaksi). Se on kielessä varsin yleinen ilmiö, ja sitä tapahtuu niin tuotemerkkien kuin ihmisten nimienkin kohdalla: mitä tahansa särkylääkettä kutsutaan helposti buranaksi tai jotain älykästä henkilöä voitaisiin kutsua vaikkapa einsteiniksi. Erisnimien yksilöivä merkitys vähenee, kun niitä käytetään viittaamaan johonkin ominaisuuteen, ja tällöin erisnimestä voi tulla johonkin piirteeseen liittyvä luokitteleva yleissana. Oikeinkirjoituksessa kannattaa huomioida, että näissä tapauksissa sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Kielitoimiston ohjepankki: Erisnimi vai ei?
Kielikello: Erisnimestä yleisnimeksi
Kielikello:…
Mainittuna ajankohtana Herttoniemen vanhassa ostoskeskuksessa metroaseman liepeillä oli Elannon myymälä. Ostoskeskuksen purkamista suunniteltiin vuodesta 1986 alkaen, jolloin Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan Elannon kauppa vielä oli toiminnassa. Hiihtäjäntie 1:n rakennukset purettiin kuitenkin vasta vuonna 2009.
Helsingin Sanomat, uutisarkisto.
Hiihtomäentiellä Erätorilla oli myös Elannon liike ainakin vuonna 1968.
Valokuva: Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Jalmari Aarnio: https://www.finna.fi/Record/hkm.9CBCEED1-ACF3-45C5-AF52-DAAF2923B957?si…
Äänitteiden tiedoissa tekijöitä ei mainita. "En yksin uskalla" -niminen laulu sisältyy nuottiin Huttunen, Aimo: "Laulun sanoma. 3" (Prisma, 1985). Laulu alkaa: "En yksin uskalla, en tahdokaan mä en." Huttunen on myös laulun säveltäjä, sanoittaja on Liisa Ylönen.Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Helsingin yliopiston avoimesta julkaisuarkistosta löytyi Milka Varmolan Pro gradu -tutkielma Kun pesee ja parsii paikkaa, niin kestää vielä monta aikaa. Siinä kerrotaan, että kuupelointi, eli keskeltä hieman kuluneen lakanan iän pidentäminen siirtämällä keskikohta reunoille, oli käytännöllinen tapa korjata jo kuluneita vuodevaatteita ja myös ehkäistä ennalta niiden kulumista puhki. Kuupelointiin oli erilaisia mahdollisuuksia ala- ja ylälakanoille.DSpace (helsinki.fi)
Kyseessä on Sergei Jeseninin jäähyväisruno До свиданья, друг мой, до свиданья eli Näkemiin, ystäväni, näkemiin. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.Runon suomennos sisältyy esimerkiksi teokseen Neuvostolyriikkaa 2.https://finna.fi/Record/anders.53401?sid=4795366691https://allpoetry.com/-Goodbye,-my-friend,-goodbye-
