En usko, että tällaista tietoa on koskaan kerätty. Nykyään se saattaisi olla laitonta profilointia. Olin itse Vantaalla töissä 35 vuotta, enkä muista törmänneeni lomakkeeseen, jossa tällaista olisi kyselty.
Voidaan myös kysyä, mitä sanalla "kielijakauma" itse asiassa tarkoitetaan. Äidinkieleltään muita kuin suomenkielisiä henkilökunnassa toki on, mutta ei kovin paljon. Monissa tehtävissä on molempien kotimaisten kielten kohtuullinen hallinta viranhoidon ehtona, mutta eihän se äidinkielestä mitään kerro. Useimmat yleisönpalvelutehtävissä olevat tulevat toimeen myös englannin kielellä.
Yleisesti hyödyllistä olisi tietää, mitä kieliä henkilökunta hallitsee, mutta tästäkään tuskin on ajantasaista tietoa. Tilannehan muuttuu koko ajan sekä…
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Tutkimieni alakoulun aapisten ja lukukirjojen talvisista lintutarinoista lähimmäksi kysymyksessä kuvailtua osuu Martti Haavion ja kumppanien Iloisessa aapisessa (WSOY, useita painoksia) ja Kultaisessa aapisessa (WSOY, useita painoksia) oleva Eskon ruokavieras. Pakkasessa sinnittelevä pikkulintu tässä on tosin punatulkku.
Tuon ajan puhallinorkesterista on vähän mainintoja, ja erillistä historiikkia orkesterin toiminnasta ei ole tehty. Tuomiokirkkoseurakunnan kanttorin (sähköposti 5.7.2020) mukaan "Jorma Svanströmin aktiivisen toiminnan myötä orkesteri oli hyvin aktiivinen tuolloin aikoinaan". Myös puhallinorkesteri Apollo on perustettu tämän Tuomiokirkon puhallinorkesterin jäänteistä. Apollon kotisivut: https://www.apollo-orkesteri.fi/
Lisäksi joitakin potentiaalisia lähteitä:
Rumpali Mikko Virton kotisivuilla on lyhyesti kerrottu, että Tuomiokirkon puhallinorkesteri oli "tasokas": https://virto.fi/contents/?page_id=300
Joitakin jäsenistöä luetellaan DDT Jazzbandin muistelma-artikkelissa: http://…
Pikku Kakkosen 40-vuotisjuhlanäyttely oli Kuopiossa 1.12.2017 - 29.1.2018. Lisää tietoa juhlanäyttelystä Ylen sivuilta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/06/pikku-kakkosen-juhlanayttely-kutsuu-leikkimaan
Muista näyttelyistä Kuopiossa ei löytynyt tietoa.
Laulun sanat löytyvät mm. täältä:
https://genius.com/Infernal-burning-up-lyrics
Suomennoksen saat syöttämällä linkin tähän osoitteeseen:
https://translate.google.fi/?hl=fi&sl=en&tl=fi&op=translate
Keihäsmatkat-sarjan lopputekstien mukaan sarjan tunnusmusiikin esittää Ilkka Vainio. Tunnusmusiikin alkuperäinen laulu "Varsinaiset seiväsmatkat" on Juha Vainion säveltämä ja sanoittama.
Valitettavasti en onnistunut löytämään tätä puhetta kokonaan sähköisessä muodossa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n sivuilta löytyy muista ETY-kokouksessa pidettyjä puheita, mutta ei d'Estaingin (https://www.osce.org/resources). Vie-publique.fr-sivustolla puolestaan on julkaistu monia d'Estaingin muissa yhteyksissä pitämiä puheita, mutta ei juuri tätä (https://www.vie-publique.fr/).
Wienin kongressia käsittelevä kohta on kuitenkin lainattu englanniksi Nicolas Badalassin ja Sarah B. Snyderin toimittamaan teokseen The CSCE and the End of the Cold War : Diplomacy, Societies and Human Rights, 1972-1990. Googlen Kirjat-palvelussa pääsee lukemaan kyseisen kohdan: https://books.google.fi/books?id=FuFZDwAAQBAJ&pg=PA76&…
Eutanasia-termi ei ole täysin yksiselitteinen, siihen liittyy useampiakin rinnakkais- ja alakäsitteitä. Niihin voi perehtyä esimerkiksi oheisen opinnäytetyön alkusivuilla.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/310996/AlaSeppala_Evel…
Eutanasia, kuolinapu, armokuolema, avustettu itsemurha, omaehtoinen kuolema – mitä maailman maat sallivat | Yle Uutiset | yle.fi
Wikipedian artikkeli luettelee maat ja osavaltiot, joissa ns. aktiivinen eutanasia ja avustettu itsemurha ovat sallittuja.
Legality of euthanasia - Wikipedia
Täysin omatoimisesti, ilman lääkärien, viranomaisten tai tehtävään erikoistuneen klinikan järjestelyjä, ei näyttäisi olevan mahdollista ostaa itselleen kertapakkausta eutanasiatarkoitukseen.
Vasaramäen kirjastossa ei ole palautusluukkua, vaan vain pieni postiluukku josta ohuet kirjat mahtuvat sisään. Lähellä olevassa kauppakeskus Skanssissa on kirjaston piste Monitori, jossa on hiukan paremmat aukioloajat.
https://www.turku.fi/toimipaikat/asiointipiste-monitori-kauppakeskus-skanssi
At the moment 83 universities offer teaching of Finnish language in 30 countries.
The list of these universities and countries is in this link:
https://www.oph.fi/en/education-development/finnish-language-and-culture/universities-outside-finland-which-you-can-study-finnish-language-and-culture
https://www.oph.fi/en/education-development/funding-internationalisation/finnish-language-and-culture-studies
Kaivattu kirja on Marita Hauhian Se eka (Kirjayhtymä, 1989). Tarinan "onnettomuus mopon kanssa" ei tosin tapahdu kirjan toiselle päähenkilölle Timpalle, vaan tämän kaverille Sakulle, joka ottaa luvatta Timpan kevarin ja kuolee risteyskolarissa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au69971f2a-4da1-4838-ac30-0f4ca6c48f34
Olisikohan kyseessä ehkä Ilmari Kiannon Turjanlinnan satukirjaan sisältyvä Pikku Pojan kirkko? Toinen hyvin samantapainen tarina on Annikki Setälän Jumalanpalvelus metsässä kirjassa Taikasauva ja muita satuja, mutta siinä päähenkilö on tyttö.
Wikipedia kertoo hämähäkin suusta näin: "hämähäkkien suu on melko yksinkertainen. Se yhteydessä sijaitsevat koukkuleuat (kelikerit), jotka ovat leukapiikeillä (”myrkkyhampailla”) varustettuja leukaraajoja sekä muutamia ympäröiviä rakenteita. Varsinaista suuaukkoa ympäröi hieno karvoitus, joka suodattaa ruokamassasta kaikki siinä jäljellä olevat kiinteät hiukkaset."
https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kit
Tarkempi selvitys hämähäkeistä ja mm. niiden rakenteesta löytyy esim. Reino Pajarren kirjasta Hämikki ja seitsemän seittiä: suomalaisia hämähäkkejä, kuvina ja asioina (2014).
Lähettämäsi rivit ovat V. A. Koskenniemen runosta Ovidius Tomissa kokoelmasta Elegioja (1918). Runossa rivit kuuluvat näin "Hauraamp' on lukinverkkoakin, oi Onnetar, lankas, [päivinä nuoruuden jonka sa kehräelet]". Rivit eivät ole runon alusta vaan sen keskeltä.
Voit lukea koko runon esimerkiksi teoksen Elegioja digitoidusta versiosta Gutenberg-projektista:
https://www.gutenberg.org/files/20145/20145-8.txt
Ovidius Tomissa sisältyy myös muun muassa teoksiin Jääkukkia : V.A. Koskenniemen valitut runot (1995) ja Koskenniemen kuolemattomat (1990), jotka kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
https://finna.fi/
https://satakirjastot.finna.fi/
Seuraavissa kirjoissa on urheiluharrastusta ja vastoinkäymisiä niissä sekä motivaation etsimisestä. Kaikki kuvaustekstit ovat Kirjasammon nuorten kirjallisuutta esittelevästä Sivupiiristä, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri, josta voi etsiä lisää vinkkejä.
Kirsi Pehkonen: Punaviiva. Avarakatseinen urheilukirja kuvaa elävästi nuorten huippu-urheilua ja tyttöjen paineita poikamaisessa lajissa sekä avaa lukkiutuneita käsityksiä vammaisuudesta. Pääosassa 8. luokan aloittavat Hilla ja Noora.
Mal Peet: Maalivahti. Maalivahti on nuortenromaani haaveisiin uskomisesta. Kiehtovalle tarinalle ei ole yläikärajaa – sen voi lukea yhtä hyvin junnujoukkueen tähtipelaaja kuin sen valmentaja.
Mika Wickström: Kalkkiviivoilla.…
Hakkapeliittoja käsittelevästä kirjallisuudesta Olli Bäckströmin teos 30-vuotisesta sodasta on uusin ja laajasti saatavilla kirjastoissa.
Bäckström, O. (2020). Lumikuningas: Kustaa II Aadolf ja 30-vuotinen sota. Gaudeamus.
Aiemmasta kirjallisuudesta esim. seuraavat voisivat olla hyödyllisiä:
Antila, O. & Tetri, J. E. (2001). Hakkapeliittain jäljillä: Suomalaiset Euroopan sotakentillä. Ajatus.
Korhonen, A. (1939). Hakkapeliittain historia: 1, 1617-1625. WSOY.
Korhonen, A. (1943). Hakkapeliittain historia: 2, 1626-1629. WSOY.
Lappalainen, J. T. (2001). Sadan vuoden sotatie: Suomen sotilaat 1617-1721. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Etelä-Korea on viralliselta nimeltään Korean tasavalta. Helmetissä ei ole mahdollista hakea elokuvan alkuperämaan mukaan niin että löytäisi kaikki korealaiset elokuvat, mutta hakusanalla Korean tasavalta löytää kuitenkin korealaisten ohjaajien elokuvia.
Tässä linkki hakutulokseen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20%28korean%20tasa…
Täältä löytyvät viralliset paikannimet:
https://finto.fi/yso-paikat/fi/
