Kuvaukseen sopiva novelli, jolla ei ole nimeä, sisältyy Rosa Liksomin kokoelmaan "Perhe" (WSOY, 2000, s. 23-26), osioon, jonka nimi on "Miehet". Novelli alkaa: "Ennen tätä kauheaa tapahtummaa meilä elethiin aivan normaalisesti."
Etsitty kirjoittaja on Marja Björk. Hänen dekkariensa päähenkilö on Airi "Raaka-Arska" Turpeinen, Pohjois-Karjalasta ravintolakokiksi Helsinkiin muuttanut rehti ja ronski työläistyttö.Näin Arska kuvailee kotitaloaan ensimmäisessä Raaka-Arska-dekkarissa Sirppisilmä (Arktinen Banaani, 2019):"Minulla oli kiva kämppä Siltasaarenkadun ja Toisen linjan kulmassa olevassa Arenan talossa. Ikkunat olivat Ympyrätalolle päin ja näin Sossukeskuksen ja niiden välistä kaksi verivaahteraa ja oopperatalon seinän yläosaa Töölönlahden takaa.""Arenan talo on korttelin kokoinen punatiilinen linna. Kolmionmutoisen talon jokaisen talon jokaisessa kulmassa on torni. Yksi suora sivu on Hakaniemen torin puolella, toinen Ympyrätaloa vastapäätä ja kolmas suora pätkä…
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi tiedustella, onko joku henkilö kuollut. Tietoja ei luovuteta kaikille, vaan siihen vaaditaan hyväksyttävä syy. Kenen tahansa tietoja ei voi luovuteta kysyjälle. Tiedot myös ovat maksullisia. Lue lisää: Kuolintodistukset | Tilastokeskus Muut todistukset | Digi- ja väestötietovirasto
Sotapäiväkirjojen kaltaisia aineistoja kannattaa kysyä Kansallisarkistosta. Chat-neuvonta (ma-to 13-16) voisi olla vaivaton ja nopea tapa päästä alkuun.Kansallisarkiston digitaalisissa aineistossa on mm. yli 20 miljoonaa sivua digitoituja sanomalehtiä. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyy mikrofilmattuina lukuisien lehtien vuosikertoja.
Kirjavalikoiman rajaamiseen henkilöiden puoluekannan tarkkuudella eivät kirjastotietokannat ja muut käytettävissä olevat apuvälineet kovin sujuvasti taivu, joten valitettavasti tyytyminen on 1960- ja 1970-lukujen maaseudun yhteiskunnallisia oloja ja ongelmia tarkasteleviin romaaneihin hieman alkuperäistä tehtävänantoa väljemmin rajauksin. Tässä kuitenkin joukko kirjoja, joista saattaisi ainakin jonkin verran toivotun kaltaisen viitekehyksen mukaista kuvausta löytyä:Arvola, Oiva, Kesäpäivän seisausHeikkinen, Jalo, KolhoosiHeikkinen, Jalo, Nälkämaan marssiHujala, Marja, Maailma sitten vieroittiKuronen, Ville, Kylätön tieLaurila, Leo, Viimeisestä talostaLeväsalmi, Aarne, Paikka maan päälläMoilanen, Aimo, Lumi peittäköön maanPaalanen, Rauni,…
Alusten kyljistä poistuva vesi on todennäköisimmin painolastivettä, jota käytetään laivan tai veneen vakauttamiseen ja sen syväyksen optimoimiseen. Alus pysyy näin merikelpoisena ja ohjattavana. Vettä pumpataan tarpeen mukaan sisään tai ulos. Ulos tuleva vesi voi olla myös aluksen moottorin jäähdytysvettä, jonka avulla taataan, ettei laivan moottori ja koneistot ylikuumene.Lähteet:Painolasti – WikipediaLaivojen painolastivesien puhdistus pakolliseksi | YlePainolastiveden tarkoitus ja merkitys - TietoMarine Cooling Pumps - The Ultimate Guide
Voisikohan kortin kuva viitata jaksoon, jossa Muumitaloon ja sen ympärille kasvaa viidakko? Mieleeni tuli hämärä muistikuva tällaisesta jaksosta. Tein nopean Google-haun hakusanoina ''muumit viidakko'' ja tulosten perusteella kyseessä voisi olla Muumien jaksot 18-20, joissa muumien löytämät trooppiset taikasiemenet kasvattavat viidakon talon ympärille.
Kulttuurihistorian (90.2), kansanrunouden (81) ja uskonnon (20, 29) luokista löytyy aineistoa myös lastenosastolta. Lastenosaston kollegat vinkkasivat aiheesta seuraavasti: 81-luokassa olevat myytit ja kansantarut. Sieltä löytyvät esim. nuo Arto Kivimäen hienot antiikin Kreikkaa valaisevat kirjat. Niitä voi lukea nelivuotiaallekin hiukan väkivaltaa karsien.Tässä vielä muutama mieleen noussut vanhempi kirja, joista saattaisi olla apua:Issakainen, Tytti: Atte ja Anna: meidän ja muiden uskonnot (kuvakirja)Halttunen, Eevamaija: Petra-kirjat (kuvakirjoja, Petra-kirjat tutustuttavat lapsen eri kulttuureihin ja antavat mahdollisuuden pohtia uskontojen eroavaisuuksia.)Virtanen, Leena: Xing-kirjatPyhäranta, Tuija: Adventista…
Kirjastonhoitaja yrittäisi ehkä jäljittää Frans Oskar Virtasen elämänvaiheita näin:
-Retkeilylautakuntaa koskevat asiapaperit on tallennettu Kansallisarkistoon.
-Vanhoista retkeilyalan vuosikirjoista yms. tiedetään mahdollisesti Suomen Retkeilymajajärjestössä. Suomen retkeilymajajärjestön vuosikirjoista vanhin on vuodelta 1939. Retkeilymajajärjestön yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.srmnet.org/
F.O.Virtasen panoksesta kuorotoimintaan voi kysyä Sulasolista, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto r.y:stä. Heidän kotisivuiltaan löytyy myös hyvä linkkiluettelo muihin musiikkialan tiedonlähteisiin. Osoite on http://www.sulasol.fi/
Tammi on jukaissut viimeisimmän suomennetun Baby sitters club-kirjan viime vuoden keväällä, Lisa ja Äitienpäivän yllätys. Kustantajan nettisivuilla ei ainakaan ollut tietoa että tälle syksylle olisi uutta tulossa. Jos olet aktiivinen ja haluat kysyä suoraan kustantajalta, katso: www.tammi.net ja tässä palautelomake, johon voit jättää tiedustelun:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=3613598621672…
Ties vaikka lukijoiden lähettämät toiveet innostaisivat kustantajaa suomentamaan kirjoja lisää!
Tässä sinulle tietoa kirjailijasta (englanniksi):
http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/
ja lista kaikista sarjan kirjoista, joita on peräti 64!:
http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/babysitters.pdf
Kirjastokortti…
Rahojen arvoista on Kemin kaupunginkirjaston kokoelmissa useita hintaluetteloita. Suomen rahat arvohintoineen 2005: keräilijän opas (2005) on yksi uusimmista luetteloista. Luettelo on lainattavissa kirjastostamme. Emme valitettavsti voi sanoa sinulle suoraan kyseisen rahan hintaa, koska luettelon mukaan rahan kunto määrittelee sen arvon. Kysymäsi rahan tämänhetkiset arvot kyllä löytyvät ko. luettelosta. Tervetuloa kirjastoon!
Voisiko olla kyse tästä runosta?
Shenstone: Toivo
Surinassa mettisen soi
unilaulu mun ahtehillain,
puut luolia vartioi,
mäet hohtavat lampaistain.
Minä harvoin tappion koin,
avun antoivat lähteeni sen,
nuo saartamat sammalistoin,
sinikelloin ja orvokkien.
Havupuuta ei lehdikkotie
näe; aitana kuusamat on.
Viel' ei pyökkini vihreä lie,
mut kaulaama ruususton.
Sulo ainoa laitumien
vain karjani on kevätsäin;
puro sees ei, mut veessä ui sen
kalat kultaiset kimmeltäin.
Hyvin eräälle mieleinen on
huvihuone mun pystyttämäin.
Hänen ihailla pensaikon
myös istutin kiirein päin.
Pian jasmiini korvasi jo
kera syreenin vaivani mun.
Nyt tiuhana oksasto,
rakas, vartoo kättäsi sun.
Lakeuksilta, lehdoista haan
miten villit sävelet soi,
satakielet kun…
Hei!
Kannattaa tarkistaa aineiston saatavuustiedot suoraan Siuntion kunnankirjastosta. Kirjaston aineistotietokanta ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.siuntio.fi/default.asp?id_sivu=184&alasivu=184&kieli=246.
"Lilla Grönluvan" eller Pierre-Henri Camis "Le Petit Chaperon vert" finns med i bl.a Le bibliobus CE2, cycle3. Den korta berättelsen är alltså en av läseförslagen i den franska studieplanen för ca 8-åringar. Berättelsen bygger på ordlekar och kan därför vara rätt svår att förstå, och i all synnerhet svår att översätta. Någon svensk version av berättelsen har jag inte hittat.
På nätet finns däremot texten på franska (http://perso.inforoutes-ardeche.fr/ec-bsupb/instit/le_petit_Chaperon/texte_Cami.html) och på YouTube kan man titta på en scensatt version med franska barn i rollerna (https://www.youtube.com/watch?v=GW65bdoG87k).
Det finns flera …
Tällaisen äänikirjan julkaisemisen laillisuus riippuu kokonaan siitä, onko kirjan tekijän nauttima tekijänoikeudellinen suoja edelleen voimassa. Kuka tahansa voi lukea Aleksis Kiven tai Minna Canthin tekstejä ja julkaista niitä miten ja missä haluaa. Mutta jos kirjoittaja on elossa tai jos hänen kuolemastaan ei ole kulunut 70 vuotta (tänä vuonna 2018 ovat vapautuneet vuonna 1947 kuolleitten teokset), tällaisen äänitteen julkaisemiseen tarvitaan ainakin kirjoittajan lupa. On myös mahdollista, että kirjailijan ja kustantajan välillä on tehty sopimus, jonka perusteella myös kustantajalta täytyy saada lupa.
Väärinkäsityksiä nettijulkaisemisesta aiheuttaa usein se, että siellä on paljon luvatonta aineistoa, eikä niistä tunnu seuraavan mitään…
Koottua tietoa ei taida olla yhdestä paikasta saatavissa, joten suosittelen yhteydenottoja eri kirjastoihin. Kirjastojen peliasioista tietävät voinevat ottaa ns. kopin kysymyksestä, ja tätä palvelua seuraavat vinkata heille.
Jos puhutaan konsolipeleistä, niin Oulun kaupunginkirjastossa niiden lainaus alkoi 2011. Samana vuonna aika moni muukin kirjasto ilmoitti tästä uudesta palvelusta, joten siinä ehkä on tuo laajamittaisen omaksumisen ajankohta. Pääkaupunkiseudun kirjastot olivat aloittaneet toiminnan jo pari-kolme vuotta aikaisemmin.
PC:llä pelattavia lasten videopelejä lienee kirjastoissa ollut jo kymmenen vuotta aikaisemmin, mutta niiden nimekemäärät sisältyvät sekalaiseen aineistolajiin CD-ROM.
Mendelssohnin Drei geistliche Lieder, MWVB33. Nro 1, Laß, o Herr, mich Hilfe finden näyttää tekstin osalta tosiaan vähän arvoitukselliselta. Löysin verkosta lähteen, jonka mukaan teksti olisi muunnelma psalmin nro 13 tekstistä. Cambridgen yliopiston professori Charles Bayles Broadley teki siitä englanninkielisen version, joka tunnetaan Mendelssohnin opuksena 96 ( Why, O Lord, delay for ever). On kuitenkin epäselvää, onko näissä vain musiikki yhteinen, sillä teksti Laß, o Herr, mich Hilfe finden ei näyttäisi ainakaan suoraan olevan peräisin psalmista nro 13, jonka saksankielinen teksti alkaa sanoilla Herr, wie lange willst du mein so gar vergessen? Verkon lähteet eivät myöskään liitä mitään näistä kolmesta hengellisestä laulusta juuri…
Voisit kokeilla pidätkö Kari Hotakaisen tavasta kirjoittaa. Teokset Ihmisen osa, Jumalan sana ja Luonnon laki kertovat kukin pienen ihmisen selviytymistarinat. Aika tosin on nykyisyys, ei niinkään 1960-luku.
Nykyaikaan sijoituu myös Matti Röngän Yyteet. Tarina työelämän muutoksesta Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkeen.
Juha Seppälän Matka aurinkoon lisää muutosten kanssa kamppailuun myös ikäkriisit ja perhesuhteet.
Jorma Keskitalon Ruotsiin liikuu 1960-luvulla ja kertoo nimensä mukaisesti muuttoliikkeestä suomesta Ruotsiin.
Vanhoja lainattavia Moottori- ja Moottoriurheilu-lehtiä löytyy Varastokirjastosta Kuopiosta:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.360965
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.428818
Voit saada lehdet kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta:
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/riihimaen-kaukopalvelu
