Kysymys houkuttaa kysymään, mitä ihmeteltävää on siinä, että ihminen haudataan kotipaikkakunnalleen? Luultavasti useimmat suomalaiset haudataan sinne, missä he ovat asuneet. Monasti kuulee myös tapauksista, että pois kotiseudultaan muuttaneet ovat silti toivoneet pääsevänsä kotiseudun multiin. Kyösti Kallio oli kuollessaan muodollisesti vielä tasavallan presidentti, mutta sekään ei ollut mikään syy tulla haudatuksi esimerkiksi Helsinkiin. Svinhufvud oli kuollessaan iäkäs yksityishenkilö.
Heikki Poroila
Näin vanhoja Valittuja Paloja ei löydy Vaski-kirjastoista. Sen sijaa Turun yliopiston pääkirjastosta (Feeniks) löytyy vanhoja lehtiä https://utu.finna.fi/Record/volter.294518
Lehtiä voi tutkia vain kirjaston tiloissa ja lehdet tilataan varastosta etukäteen.
Kirjaston yhteystiedot https://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/kirjast…
Järvenpään kirjasto on parkettihuollon takia kokonaan suljettu 1.6. - 7.7. Tuona aikana ei varauksia voi sieltä noutaa.
Tällä viikolla Järvenpääan kirjasto on avoinna:
ke 29.5. klo 9.00-16.00 (itsepalvelu 9-11)
to 30.5. SULJETTU (HELATORSTAI)
pe 31.5. klo 9.00-18.00 (itsepalvelu 9-11)
la 1.6. SULJETTU
Lisätietoja voi kysyä Järvenpään kirjastosta puhelimitse klo 11 lähtien numerosta (09) 2719 2536.
Tietoa remontista Järvenpään kirjaston nettisivuilla
https://www.jarvenpaa.fi/tiedotepalsta/--Jarvenpaan_kirjastossa_kesakuussa_parkettihuolto_-_kirjasto_suljettu_16_-_77--/show.tmpl?id=8097&sivu_id=5347&pager_current=
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen espanjankielistä käännöstä Sinuhé, el egipcio (traducción de Manuel Bosch Barret, Plaza & Janés, useita painoksia) näyttää olevan saatavilla sekä verkkokirjakaupoista että nettiantikvariaateista. Verkkokaupat, joista kirjan voi tilata löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
Koska kirja näyttää olevan saatavilla, myös kirjakaupat tilannevat mielellään teoksen teille.
Kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo 30.11.2011, tosin silloin kysyttiin Pekka Lippos-kirjasten kansikuvista. Toimisikohan sama vastaus myös sinun kysymykseesi?
Vastaus alla:
Outsider-nimimerkin suojissa ilmestyi vuosina 1945-1964 96 Pekka Lipposen seikkailuja -kirjaa. Hahmon luoja oli Aarne Haapakoski, mutta hänen haamukirjoittajaan toimi myös Seppo Tuisku.
Tuon ajan kirjoissa kuvittajaa tai kannen tekijää ei usein mainittu lainkaan. Joissakin Aarne Haapakosken 1940-luvulla ilmestyneissä teoksissa kannen kuvittajina mainitaan ainakin nimet Erkki Tanttu, V. Nokelainen ja P. Vesanto.
Pekka Lipposen seikkailuja -kirjojen kansien kuvittajista ei ikävä kyllä löytynyt tietoa. Kansikuvia voi ihailla Mikkelin kaupunginkirjaston hienolla…
Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisistä ammattiryhmistä löytyy luettelo Valtioneuvoston sivuilta: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/yhteiskunnan-toiminnan-kannalta-kriittisten-alojen-henkilosto.
Suosittelen kääntymään korkeakoulusi kirjaston informaatikon puoleen, sillä tällaiset tieteelliset artikkelit ovat useimmiten parhaiten saatavilla maksullisten tietokantojen ja lehtipakettien kautta. Yliopisto- ja muut korkeakoulukirjastot tilaavat niitä, yleiset kirjastot eivät juurikaan. Heillä on myös paremmat lähtökohdat ohjeistaa tieteellisen tiedonhaun pariin.
Pikaisella haulla Google Scholarissa aiheesta näyttäisi löytyvän tutkimuksia, mutta systemaattisempia, tarkempia ja rajatumpia hakuja saa tehtyä esimerkiksi Ebsco Hostin tietokannoissa.
Linkki Scholar-hakuun.
Kyse on varmaankin nostalgiasta, jonka Kielitoimiston sanakirja määrittelee menneen ikävöinniksi, kaihoksi ja haikeudeksi:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/nostalgia
Nostalgiaan liittyy kokemus siitä, että menneeseen ei voi palata, ja se vaikuttaa mieleemme ja kokemukseemme menneestä. Ylen oppiminen-sivustolla on artikkeli aiheesta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-nostalgia
Tällä hetkellä pääset tekemään varauksia Helmetin perinteisen aineistohaun kautta sellaisista teoksista, joista on varausjono (joita ei ole vapaana hyllyssä) sekä sellaisista teoksista, jotka ovat vasta tulossa kirjastoihin. Kun olet löytänyt haluamasi teoksen, varauspainike on sivun ylälaidassa.
Tässä linkki perinteiseen hakuun:
https://kirjtuo1.helmet.fi/#
Uudella Helmet-haulla (osoitteessa haku.helmet.fi) pääsee tekemään varauksia kaikesta aineistosta entiseen tapaan 11.5. alkaen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoiminta_Helmetkirjastoissa_alkaa(210370)
Googlen karttapalvelu ei ole kaikilta osin ajantasainen. Google pyytääkin ilmoittamaan havaituista virheistä sivulla: https://support.google.com/maps/answer/3094088?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi
Me tehtiin nyt kirjastossa ilmoitus virheestä, toivottavasti korjautuu pikaisesti.
Sitaatti on peräisin Mikko Lehtosen kirjasta Merkitysten maailma (Vastapaino, 1996), s. 13.
"Kaiken tutkimuksen ja uutta luovan ajattelun lähtökohtana on ihmettely, tutkivan katseen kohdistaminen itsestään selviltä vaikuttaviin seikkoihin."
Vuosikymmenen vaihtumisen vuodesta on keskusteltu pitkään, ja vastakkain ovat matemaattinen (nollaan loppuva vuosikymmen) ja yleiskielinen näkemys (yhdeksään loppuva vuosikymmen). Kotimaisten kielten keskus on ottanut asiaan kantaa ja päätynyt siihen, että kielenhuollossa noudatetaan yleiskielistä kantaa, eli elämme kaksikymmentälukua vuodet 2020-2029. Alla linkki artikkeliin:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kie…
Valitettavasti en onnistunut löytämään tätä puhetta kokonaan sähköisessä muodossa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n sivuilta löytyy muista ETY-kokouksessa pidettyjä puheita, mutta ei d'Estaingin (https://www.osce.org/resources). Vie-publique.fr-sivustolla puolestaan on julkaistu monia d'Estaingin muissa yhteyksissä pitämiä puheita, mutta ei juuri tätä (https://www.vie-publique.fr/).
Wienin kongressia käsittelevä kohta on kuitenkin lainattu englanniksi Nicolas Badalassin ja Sarah B. Snyderin toimittamaan teokseen The CSCE and the End of the Cold War : Diplomacy, Societies and Human Rights, 1972-1990. Googlen Kirjat-palvelussa pääsee lukemaan kyseisen kohdan: https://books.google.fi/books?id=FuFZDwAAQBAJ&pg=PA76&…
Hakujen tekeminen perustuu kirjan suojaukseen ja tuotantoteknologiaan. Kaikissa e-lukulaitteissa on haku-toiminto, mutta itse kirjatiedosto voi olla tehty niin, että haku ei toimi.
Uskotusta miehestä on käytetty ruotsiksi useampaa ilmaisua. Suomessa verohallinnon sivuilla käytetään ilmaisua god man, monikossa gode män, https://www.vero.fi/sv/privatpersoner/egendom/arv/bouppteckning_och_bou….
Ruotsin puolella verohallinnon sivulla on käytetty ilmausta förrättningsman, monikossa förrättningsmän, https://skatteverket.se/privat/folkbokforing/narenanhorigdor/bouppteckn…, mutta pdf-muotoisessa oppaassa ilmausta god man, https://skatteverket.se/download/18.109dcbe71721adafd25806d/15984288148….
Helvi Vasara on kääntänyt kysymyksessä mainitun kohdan Rebekan viidennestä luvusta näin: "Toivoisin olevani kolmekymmentäkuusivuotias rouva", [sanoin hurjasti, sillä muistin vielä hänen naurunsa ja annoin hienon käytöksen mennä taivaan tuuliin], "ja että ylläni olisi musta silkkipuku ja kaulassani helminauha."
Kannattaa tutustua teokseen Ekologinen parasitologia : nisäkkäiden ja loisten vuorovaikutussuhteet / Juha Laakkonen
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1858350
Tässä vielä tahoja, joille voi esittää luontokysymyksiä:
Jyväskylän yliopiston palvelu Kysyttävää luonnosta tai tieteestä? https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Luontoilta
https://yle.fi/aihe/sivu/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Suomen luontolehti
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
Katternö-lehden Pohjanmaa-teemaisessa artikkelissa kerrotaan perinteisestä tervanpoltosta. Artikkelin mukaan 125 tervalitran valmistamiseen, eli yhden tynnyrin täyttämiseen tarvittiin 60−100 mäntyä. Artikkelin voi lukea täältä:
https://katternodigital.fi/fi/article/terva-pisti-pohjan-maahan-vauhtia/
Museoviraston ja arkeologikunnan yhteistyönä tehdyn Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaan mukaan keskikokoisesta tervahaudasta saatiin 40–50 tynnyriä eli noin 5000–6000 litraa tervaa. Tervahaudan läpimitta oli tavallisesti 12–15 metriä, mutta sen koko saattoi vaihdella kolmesta jopa neljäänkymmeneen metriin:
http://akp.nba.fi/wiki;tervahauta
Tervan tuotantoon vaadittavasta energian määrästä emme löytäneet tietoa…
