Kastraattilaulajia oli myös muissa maissa kuin Italiassa. Tiedämme, että heitä oli jo Bysantin valtakunnassa. 1550-luvulta alkaen kastraattilaulajia alkoi olla myös Länsi-Euroopan maissa, esimerkiksi Württembergin ruhtinaskunnassa, Wienissä ja Dresdenissä. On luultavaa, että he olivat alun perin italialaisia. Näyttää siltä, että kastrointia ja laulajien koulutusta tehtiin lähinnä Italiassa.
Kastraatio esti pojan normaalin kehityksen mieheksi, jolloin pojan kurkunpää ei myöskään kehittynyt luonnollisesti. Joskus tämä tarkoitti sitä, että murrosikää edeltävän ajan kirkas ja heleä ääni säilyi myös aikuisuuteen. Joskus pojan ääni katosi täysin. Ylipäätään toimenpide aiheutti aina suurta inhimillistä kärsimystä.
Lähde:
Vanherle, F. P.:…
Venäjäksi Anton Tšehovin novelli Zloi maltšik ilmestyi ensimmäisen kerran Oskolki-lehden numerossa 30 23.7.1883.
Novellista on useita suomennoksia. Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1901 nimellä Kosto Uusi Suometar -lehdessä, mutta suomentajan nimeä ei kerrottu. Novellin ovat suomentaneet myös Reino Silvanto vuonna 1913 ja Matti Lehmonen vuonna 1945.
Juhani Konkan suomennos novellista ilmestyi nimellä Ilkeä poika vuonna 1959 Anton Tšehovin Valittujen novellien osassa 1.
http://chehov-lit.ru/chehov/text/zloj-malchik.htm
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/798155?page=7
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi…
En löytänyt mainintaa Kristian II:n esikruunauksesta Turussa ainakaan Heikki Ylikankaan kirjasta Kustaa Vaasa ja hänen uhmaajansa (2021), jossa myös Kristianin henkilöhistoriaa avataan.
Kirjassa kerrotaan, että kuningas Hannun (Hans) kuoltua Kristian II valittiin Tanskan ja samalla ainakin periaatteessa pohjoismaisen unionin kuninkaaksi vuonna 1513. Kirjassa ei mainita tämän kruunajaistilaisuuden tapahtumapaikkaa. Ennen kruunajaisiaan Kristian melkein menetti Tanskan kruunun sedälleen Holsteinin herttualle Fredrikille. Kristian onnistui kuitenkin nousemaan valtaistuimelle tehtyään ensin Tanskan ja Norjan valtaneuvostojen kanssa sopimuksen, joka laajensi hengellisen ja maallisen aristokratian erioikeuksia…
Näillä näkymin mahdollinen liikennealan lakko maaliskuun alussa ei vaikuta Espoon kaupunginkirjaston aukioloaikoihin; kirjastot pyritään pitämään normaalisti auki. Myös muina aikoina mahdolliset poikkeusaukioloajat selviävät luotettavimmin Helmet.fi -verkkosivuilta kunkin kirjaston kohdalta.
Valitettavasti Aulikki Oksasen runoa Vähän hurja kokoelmasta Kootut mustelmat (1992) ei ole käännetty ruotsiksi eikä myöskään tanskaksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
https://finna.fi/
https://litteraturbanken.se/%C3%B6vers%C3%A4ttarlexikon/
Etsin kirjaa Finna haulla. Hakusanana keijut ja rajaus vuosiin 1950-1970. Finna hakutulos
Ehdolla olisivat kirjat: Hopeakello ja muita satuja. Linkki Kirjasampoon
Tinttara, seikkaileva keijukainen. Linkki Antikvaariin.
Pessi ja Illuusia. Linkki Kirjasampoon tai Peukaloliisa. Linkki Finlandiakirjaan
Toivottavasti jokin näistä osuisi oikeaan.
Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1905-1907 kannattaa ainakin käydä läpi. Ylioppislastutkintolautakunnan arkistoja vuosilta 1874-1974 säilytetään Kansallisarkistossa. Aineiston mainitaan sisältävän mm. oppilasluetteloja.
Marja-Liisa -nimisiä lauluja on useita, mutta koska nimi kertautuu laulussa, kysessä lienee Väinö Hannikaisen sävellys L. Onervan runoon. Se alkaa sanoilla Marja-Liisa, Marja-Liisa, isän, äidin nukki. Nuotit, sanat ja soinnut tähän lauluun löytyvät mm. teoksesta Suuri toivelaulukirja 3 (ISBN 9156436420).
Saatavuustieto Outi-kirjastosta.
Aivan etsimäsi nimistä teosta emme onnistuneet löytämään, mutta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista näyttäisi löytyvän useitakin teoksia aiheesta, kuten esimerkiksi:
Kastemaa, Pekka: Auto 60-luvulla: henkilöautot Suomessa 1960-1969 (Teekkarien autopalvelu, 1985)
Ojanen, Olli J.: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla (Alfamer, 2002)
Lisää teoksia löydät Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla 'autot' ja '1960-luku´:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1332114__Sautot%201960-lu…
Varsinaista Uomaan kylän pitäjäkirjaa ei helmet-kirjastojen kokoelmissa ole. Impilahden historiaa käsitteleviä kirjoja löytyy seuraavat:
Muistojemme Impilahti / toimittanut Paavo Koponen (Impiranta-säätiö,1990)
Impilahti-kirja / Simo Härkönen
Esi-isiemme Impilahti / Paavo Koponen ( Impilahti-säätiö, 1982)
Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia / A. A. A. Laitinen
Näistä viimeksimainittu vaikuttaa kattavimmalta Impilahden alueen historiikilta (640 sivua). Kuntahistoriikit eivät välttämättä sisällä kylien kiinteistöistä ja tonteista tarkempia tietoja.
Vanhoja Impilahden kunnan maa- ja kiinteistörekisterejä koskevia asiakirjoja on finna-hakupalvelun mukaan sijoitettu Mikkelin maakunta-…
"Votšina" on historiallisesti viitannut Venäjällä maahan tai tontteihin (tyypillisesti kartanoihin), joihin määräytyy omistusoikeus perimisen kautta (tyypillisesti isältä pojalle); tämä kuvio, jossa ylhäiset omistavat ja perivät maata, muistuttaa vahvasti monelle Euroopan historiasta tuttua feodalistista yhteiskuntajärjestelmää. Se, miten tämä kuvio on tarkalleen toteutunut eri historian ajanjaksoina ja eri paikoissa, on luontaisestikin vaikuttanut termin "votšina" tarkkaan merkitykseen.Lähteet:Mikhail M. Krom. Votchina. https://www.encyclopedia.com/history/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/votchina
USA teki ilmaiskun Japaniin 18.4.1942 (Doolittlen isku, Doolittle Raid, Tokyo Raid) reilun neljän kuukauden kuluttua japanilaisten Pearl Harborin iskusta. Tästä taistelusta selvinneitä koneita mm. laskeutui tai lentäjiä hyppäsi laskuvarjoilla Kiinan ja Neuvostoliiton alueille. Suosittelen että katsot Wikipedian artikkelin lähdeluetteloa taistelusta kirjoitetuista teoksista. Doolittle Raid - WikipediaSuomenkielinen Wikipedian artikkeli taistelusta mainitsee lähteekseen teokset: Arni, Erkki: Taistelu Tyynenmeren herruudesta. WSOY, 1964. Lord, Walter: Incredible Victory. HarperCollins, 1967.Doolittlen isku – WikipediaTeosten saatavuudesta voi kysyä kirjastoista, Hämeenlinnassa kirjaston kaukopalvelusta: …
Esimerkiksi vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä sotapalvelukelpoisuusluokkien määritelmät ovat seuraavat:A I luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat ensimmäisen luokan asemiehet,A II luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat toisen luokan asemiehet,B I luokka: Apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaavat ensimmäisen luokan apupalvelumiehet,B II luokka: Vain tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaavat toisen luokan apupalvelumiehet,E luokka: Tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomiksi todetut, mutta määrääajan kuluttua uudelleen tarkastettaviksi määritetyt,D luokka: Ainiaaksi kaikenlaiseen palveluun kelpaamattomat, asevelvollisuuden suorittamisesta kokonaan vapautettavat, jaC luokka: Rauhan aikana palvelusta…
Ainakin Paavo ja Zephyr on levyttänyt suomenkielisen Reflections of my life -tulkinnan. Toteutukseltaan Talven tuulet poikkeaa melkoisesti Marmaladen alkuperäisestä.Fono.fi Talven tuulet
Etsitty kirjoittaja on Marja Björk. Hänen dekkariensa päähenkilö on Airi "Raaka-Arska" Turpeinen, Pohjois-Karjalasta ravintolakokiksi Helsinkiin muuttanut rehti ja ronski työläistyttö.Näin Arska kuvailee kotitaloaan ensimmäisessä Raaka-Arska-dekkarissa Sirppisilmä (Arktinen Banaani, 2019):"Minulla oli kiva kämppä Siltasaarenkadun ja Toisen linjan kulmassa olevassa Arenan talossa. Ikkunat olivat Ympyrätalolle päin ja näin Sossukeskuksen ja niiden välistä kaksi verivaahteraa ja oopperatalon seinän yläosaa Töölönlahden takaa.""Arenan talo on korttelin kokoinen punatiilinen linna. Kolmionmutoisen talon jokaisen talon jokaisessa kulmassa on torni. Yksi suora sivu on Hakaniemen torin puolella, toinen Ympyrätaloa vastapäätä ja kolmas suora pätkä…
Sotapäiväkirjojen kaltaisia aineistoja kannattaa kysyä Kansallisarkistosta. Chat-neuvonta (ma-to 13-16) voisi olla vaivaton ja nopea tapa päästä alkuun.Kansallisarkiston digitaalisissa aineistossa on mm. yli 20 miljoonaa sivua digitoituja sanomalehtiä. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyy mikrofilmattuina lukuisien lehtien vuosikertoja.
Voisikohan kortin kuva viitata jaksoon, jossa Muumitaloon ja sen ympärille kasvaa viidakko? Mieleeni tuli hämärä muistikuva tällaisesta jaksosta. Tein nopean Google-haun hakusanoina ''muumit viidakko'' ja tulosten perusteella kyseessä voisi olla Muumien jaksot 18-20, joissa muumien löytämät trooppiset taikasiemenet kasvattavat viidakon talon ympärille.
