Voit kaukolainata sen täyttämällä kaukopalvelulomakkeen. Mene www.helmet.fi, valitse oikealta kohdasta Kirjastot ja palvelut alin kohta Kaukopalvelu ja klikkaa sieltä kohtaa Tee kaukopalvelupyyntö. Kaukolainat maksavat Espoosta ja Vantaalta noudettaessa 7 euroa, Helsingistä 4 euroa, Kauniaisista alk. 3 euroa. Voit valita haluamasi kaupungin, mutta kaukolainan noutopaikaksi Sinun on laitettava juuri siinä kaupungissa oleva kirjaston.
Nauvossa toimineen 29. Kenttäsairaalan talvisodan aikaiset sotapäiväkirjat ovat luettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=211944 .
Perimätietoa voisi lähteä metsästämään alueen veteraani- ja paikallishistoriikkien kautta:
Kirveennummi, A. & Räsänen, R. (2000). Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kujala, A. (2003). Nagu krigsveteraner r.f: S 25-års jubileumskrift. [Nagu]: Nagu krigsveteraner.
Mörne, P. (2001). Nagualbum: Bilder från Nagu förr och nu. [Nagu]: Nagu hembygdsförening.
Puolustusvoimien kuva-arkisto on käytettävissä verkossa (http://www.sa-kuva.fi/), mutta juuri kyseisestä kenttäsairaalasta ei näyttäisi olevan valokuvia. Sota-aikaisista…
Jos Suomessa havainnoitsija asettuu katsomaan auringonlaskua paikkaan, jossa lännen suunnalla on pelkkää vesiulappaa (riittävän iso järvi tai meri), niin kyllä se sinne "veteen" näyttää aurinko uppoavan myös meidän leveyksillämme. Näky lienee länsirannikon ihmisille hyvinkin tuttu, kun taas etelärannikon etelään antavilla näköalapaikoilla aurinko ei ehdi riittävän alas ennen kuin paljon myöhemmin syksyllä. Selityksenä sille, että tätä veteen laskua näkee usein "etelänmailla" lienee siinä, että siellä oleskellaan paljon veden äärellä. Mutta aivan kuten Suomessa, jos jossain Kreetalla sattuu lännessä olemaan muuta kuin merimaisemaa, niin sinne se vuorten taakse aurinkokin näyttää painuvan.
Heikki Poroila
Valitettavasti kukaan palvelun vastaajista ei tunnistanut näitä runoja.
Jos on tiedossa jonkinlainen arvio runojen julkaisuajankohdasta tai muita lisätietoja, runoja voi yrittää hakea esimerkiksi Helmet-verkkokirjastosta tai Finna-hakupalvelusta sanalla eläinrunot ja rajaamalla sitten hakutulokset mahdolliseen julkaisuajankohtaan.
Voit etsiä kirjalle luokitusta Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmästä, jonka verkko-osoite on https://finto.fi/ykl/fi/.
Kirjan takakanteen painettavassa luokituksessa ei kannata lähteä kovin syvälle luokituksessa. Yleensä käytetään yhden tai kahden desimaalin tarkkuudella olevaa luokitusta. Luokitusoppaassa voi joissakin luokissa olla montakin alaluokkaa. Jos luokan löytyminen vaikuttaa hankalalta, niin voit kääntyä kirjastosi tietopalvelun puoleen.
Helmet-kirjastojen kokoelmiessa on islanniksi käännettyä suomalaista runoutta vain muutama nide. Edith Södergranin Landet som icke är -teos on luettavissa islanniksi (Landiđ sem ekki er til, 1992) samoin Hannu Mäkelän runouden valikoima Árin sýna enga miskunn (1993).
Claes Anderssonin runoutta ei ole käännetty islanniksi. Märta Tikkaselta on käännetty islanniksi Århundradets kärlekssaga, mutta islanninnosta (Ástarsaga aldarinnar, 1981) ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Kirja kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin. SKS:n kirjastosta löytyy myös Bo Carpelanin, Lars Huldenin runoutta islanniksi. Teoksessa Veraldir (1993) on Solveig von Schoulzin, Gösta Ågernin ja Sirkka Turkan runojen…
Kirjasammon sivuilta löysin ohjeen:
"Tietojen täydentäminen
Kirjasammon tiedot täydentyvät jatkuvasti. Uudet teostiedot tulevat Kirjasampoon Kirjastopalvelun kautta. Täydennyksiä teostietoihin voi lähettää lomakkeen kautta ja lisätietoa sen käyttöön katsoa ohjeestamme. Jos jokin tieto puuttuu tai on virheellistä, palautetta voi myös lähettää palautelomakkeen kautta tai sähköpostitse kirjasampo(at)kirjastot.fi
Kirjasammon kotimaiset kirjailijatiedot koostuvat pääosin Suomen maakuntakirjastojen tekemien kirjailijasivustojen tiedoista. Kirjailijatietoja voi täydentää kyselylomakkeemme kautta.
Sivuston toimitettuun sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa palvelun…
Tilastokeskuksen syntyneiden tilastossa on tietoja vain synnytyksistä äidin iän mukaan. Tilaston kotisivu löytyy täältä: http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html ja tilastotaulukot täältä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/?tablelist=true
Tiedot saa poimittua esimerkiksi taulukosta 4. 004 -- Elävänä syntyneet sukupuolen, järjestysluvun ja äidin iän (1-v.) mukaan 1990 - 2017. Vuonna 2017 syntyi 101 lasta, joiden äiti oli synnytyshetkellä alaikäinen ja asui vakinaisesti Suomessa. Vuoden 2018 tiedot julkaistaan 4.12.2019, jolloin myös linkki taulukkoon voi muuttua.
Tässä ohjeita, kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:
Klikkaa taulukkolistasta taulukon nimeä tai linkkiä ’Valitse osataulukko’.…
Voisiko kyseessä olla Erkki Hyeena Hämäläisen Sudenjuoksu.
”Tukholmassa kuljeksiva Kim Jouha, entinen YK-soturi, lupautuu viattomaan pikku keikkaan. Hän ajaa parin tuntemattoman kaverin asuntovaunun Haaparannan kautta Suomen puolelle. Mutta äkkiä on suussa metallin maku. Miehillä on aseita käsissä, poliisi virittelee tiesulkuja. Alkaa mieletön sudenjuoksu halki koko maan - takana terroristit, edessä virkavalta. Kuinka pitkälle systeemi kestää, kuinka pitkälle yksi mies; sen tämä kirja näyttää äärimmäiseen loppuun saakka.”
Tarinassa on oma tärkeä osansa Jouhan Lobo-koiralla, joka kulkee mukana ensimmäiseltä viimeiselle sivulle saakka.
Kirja on esitelty Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%…
Valitettavasti kuusijalkaiseen keinutuoliin ei ole löytynyt piirustuksia. Useiden erilaisten keinutuolien piirustuksia on suomalaisissa kirjastoissa, mutta kaikissa on ollut vain neljä jalkaa. Yhden blogikirjoituksen löysin kuusijalkaisen keinutuolin kunnostuksesta. Voisikohan siitä olla mitään apua? http://tikustaasiaablogi.blogspot.com/2016/03/kuusijalkaisen-keinutuolin-kunnostus.html
Voisikohan kyseessä olla Karin Brunk Holmqvistin Pieni potenssipuoti? Lähemmäs kahdeksankymppiset, pienessä ruotsalaiskylässä asuvat siskokset Tilda ja Elida eivät tosin keittele myrkkyjä, vaan potenssilääkettä.
Muistelemasi kirjan nimi taas viittaisi Arto Paasilinnan Suloisen myrkynkeittäjän suuntaan. Siinäkin on pääosassa vanhempi nainen, everstinna Linnea Ravaska.
Voitte lukea Tekniikan maailman vuoden 1978 numeroita 1-10 ja 11-20, vuoden 1977 numeroita 1-10 ja 11-20 ja vuoden 1976 sidottua teosta, osa 1 ja osa 2 Tikkurilan kirjastossa. Näitä pitää mennä siis Vantaan Tikkurilaan lukemaan. Teoksia ei voi varata eikä lainata kirjaston ulkopuolelle. Kirjastossa voi ottaa valokopioita.
Tässä linkit teoksiin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109493__Stekniikan%20maailma__P3%2C97__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109547__Stekniikan%20maailma__P3%2C98__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109495__Stekniikan%20maailma__P3%2C99__Orightresult__U__X6?…
Valtioneuvoston päätöksellä kirjastot ovat suljettuina ainakin 13.5.2020 saakka. Toistaiseksi avaamisajankohdasta ei ole tietoa.
Seuraa tiedotusta oman kirjastosi verkkosivuilta.
https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-korona
https://www.helmet.fi/fi-FI
Listaus Hear the Drummer (Get Wicked) -kappaleessa käytetyistä sämpleistä on esimerkiksi Whosampled.com -sivulla:
https://www.whosampled.com/Chad-Jackson/Hear-the-Drummer-(Get-Wicked)/samples/
Saksofonisämple on kappaleesta "The 900 Number", joka on puolestaan sämplatty ja muokattu alkuperäisestä Marva Whitneyn esittämästä kappaleesta "Unwind Yourself".
Sama tieto löytyy myös Hear The Drummer (Get Wicked) -kappaleen Wikipedia-sivulta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Hear_the_Drummer_(Get_Wicked)
Wikipedian mukaan Egotrippi-yhtyeen kappaleesta Koivuniemen herra on tehty musiikkivideo v. 2000 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Egotripin_diskografia).
Kansalliskirjaston hakupalvelusta Finnasta löytyy Kansalliskirjaston tekemiä kopioita tv-ohjelmista (Jyrki Countdown, Wimma, Musiikki-TV:Toivevideot), joissa musiikkivideo on esitetty, mutta niistä ei ole lainattavia kappaleita kirjastoihin edes lukusalikäyttöön.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämässä RITVA-tietokannasta löytyy Wimma-ohjelma 13.7.2001, jossa video on esitetty https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/24346262 . Tätä ohjelmaa pääsee katsomaan tietyissä pisteissä, jotka löytyvät tämän…
Runosta ei löytynyt selailemalla suomennosta Mawlana Rumin kirjoista Rakkaus on musta leijona tai Ruokopillin tarinoita. Molemmat on suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila, samoin kuin lastenkirjan Kauppias ja papukaija. Lisäksi Anni Sumari on suomentanut englanninkielisestä käännöksestä runokertomusteoksen Kalebassin veistämisen taito, jota en tällä erää päässyt lukemaan.
Oltuani yhteydessä Hämeen-Anttilaan hän sanoi, että runo on todennäköisesti Rumin ja ettei hän ainakaan muista itse kääntäneensä sitä suomeksi. Näin ollen siitä ei hyvin todennäköisesti ole olemassa suomennosta, ellei sitten Sumarin kääntämässä teoksessa. Abu'l-Khayria ei tiettävästi ole suomennettu lainkaan.
Ensimmäinen vastuullinen on urheiluseura, jonka sivuilla tiedot ovat. Ovatko he kysyneet lupaa tietojen näyttämiseen netissä? Mikä on heidän tietosuojastrategiansa. Ylen digitreenit
"Rekisterinpitäjän lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen voi edellyttää, että rekisterinpitäjä käsittelee henkilötietoja. Lakisääteinen velvoite voi koskea niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla toimivaa rekisterinpitäjää. Se voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun työnantajan on ilmoitettava työntekijänsä palkkatiedot veroviranomaisille tai kun rahoituslaitosten on raportoitava epäilyttävistä liiketoimista viranomaisille.
Lakisääteinen velvoite voi perustua vain Euroopan unionin tai jonkin jäsenvaltion lakiin. Kolmansien maiden…
