Pelkästään tätä teoriaa käsittelevää suomenkielistä kirjaa ei löytynyt. Albert-László Barabásin Linkit (Terra Cognita, 2002) käsittelee erilaisia verkostoja ja verkostoitumista, ja se saattaisi olla aiheen kannalta kiinnostava. Fiktion puolelta tulee vastaan lähinnä John Guaren näytelmä Six Degrees of Separation sekä siitä vuonna 1993 tehty elokuva, joka on julkaistu Suomessa nimellä Moni kakku päältä kaunis.
Tutkin asiaa ja huomasin, että Euroopassa oli muitakin maita, jotka miltei samanaikaisesti päätyivät siihen, että kirurgiset maskit voi pestä, ja että ne ovat käyttökelpoisia pesun jälkeen (mm. Ranska). Kävi ilmi, että Suomessa suu -nenäsuojien pestävyyttä tutkinut VTT teki tutkimuksensa Euroopan tautienehkäisy ja -valvontakeskuksen (ECDC) julkaiseman Hengityssuojainten puhdistus ja uudelleenkäyttö COVID19 pandemian aikana -asiakirjassa kuvattujen menetelmien tarkistamiseksi.
Se miksi asiaa ei ole tutkittu aiemmin Euroopassa johtunee siitä, että kasvomaskit eivät niinkään ole olleet tässä laajuudessa tavallisen kansan käytössä. Ammattikäytössä olevia kirurgisia maskeja ei suositella käytettäviksi pesun jälkeen, sillä ne menettävät…
Fono.fi on Yleisradion levystön tietokanta. Siinä on sisältötiedot Ylen kokoelmiin kuuluvista äänitteistä. Fonossa ei voi kuunnella musiikkia, sillä digitoitu materiaali on tarkoitettu vain Yle radiotoimintaan.
Muutamassa yleisessä kirjastossa on yhä jäljellä Las Camaradas -yhtyeen LP-levy Intiaanin tie (LRLP 274, 1978): valtakunnallissa varastokirjastossa, Rovaniemen kaupunginkirjastossa sekä Helmet-musiikkivarastossa. Levyn voi tilata jostakin niistä kaukolainaksi. Tilaus tehdään oman kunnan kirjastossa.
Kaukolainaus Jyväskylän kaupunginkirjaston kautta.
En löytänyt tutkimusta juuri tuosta aiheesta.
On pohdittu mainosten vaikutusta ympäristöön esim. Kulutus.fi Mainonnan seitsemän syntiä. http://www.kulutus.fi/artikkelit/mainonnan-seitseman-syntia/
Milla Annala ja Markus Vinnari ovat tutkineet TV-mainosten tuotteita ja huomanneet, että ympäristöä kuormittavat tuotteet saavat enemmän mainosminuutteja. https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007325815.html
Mainosten vaikutusta ihmisten käytökseen ja itsetuntoon on myös tutkittu esim. Mark R. Forehand, Rohit Deshpandé: What We See Makes Us who We are: Priming Ethnic Self-Awareness and Advertising Response https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1509/jmkr.38.3.336.18871
tai Livingstone, Sonia: Does TV…
Kyseessä lienee Roald Dahlin novelli Edward voittaja (alk. Edward the Conqueror). Siinä Louisa-niminen päähenkilö ottaa hoiviinsa kulkukissan, joka osoittaa niin suurta mielenkiintoa hänen pianonsoittoonsa, että Louisa alkaa uskoa sen olevan uudestisyntynyt säveltäjä Franz Liszt. Louisan aviomies Edward ei ole teoriasta kovin vakuuttunut.
Novelli on julkaistu suomeksi kokoelmassa Rakkaani, kyyhkyläiseni. Siitä on otettu useita painoksia, viimeisin vuonna 2012.
Suosittelen tutustumaan Cris Owenin muistelmateokseen Valheellinen elämä. Siinä mainitaan, että Cris muutti perheensä kanssa Suomeen vuonna 1970. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että hän on melko varhain karannut takaisin Ruotsiin ja liikkunut Ruotsin ja Suomen välillä ennen tuota mainitsemaasi vuotta 2002. Teos on lainattavissa Oulun seudulla, https://outi.finna.fi/Record/outi.527765
Muistelmallisia teoksia voi hakea verkkokirjastosta laittamalla hakusanaksi "muistelmat" ja yhdistämällä siihen hakusanan "ikääntyminen", "vanhuus" tai "vanheneminen". Tässä joitakin kirjavinkkejä:
Eskola, Antti: Vanhanakin voi ajatella
Junkkaala, Eero: Näitä polkuja tallaan
Karjalainen, Elina: Koskesta suvantoon
Mazzarella, Merete: Aurinkokissan vuosi
Talvitie, Eveliina: Vanha nainen tanssii
Tervaskannot : kuinka selvitä hengissä ensimmäiset 90 vuotta?
Kaunokirjallisuutta voi hakua laittamalla verkkokirjastoon asiasanaksi "ikääntyminen kaunokirjallisuus" tai "vanhuus kaunokirjallisuus". Myös Kirjasampo-sivustolta (Etusivu | Kirjasampo) löytyy hyvin lukivinkkejä aiheen mukaan. Tässä joitakin mahdollisesti kiinnostavia romaaneja:…
Voisiko kyse olla BBC:n sarjasta Matkalla dinosaurusten kanssa? Tässä on joitakin kaloja myös. Yle on esittänyt sarjaa 2000-2001. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Matkalla_dinosaurusten_kanssa
Tähän liittyvä kirja löytyy myös Vaski-kirjastoista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.360676
Sisäilmayhdistys Ry:n verkkosivuilla esitellään yleisimpiä sisäilmaongelmien syitä: https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Sisailmasto/Yleisimm…
Siivouskemikaalien haitallisten aineiden vaikutus julkisten tilojen, kuten koulujen ja päiväkotien sisäilman laatuun on kyllä herättänyt huolta. Ylen verkkouutisessa vuodelta 2018 todetaan, että käytännön tasolla siivouskemikaalien vaikutuksesta hengitysilmaan on kuitenkin vielä vähän tietoa. Aalto-yliopisto oli aloittanut tutkimuksen, jossa puhdistusaineiden ja siivousmenetelmien vaikutusta sisäilman laatuun selvitettiin neljässätoista pääkaupunkiseudun lukiossa ja yhdessä päiväkodissa.
Leviävätkö siivouskemikaalien haitalliset aineet koulujen…
Tiedämme, että Hannibalin reitti Italiaan alkoi Hispanian eteläosista, jossa Karthagolla oli ollut jo pitkään vakaa asema. Hannibalin joukot valtasivat Saguntumin (nyk. Sagunto) kaupungin vuonna 219 eKr. Seuraavana vuonna alkoi hänen joukkojensa marssi Italiaan.
Hannibalin tarkkaa reittiä emme tiedä. On hyvin mahdollista, että Hannibalin joukot kulkivat läheltä nykyistä Andorraa, kun he ylittivät Pyreneitä. Historioitsija Polybios (n. 200 – n. 118 eKr.) nimittäin mainitsee Historiai-teoksessaan (3.35), että Hannibal kohtasi Andosini-nimisen heimon Pyreneillä vuonna 218 eKr. Tämä heimo asutti nykyisen Andorran alueella olevia laaksoja.
Hyvä johdatus Hannibaliin ja puunilaissotiin on Paavo Castrénin Uusi antiikin historia (Otava, 2012),…
En löytänyt tarkkaa erittelyä eri jätelajien viennistä. Tullin selvityksen mukaan suurin osa Suomen romu- ja jäteviennistä koostuu metallien romusta. Tammi-toukokuussa 2017 noin 23 prosenttia romu- ja jäteviennistä oli kupariromua ja -jätettä, noin 20 prosenttia alumiiniromua ja -jätettä, 15 prosenttia raudan tai teräksen jätettä tai romua, noin yhdeksän prosenttia romu- ja jätekultaa, noin kuusi prosenttia ruostumattoman teräksen romua ja jätettä. Näiden lisäksi Suomesta viedään esimerkiksi romu- ja jätehopeaa sekä paristojen ja sähköakkujen jätettä ja romua.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Kirjaston nuortenosastolta vinkattiin ensialkuun näitä kirjoja, joissa on roppakaupalla fantasiaa, ystävyyttä, rakkautta ja taikuutta:
Jessica Townsend: Nevermoor-sarja, jonka ensimmäinen osa on Morriganin koetukset.
(Morrigan korpin vaiheet velhokoulussa.)
Anna Hallava: Sammakkoprinsessa
(Hauska ja romanttinen kirjasarjan ensimmäinen osa Ofeliasta, joka on keiju ja haluaa kokea ensisuudelmansa.)
Thomas Taylor: Malamanteri, trilogian ensimmäinen osa
(Aaverannan kaupungissa on Hotelli Nautilus, jossa 12-vuotias Herbert Sitrus työskentelee löytötavaratoimiston hoitajana. Mitä tapahtuu, kun kadonnut onkin
ihminen..)
Mervi Heikkilä: Jaan ja Jäähammas
(Jaanin ja Titin ensimmäinen seikkailu fantasiamaailmassa.)
Mikki Lish…
Esimerkiksi J. L. Runeberg, Z. Topelius, Aleksis Kivi, Juhani Aho, Eino Leino, Otto Manninen, Joel Lehtonen, Helvi Juvonen, Maria Jotuni, F. E. Sillanpää, Aaro Hellaakoski ja Veikko Huovinen ovat sellaisia kirjailijoita, joiden teoksissa on luontokuvausta. Kaunokirjallisuuden lisäksi suosittelen tutustumaan Pertti Lassilan teoksiin Metsän autuus: Luonto suomalaisessa kirjallisuudessa 1700-1950 ja Runoilija ja rumpali: Luonnon, ihmisen ja isänmaan suhteista suomalaisen kirjallisuuden romanttisessa perinteessä. Näistä teoksista voi saada sekä lisää lukuvinkkejä että uutta näkökulmaa luontokuvauksen tulkitsemiseen.
Katkelma on Aale Tynnin runosta Sherazade kokoelmasta Ylitse vuoren lasisen : runoja (1949). Kyseessä ei siis ole käännös.
Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Suomen runotar 1 (s. 690, 1990).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla. https://www.helmet.fi/fi-FI
Jämsän kirjaston nettisivuilla kerrotaan näin:
Kirjaudu sisään oikeasta ylänurkasta kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodilla, jonka olet saanut kirjastosta. https://keski.finna.fi/
Klikkaa uusi kaikki lainat.
Kaikki uusittavissa olevat lainasi uusitaan.
Lainat voi uusia viisi kertaa käyttämättä niitä kirjastossa. Keski kirjastojen ohjeet verkkokirjaston käytöstä
Hakkapeliittoja käsittelevästä kirjallisuudesta Olli Bäckströmin teos 30-vuotisesta sodasta on uusin ja laajasti saatavilla kirjastoissa.
Bäckström, O. (2020). Lumikuningas: Kustaa II Aadolf ja 30-vuotinen sota. Gaudeamus.
Aiemmasta kirjallisuudesta esim. seuraavat voisivat olla hyödyllisiä:
Antila, O. & Tetri, J. E. (2001). Hakkapeliittain jäljillä: Suomalaiset Euroopan sotakentillä. Ajatus.
Korhonen, A. (1939). Hakkapeliittain historia: 1, 1617-1625. WSOY.
Korhonen, A. (1943). Hakkapeliittain historia: 2, 1626-1629. WSOY.
Lappalainen, J. T. (2001). Sadan vuoden sotatie: Suomen sotilaat 1617-1721. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Paluulupia kirjoitti Sotilashallinto-osaston väestönsiirtotoimisto. Toimiston arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä. Voit tehdä tietopyynnön kansallisarkistoon tällä lomakkeella: https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html
Hei!
Kuten kysymyksessäsi mainitsetkin, Edgar Rice Burroughsin Pellucidar-sarjan kuuluu seitsemän kirjaa, joista vain neljä on käännetty suomeksi. Kaksi ensimmäistä kirjaa suomensi Seppo Ilmari (toiselta nimeltään T. A. Engström) joka menehtyi onnettomuudessa vuonna 1982. Kolmannen Pellucidar-kirjan (Kuninkaan poika, suom. 1983) suomennoksen viimeisteli Ilmarin poika ja neljännestä osasta (Tarzan maan uumenissa, suom. 1976) vastaa kääntäjä Jaakko V. Tapio. (Pellucidar – Wikipedia)
Vaski-kirjastojen kokoelmista näitä käännöksiä löytyy muutamia ja niistä on mahdollista tehdä varaus verkkokirjaston kautta tai paikan päällä. Alla linkit suoraan kirjoihin:
Maan uumenissa | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (…
